Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Itsenäisyyspäivänäkin pitää muistaa realiteetit

Vierailija
06.12.2016 |

Aina sanotaan, että aikaisemmat sukupolvet rakensivat Suomen ja hyvinvointivaltion. Ja siitä pitäisi olla kiitollinen. No toki, eikä tämänkään viestin tarkoituksena ole hyökätä ketään vastaan. Ainoastaan muistuttaa tuohon lauseeseen oleellisesti liittyvästä, mutta julkilausumattomasta toisesta puolesta. Ja se toinen puoli on se, että me ja meitä sauraavat sukupolvet ovat ne, jotka sen kaiken maksavat.

Aikaisemmat sukupolvet kyllä tekivät niitä päätöksiä siitä miten kaikkea hyvää jaetaan. Luotiin eläkejärjestelmä ja luotiin lapsilisät ja luotiin ilmaiset koulutukset ja neuvolat ja kaikkea muuta hyvää, mitä runsaudensarvesta saatiin nyhdettyä. Mutta luotiinko samalla rahoitusmekanismi sen kaiken maksamiseksi? Tehtiinkö investointeja ja pystytettiinkö öljyrahastoja Norjan tyyliin?

Ei pystytetty eikä luotu. Lait säädettiin kyllä, jolla velvoitetaan yhteiskunta takaamaan palveluita, mutta maksajan rooli jätettiin tuleville polville. Sen takia nyt nuorten tienaamasta palkasta jo 1/4 otetaan eläkemaksuihin kun 1970-luvulla se oli reilusti alle 10 %. Sen takia valtionvelka kasvaa jatkuvasti ja kiihtyvällä tahdilla.

Eikä siinä mitään - ollaan tietenkin kiitollisia siitä minkälaisessa yhteiskunnassa ollaan saatu elää. Tämä on hyvä maa. Mutta samalla on muistettava koko totuus asiasta. Menneiden sukupolvien ylistäminen on sama kuin pahasti velkaisen ja käytännössä maksamattoman omakotitalon perijä kiittelisi vuolaasti vanhempiaan, jotka tajusivat niin hienon omakotitalon hankkia lapsilleen jätettäväksi. Kiitos isä ja äiti, kiitos kun sain periä teiltä satojen tuhansien talolainan maksettavaksi!

Kommentit (15)

Vierailija
1/15 |
06.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Syyllisiä ovat poliitikot, jotka jatkuvassa vaalikiimassa ovat luvanneet isolle äänestäjoukolle hyviä etuja vuosikymmenien mittaan ja lasku tulee nyt perintään nuorille sukupolville! Syypää on siis ainoastaan eduskunnan sisällä.

Vierailija
2/15 |
06.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Voi hel.. Nuo järjestelmät luotiin ja niiden perusteella maksettiin jo 1940-luvun köyhissä oloissa. Mistäköhän se raha silloin saatiin ja miten sitä riitti? Purkaako nuo rakenteet pitäisi?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/15 |
06.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itsenäisyys alkoi siis mielestäsi sotien jälkeen?

Vierailija
4/15 |
06.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Valtion velkaantuminen lähti lapasesta vasta 90-luvulla. Kuka on käskenyt elää laveammin kuin mihin oli varaa? Ei niin 70-luvulla tehty.

Vierailija
5/15 |
06.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Suomella menee niin hyvin että on olemassa kokonainen puolue hyvinvoivien kermaperseiden jälkikasvua jonka yhtenä ideologiana on juhlistaa heidän omankin toimeentulon täysin maksavaa hyvinvointivaltiota itsenäisyyspäivänä hakkaamalla muita itsenäisyyspäivän juhlijoita kepein, kivin ja pyörätelinein ja hajottamalla omaisuutta.

Kyseinen järjestäytynyt ja vuodesta toiseen jatkuva väkivalta on ns. valtamedian erityissuojeluksessa eli vuosi toisensa jälkeen tätä harrastusta peitellään ja kaunistellaan ja koitetaan leimata hakattavat natseiksi tai äärioikeistoksi tai keneksi tahansa joka ansaitsee valtamedian toimitajien mielestä joutua väkivallan kohteeksi juhlistaessaan itsenäisyyspäivää.

Vierailija
6/15 |
06.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Voi hel.. Nuo järjestelmät luotiin ja niiden perusteella maksettiin jo 1940-luvun köyhissä oloissa. Mistäköhän se raha silloin saatiin ja miten sitä riitti? Purkaako nuo rakenteet pitäisi?

Pääasiassa hyvinvointivaltion järjestelmät luotiin 1960-70-luvuilla ja niiden rahoitus on alusta asti perustunut valtionvelan kasvuun. Ei olla menty nollabudjetilla, vaan velkaa velan päälle. Toki varsinainen loppukiri velan suhteen on otettu vasta viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana, mutta sehän on tietenkin koko järjestelmälle tyypillistä, että summat kasvavat jatkuvasti. Jos tänään on 100 € velkaa ja huomenna se on maksettava ja otettava samalla 100 € uutta velkaa, niin sitten onkin jo 200 € velkaa. Mutta ylihuomenna onkin jo 400 €.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/15 |
06.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi hel.. Nuo järjestelmät luotiin ja niiden perusteella maksettiin jo 1940-luvun köyhissä oloissa. Mistäköhän se raha silloin saatiin ja miten sitä riitti? Purkaako nuo rakenteet pitäisi?

