Lue keskustelun säännöt.
Oliko deittailukulttuuri näin pinnallinen ja epäedullinen miehille 50-60 luvulla?
07.12.2016 |
En usko, että tämä maa on aina ollut niin paha paikka miehille. Ei asiat ole aina olleet näin. Nykyään naisilla on varaa valita miehistä. Nettideittailu ja pinnalliset amerikkalaiset tv-sarjat ovat muuttaneet naisten asenteita narsisstisempaan suuntaan. Perheitä dominoi yksinhuoltajat ja perusperhemalli on tuhottu by feminism.
Miten asiat oli 50-60 luvulla? Toivoisin oikeaa tietoa, eikä mitään mutu tuntumaa stereotypia jauhatusta.
Kommentit (43)
No pitäiskö sun sitten perehtyä johonkin alan kirjallisuutta eikä provoilla vauvapalstalla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei ollut olemassa "deittailukulttuuria".
Tarkoitatko, että silloin solmittiin lähinnä järjestettyjä avioliittoja?
Miksi et kysyisi isältäsi ja/tai muilta sukulais- ja tuttavamiehiltäsi? Koska et kehtaa, kun itseäsikin nolottaa esittää noin dorkia kysymyksiä?
Vierailija kirjoitti:
Pusikkopano ja alttarille.
Jep. Saatille lavatansseita, pano ja alttarille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ollut olemassa "deittailukulttuuria".
Tarkoitatko, että silloin solmittiin lähinnä järjestettyjä avioliittoja?
Mitä nyt omien vanhempieni ja muiden vanhemman ikäpolven pariutumisesta olen kuullut, niin kyllä siinä usein etäisyys on ollut aika ratkaisevassa asemassa. Se heila piti löytää niistä naisista/miehistä, joita löytyi kohtuullisen matkan päästä.
Ja toisin kuin aloittaja haluaisi uskotella itselleen ja/tai muille, läheskään kaikki miehet eivät silloinkaan pariutuneet. Ihan varmasti jokaisessa kyläpahasessa oli omat vanhatpoikansa. Sillä kylällä, missä minä kasvoin (ehkä parikymmentä taloa) oli lapsuudessani neljä vanhaapoikaa. Kaksi heistä asui kirjaimellisesti peräkamarissa vanhempiensa kodeissa ja kaksi asui keskenään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ollut olemassa "deittailukulttuuria".
Tarkoitatko, että silloin solmittiin lähinnä järjestettyjä avioliittoja?
Mitä nyt omien vanhempieni ja muiden vanhemman ikäpolven pariutumisesta olen kuullut, niin kyllä siinä usein etäisyys on ollut aika ratkaisevassa asemassa. Se heila piti löytää niistä naisista/miehistä, joita löytyi kohtuullisen matkan päästä.
Ja toisin kuin aloittaja haluaisi uskotella itselleen ja/tai muille, läheskään kaikki miehet eivät silloinkaan pariutuneet. Ihan varmasti jokaisessa kyläpahasessa oli omat vanhatpoikansa. Sillä kylällä, missä minä kasvoin (ehkä parikymmentä taloa) oli lapsuudessani neljä vanhaapoikaa. Kaksi heistä asui kirjaimellisesti peräkamarissa vanhempiensa kodeissa ja kaksi asui keskenään.
No kyllä minun äitini kävi treffeillä Helsingissä osakunnissa tapaamiensa poikien kanssa. Nykyäänkin jotkut asuvat maalla ja toiset kaupungissa, samoin 50-60-luvuilla.
Miesten piti kosia ja mennä naimisiin, jos halusivat seksiä. Ainakin omia vanhempia sukulaisnaisiani piiritti silloin monta miestä ja valitsivat päältä mielestään parhaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Silloin tavallisellakin miehellä oli vielä mahdollisuus saada naiseen. Naiset eivät kilpailuttaneet miehiä samalla tavalla kuin nykyään ja useamman miehen kanssa oleminen ennen avioliittoa olisi ollut häpeällistä.
Vierailija kirjoitti:
Miesten piti kosia ja mennä naimisiin, jos halusivat seksiä. Ainakin omia vanhempia sukulaisnaisiani piiritti silloin monta miestä ja valitsivat päältä mielestään parhaan.
