Vapaaehtoisesti ammattikoululaiset?
Onko muita? Mitä oli päätöksen taustalla? Miten perhe ja suku ovat suhtautuneet? Tuntuuko, että jäät jostain paitsi? Onko ylioppilaisuus ja akateemisuus nykypäivän normeja ja pitää selittää, jos niitä ei täytä?
Mä oon aina kokenut olleeni vähän erilainen. Jo pienenä sanoin haluavani amikseen, johon vanhempani naurahtivat ja sanoivat, että kyllä mun mieli muuttuu vanhempana. No ei ole muuttunut ja tässä ollaan. Taisi olla niille aluksi kova paikka, mutta kyllä sitten ovat tottuneet. Toisaalta tuntuu, että etenkin faija salaa toivoisi mun vielä muuttavan mieltäni ja että suuntaisin aikuislukioon
Kommentit (15)
Olen käynyt lukion ja sen jälkeen useankin eri amiksen.
Kukaan ei ole urputtanut valinnoistani.
Siirry jo 2000-luvulle! Joskus aikoinaan lukiota on pidetty "parempana" vaihtoehtona. Ei nykyään. Ihan ammattikoulustakin pääsee ammattikorkeaan yms jos haluaa vielä opiskella.
Tyttären sukulaiset eivät olleet uskoa, kun tämä meni yliopistoon. Harvalla siellä on muuta kuin ammattikoulutus ( naisilla), miehillä ei aina sitäkään tai se on jäänyt kesken. Että näinkin päin.
Itse kävin amiksen ja olen nyt amk:ssa. Jos välttämättä haluan, voin hakea yliopistoon suorittamaan maisterin tutkintoa amk:n jälkeen. Mistä olen nyt jäänyt paitsi, kun en käynyt lukiota? Nykyään voi suorittaa opintoja aika vapaasti, 2. asteen tutkinnon jälkeen ovet ovat avoinna, tulee sitten lukiosta tai ammattikoulusta.
Itse käynyt lukion, yliopiston, kauppakorkean, ammattikorkean ja nyt käyn lääkistä. Kyllä se nii o että tuo amis on ES Jonnejen paikka, jos meet sinne et antsaitse elämää
Itse olen käynyt lukion ja sittemmin päätynyt yliopistolle opikelemaan, mutta en ymmärrä, miksi akateemisuus -mitä se sitten tarkoittaakin- olisi ainoa vaihtoehto. Ja kai tiesit, että myös ammattikoulusta valmistunut voi hakeutua jatkamaan opintoja yliopistossa, jos kokee moiseen tarvetta. Enemmän itse olen huolissani, jos tulevaiuudessa yhä useampi opiskeliupaikan saaminen ratkeaa ylioppilastodistuksen perusteella.
Luulenkin, että jos nyt olet esim. 15-16 vuotias ja mietit, että mihin jatkaa niin eniten faijaasi /-läheisiäsi aatteluttaa jatko. Lukio, -joka ei ole akateeminen opiskelupaikka yhtään sen enempää kuin ammattikoulukaan- on siinä mielessä turvallinen paikka ettei se sulje,- ainakaan tällä hetkellä- mitään jatko-opiskelupaikkaa pois, kuten ei ammattikoulun suorittaminenkaan, mutta lukio ei sanosinko vielä "leimaa" miksikään; eli se mahdollistaa pidemmän ajan myös miettiä, mitä haluaa jatkossa opiskella, kun taas ammattikoulusta valmistautuvien odotetaan paljossa jatkavan työelämään ja elättämään itsensä tekemällään työllä.
Esimerkkinä tästä jaosta on, että ainakin suurimpaan osaan korkeakoulu/ - yliopisto opiskelupaikkoja on kaksi kiintiötä, joissa hakija voi tulla valituksi ns. ylioppilaskiintiö ja vapaakiintiö. - Surkeimmankin ylioppilastodistuksen saanut ylioppilas voi tulla valituksi, ainakin periaatteessa kummasta vain kiintiöstä, kun taas ammattikolusta valmistunut voi tulla valituksi vain tuosta vapaasta kiintiöstä. - Usein vielä tuo ylioppialskiintiö on (huomattavsti) isompi kuin vapaa kiintiö.
Onnea tulevalle opintielle! Ei ole vain yhtä oikeaa tietä tavoitella omia unelmiaan ja haaveitaan!
Minä olen lähoitaja, en ikinä pitänyt opiskelusta. Pidän paljon enemmän ihan käytännöntöistä.
Olen työskennellyt 7 vuotta perhepäivähoitajan ja rakastan työtäni.
Palkkaa jää kaikkien kulujen jälkee käteen n. 2100-2000e ja sillä pärjää ihan hyvin. (Toki miehen palkka päälle).
En minä olisi halunnut lukioon saatikka yliopistoon pänttäämään yhtään mitään.
Vierailija kirjoitti:
Tyttären sukulaiset eivät olleet uskoa, kun tämä meni yliopistoon.
Eikö ne ole sinunkin sukulaisia?
Joillakin paikkakunnilla lukioon tulee porukkaa jotka ei päässeet amikseen. Eli suosittua se on, nykyisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyttären sukulaiset eivät olleet uskoa, kun tämä meni yliopistoon.
Eikö ne ole sinunkin sukulaisia?
Jos on itse vaikka tytön äiti niin tytön isän puoleiset sukulaiset ei periaatteessa oo sun sukulaisia.
Takana lukio ja parikin eri ammattikoulutusta.Mahdollisesti opiskelen tulevaisuudessa kauppakorkeassa.
On se ihan kiva osata kokata muutakin kuin jauhelihakastiketta vaikka teenkin ihan eri alan kuin ravintolapuolen hommia. Onpahan mahis hakea töitä laajemmin jos iskee työttömyys.
Amis=luuseri ja duunari ikuisesti. Millonkahan tästä väitteestä päästään eroon? Minä alotin AMK.n 2011 ja sinne saapu eräs pelkän ammattikoulun käynyt kaveri. No siinä 4v aikana kävi niin, että tämä tyhmä amis otti vitosia vitosten perään ja jätti nämä viisaat lukion käyneet taaksensa ja lopullinen keskiarvo AMK.sta oli 4,6 (luokan paras). Tämä tyhmä amishan sitten tuli siihen tulokseen, että ei ne koulut tässä ollut, vaan on tällä hetkellä Tampereen TTY.ssä viimesellä vuodella, jonne noilla AMK-lapuilla pääsi ilmoitusluontoisesti.
Ärsyttää aina kun oletetaan, että amiksen kun valitset niin se ura on sitten siinä ja lukio takaa menestyksen ja yliopistopaikan.
Serkullani oli 8,5 keskiarvo, mutta meni amikseen koska suvussa on duunareita. Niin, voitteko kuvitella, se oli se syy. Nyt se on jossakin toisarvoisessa paskaduunissa, vaikka voisi olla maisteri ja kykyjään vastaavassa duunissa.
Vierailija kirjoitti:
Serkullani oli 8,5 keskiarvo, mutta meni amikseen koska suvussa on duunareita. Niin, voitteko kuvitella, se oli se syy. Nyt se on jossakin toisarvoisessa paskaduunissa, vaikka voisi olla maisteri ja kykyjään vastaavassa duunissa.
Mulla oli 6.2 keskiarvo yläasteella, en päässyt lukioihin ja jouduin menee amikseen. Nyt oon Hesassa töissä yhdessä Suomen isommista suunnittelutoimistoista inssinä.
Nosto