Missä menee rajat, paljonko puolisosta tulee huolehtia?

Ei pidä puuttua toisen asioihin. Itse en voi sietää että joku tulee neuvomaan

No älä ainakaan nalkuta - voihan sitä jossain sopivassa välissä juurikin sanoa esim " sä voisit lopettaa tuon tupakoinnin ettei lapset ota aikanaan susta mallia" tms

Syö väärin ja tekee huonoja valintoja. Eli?

Kenen mielestä päätökset on tyhmiä ja syömiset vääriä?  Sinunko, ap?

Mietimme lasten kasvatusta ja terveellisiä valintoja...

Siis sinä mietit ja mietit myös puolison tekemisiä. Ei hyvä

Puomiso ei ole lapsi. Mutta jos dokaa liikaa ja on joka päivä kännissä, niin kyllä ottaisin asian puheeksi. Sama juttu, jos tupakoi kotona sisällä. Tai ottaa älyttömän isoja lainoja, ostelee tavaroita, joihin ei ole varaa yms.

En tiedä missä rajat menee mutta minusta tuntuu, että suorastaan räjäytin ne ilmaan eräänä talvena kun mies oli lähdössä aamulla töihin ja juoksin aamutakissa perään puoliväliin pihaa viemään miehelle pipoa ja kaulaliinaa. Kävimme seuraavan keskustelun: "Et muistanu ottaa pipoa ja kaulaliinaa." "Ei täällä mitään pipoa tarvi." "Nyt pistät tuon pipon päähän, täällähän on pakkasta yli kymmenen astetta!" "Hmph."

Meillä ei ole lapsia ja minusta tuntuu, ettemme niitä tarvitsekaan ylläolevan huomioonottaen.

Lain mukaan itse kullakin on oikeus päättää omista asioistaan, jopa terveydestään. On myös oikeus kieltäytyä hoidosta siinäkin tapauksessa, että ilman sitä edessä on varma kuolema. Tätä oikeutta käyttää moni kroosiseen sairauteensa ja ikävään elämäänsä kyllästynyt.

Miehelläsi ei liene kyse siitä, että hän ei tietäisi terveysriskeistä vaan jostakin muusta. Ehkä hän vaan pitää epäterveellisestä ruuasta ja haluaa nauttia elämästä.

Ei tulisi mieleenkään lähteä juoksuttamaan aikuiselle miehelle pipoa ja kaulaliinaa, jos ei itse niitä halua käyttää. Itsehän se paleltuisi! Eri asia, jos vaikuttaisi siltä että unohti.

Toki puolisona saat jutella ja kertoa huolesi. Aikuinen ihminen tekee kuitenkin omaa terveyttään koskevat päätökset itse.

Et voi päättää puolisosi syömisistä tai nalkuttaa niistä hänelle. Voit kuitenkin sanoa hänelle esim: "Haluaisin elää kanssasi vielä monta kymmentä vuotta yhdessä. Sen takia minua huolestuttaa se, että kuolet tai sairastut vakavasti ennenaikaisesti epäterveellisten elämäntapojen vuoksi. Mitä itse ajattelet?"

Enkä tietenkään tarkoita noin muodollista puhetta, vaan enemmän ajatusta.

Vierailija kirjoitti:

En tiedä missä rajat menee mutta minusta tuntuu, että suorastaan räjäytin ne ilmaan eräänä talvena kun mies oli lähdössä aamulla töihin ja juoksin aamutakissa perään puoliväliin pihaa viemään miehelle pipoa ja kaulaliinaa. Kävimme seuraavan keskustelun: "Et muistanu ottaa pipoa ja kaulaliinaa." "Ei täällä mitään pipoa tarvi." "Nyt pistät tuon pipon päähän, täällähän on pakkasta yli kymmenen astetta!" "Hmph."

Meillä ei ole lapsia ja minusta tuntuu, ettemme niitä tarvitsekaan ylläolevan huomioonottaen.

Minä en käytä pipoa juuri koskaan. Kukaan ei onneksi ole epäillyt tilanteen vuoksi järkeäni.

Jokainen aikuinen ihminen päättää itse pukeutumisensa. Mielestäsi käyttäydyit kuin äiti miestäsi kohtaan.

Niin. En todella nalkuta - siinä menee oma raja. Jos on 30 astetta pakkasta, olemme ulkona ja mies valittaa että on kylmä, saatan ehdottaa että pipo auttaisi . Jos hän valittaa päänsärkyä, saatan miettiä hänen kanssaan mistä johtuu (väsymys, liian vähän nestettä, nälkä) ja jos hän valittaa vatsavaivoja kerron näkemyksiäni mitkä asiat vaikuttavat vatsan hyvinvointiin..

Eli ei ole kysymys siitä että kiellän häntä syömästä roskaruokaa (syön itsekin) mutta jos hänelle tulee siitä huono olo, saatan sanoa että johtuu roskaruuasta.

Kaikki eivät "harrasta" terveellisyysvinkkejä mutta naisena luen kaikenlaista aiheeseen liittyvää.

Ja kyllä, mietimme yhdessä lasten hyvinvointia - joku kun kuvitteli aikaisemmin että se olen vain minä.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Niin. En todella nalkuta - siinä menee oma raja. Jos on 30 astetta pakkasta, olemme ulkona ja mies valittaa että on kylmä, saatan ehdottaa että pipo auttaisi . Jos hän valittaa päänsärkyä, saatan miettiä hänen kanssaan mistä johtuu (väsymys, liian vähän nestettä, nälkä) ja jos hän valittaa vatsavaivoja kerron näkemyksiäni mitkä asiat vaikuttavat vatsan hyvinvointiin..

Eli ei ole kysymys siitä että kiellän häntä syömästä roskaruokaa (syön itsekin) mutta jos hänelle tulee siitä huono olo, saatan sanoa että johtuu roskaruuasta.

Kaikki eivät "harrasta" terveellisyysvinkkejä mutta naisena luen kaikenlaista aiheeseen liittyvää.

Ja kyllä, mietimme yhdessä lasten hyvinvointia - joku kun kuvitteli aikaisemmin että se olen vain minä.

Ap

"Kaikki eivät "harrasta" terveellisyysvinkkejä mutta naisena luen kaikenlaista aiheeseen liittyvää."

Harrasta terveysvinkkejä? Naisena luen? Lueppa tuo sun virke ihan ajatuksen kanssa.

Anna sun miehen olla rauhassa ja rentoudu.

Mekin puhumme ja mietimme, ehkä itse enemmän kun olen opettaja ammatiltani. Ymmärrän aloittajaa. Kyllähän me olemme lapsillemme se esikuva ja malli. Me pyrimme kyllä pitämäön toisistamme huolta kohteliaasti, esim. tuomalla terveellisen aamupalan vuoteeseen jos toinen on väsynyt tai kipeä.

Yhdessä mietimme, kuinka eri tilanteissa voisimme toimia verraten siihen, miltä tilanne näytti. Luemme tilanteita ja lapsiamme jatkuvasti.

Tulee huomautettua myös puolisolle vaikka siitä piposta tai hanskousta, muttei ehkä niinkään rasvan määrästä leivällä. Olisiko kuitenkin jo vähän epä relevanttia?