Toisaalta silloin naisen piti vielä "päästä" naimisiin, seksiä ei harrastettu ellei ollut aviossa, muuten raskauden sattuessa kohdalle ei hyvä heilunut. Miehet kärsivät siitä, että nykyään naiset eivät enää _tarvitse_ miehiä, ei siis pakosta (biologisesta tai sosiaalisesta) tarvitse ottaa ketä vaan, ja miehet eivät ole sopeutuneet tähän vielä, että pitäisi tarjota naisen elämään jotain muuta kuin "perheen päänä" olemista ja leivän kantamista pöytään. Persoonallisuutta, syvyyttä, hyvää seksiä esimerkiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miesten piti kosia ja mennä naimisiin, jos halusivat seksiä. Ainakin omia vanhempia sukulaisnaisiani piiritti silloin monta miestä ja valitsivat päältä mielestään parhaan.
Minusta vanha pariutumistapa oli parempi naisille. Miehet oikeasti sitoutuivat silloin. Puoliso valittiin ihan samalla lailla ihastumalla ja rakastumalla kuin nykyäänkin. Avioliitossa naiset tekivät kotityöt kuten useimmissa suhteissa nykyäänkin, mutta erona, että se sai olla päätyö eikä pitänyt käydä töissä sen lisäksi, kun mies elätti perheen toisin kuin nykyään. Nykyään miehet haluavat vain seksiä ilman sitoutumista ja loisivat naisten lompakolla.
Ei minunkaan nuoruudessa kaikki saaneet naisia. Monta vuosikymmentä sitten.
Ja naisilla on kyllä ollut varaa valita ammoisista ajoista saakka. Tietysti maailma on kutistunut, mutta on virheellistä olettaa että ennen vain mentiin ja otettiin mieluinen nainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä vitun väliä sillä on miten homma hoitui 50-luvulla? Ei se aika palaa.
Nykyään yh:t ovat naimisissa valtion kanssa, se ei onnistunut 50-luvulla, joten naisten piti panostaa tai ainakin sietää miehiään. Tai sitten kärsiä oikeaa köyhyyttä.
Itse toimeen tulevia naisia silloinkin oli, tietenkin, mutta koska se ei silloin vielä tarkoittanut tukien varassa elämistä heitä oli paljon vähemmän.
Vierailija kirjoitti:
Silloin tavallisellakin miehellä oli vielä mahdollisuus saada naiseen. Naiset eivät kilpailuttaneet miehiä samalla tavalla kuin nykyään ja useamman miehen kanssa oleminen ennen avioliittoa olisi ollut häpeällistä.
Kärjistäen voi sanoa, että silloin mies joko sai naisen tai ei saanut. Nykyisin 90 % miehistä on parisuhteessa jossain vaiheessa elämäänsä, silloin ne sen ajan assburgerit eli omalaatuiset, epäsosiaaliset erakot ja vanhatpojat olivat koko elämänsä puutteessa.
Kärjistäen siis. Mitä äidinisästäni tiedän niin hänellä oli varmuudella yksi lehtolapsi, huhupuheiden mukaan enemmänkin, eli kyllä sitä seksiä harrastettiin avioliittojen ulkopuolellakin. Mutta eiköhän se kasautunut ihan kuten nytkin; vauhdikkaat talonpojat kuten ukkini kaatoivat naisia ja vastaavasti ihmisarat reppanat jäivät kokonaan ilman.
On se hirveän kauheaa, että naiset saavat valita mieleisensä miehen. Oi vääryyttä, oi pahuutta, oi elämän mätää kurjuutta!!! Mitä kiltti kunnon mies enää voi muuta tehdä, kuin kiskaista itsensä jojoon!!!
Tottakai silloin oli alfamiehiä kuten nykyäänkin. Leffathan kertovat niistä. Ajatelkaa nyt vaikka jotain James Deania ja Elvistä tai vaikka kotimaista Rosvo Roopea... Ei naiset silloinkaan haikailleet mitään luusereita.
Vierailija kirjoitti:
uliuli
^^^ Palstan yksi rasittava kestohahmo: uliuliaan jankuttava koulukiusaajatyyppi.
Ei ollut olemassa "deittailukulttuuria".