Pääasiassa hyvinvointivaltion järjestelmät luotiin 1960-70-luvuilla ja niiden rahoitus on alusta asti perustunut valtionvelan kasvuun. Ei olla menty nollabudjetilla, vaan velkaa velan päälle. Toki varsinainen loppukiri velan suhteen on otettu vasta viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana, mutta sehän on tietenkin koko järjestelmälle tyypillistä, että summat kasvavat jatkuvasti. Jos tänään on 100 € velkaa ja huomenna se on maksettava ja otettava samalla 100 € uutta velkaa, niin sitten onkin jo 200 € velkaa. Mutta ylihuomenna onkin jo 400 €.

Äläs höpötä. Silloin kun järjestelmät luotiin valtiontalouden moottori toimi hyvin ja valtionvelkaa ei tarvittu etuuksien maksamiseen, ei ollut nimeksikään työttömyyttä ja yksityisten ottama velka syötiin pois korkealla inflaatiolla. Toisaalta korkeat korot pitivät huolen siitä että kukaan ei voinut ottaa nykyisenkalstaisia järjettömän suuria asuntolainoja kun palkka ei olisi riittänyt edes korkoihin.

Alkaa selvitä miksi budjettia ei ole 20 vuoden kuluessa saatu tasapainoon. Tasapainottamisen sijaan joku vasuri-idiootti on määritellyt asian uudelleen siten että velan ottaminen on ihan hyvä juttu ja koska velkaa voi ottaa loputtomiin niin ei tarvitse elää varojensa mukaan vaan voi tuhlata kuten ennenkin. Vasurin elämänasenne  on jokaiselle ylivelkaantuneelle maksuhäiriöiselle tuttu.

Kohta se vasuri varmaan tulee selittämään että valtion velkoja ei tarvitse maksaa takaisin joten niitä voi ottaa loputtomiin lisää ja lisäksi suomi ei ole vielä maailman velkaantunein valtio joten siinäkin mielessä on varaa ottaa lisää velkaa.

Vierailija
8/15 |
06.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi hel.. Nuo järjestelmät luotiin ja niiden perusteella maksettiin jo 1940-luvun köyhissä oloissa. Mistäköhän se raha silloin saatiin ja miten sitä riitti? Purkaako nuo rakenteet pitäisi?

Pääasiassa hyvinvointivaltion järjestelmät luotiin 1960-70-luvuilla ja niiden rahoitus on alusta asti perustunut valtionvelan kasvuun. Ei olla menty nollabudjetilla, vaan velkaa velan päälle. Toki varsinainen loppukiri velan suhteen on otettu vasta viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana, mutta sehän on tietenkin koko järjestelmälle tyypillistä, että summat kasvavat jatkuvasti. Jos tänään on 100 € velkaa ja huomenna se on maksettava ja otettava samalla 100 € uutta velkaa, niin sitten onkin jo 200 € velkaa. Mutta ylihuomenna onkin jo 400 €.

Äläs höpötä. Silloin kun järjestelmät luotiin valtiontalouden moottori toimi hyvin ja valtionvelkaa ei tarvittu etuuksien maksamiseen, ei ollut nimeksikään työttömyyttä ja yksityisten ottama velka syötiin pois korkealla inflaatiolla. Toisaalta korkeat korot pitivät huolen siitä että kukaan ei voinut ottaa nykyisenkalstaisia järjettömän suuria asuntolainoja kun palkka ei olisi riittänyt edes korkoihin.

Alkaa selvitä miksi budjettia ei ole 20 vuoden kuluessa saatu tasapainoon. Tasapainottamisen sijaan joku vasuri-idiootti on määritellyt asian uudelleen siten että velan ottaminen on ihan hyvä juttu ja koska velkaa voi ottaa loputtomiin niin ei tarvitse elää varojensa mukaan vaan voi tuhlata kuten ennenkin. Vasurin elämänasenne  on jokaiselle ylivelkaantuneelle maksuhäiriöiselle tuttu.

Kohta se vasuri varmaan tulee selittämään että valtion velkoja ei tarvitse maksaa takaisin joten niitä voi ottaa loputtomiin lisää ja lisäksi suomi ei ole vielä maailman velkaantunein valtio joten siinäkin mielessä on varaa ottaa lisää velkaa.

Suomen valtion velka on kasvanut jatkuvasti euromääräisesti. Tietenkin velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on välillä noussut ja välillä laskenut. 1970-luvulla se oli minimissään. Tämä toki kuuluukin asiaan. BKT:n on tarkoitus nousta ja sen pitääkin nousta kun järjestelmään tuodaan jatkuvasti lisää rahaa. Kun BKT nousee, velka suhteessa laskee, mutta se ei tarkoita sitä että velka pienenisi. Heti kun BKT:n nousu hidastuu (ja kuinka pitkäksi aikaa?!) tai jopa muuttuu laskuksi, se velkamörkö nostaa päätään.

https://www.veronmaksajat.fi/luvut/tilastot/julkinen-talous/valtion-vel…

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/15 |
06.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Valtiota kuppaa nykyään eniten pieni eliitti:

- Yritystuet

- Köyhien asumistuki asutosijoittajille varmaa tuloa

- Mamut - verovaroilla elätettvää halpatyövoimaa yrityksille

jne jne

Sitten kun valtion kassa on tyhä eli ollaan tehty kreikat, voi Suomen liittää liittovaltioksi, ilman, että kansa voi valittaa.

Tarkkanäköisimmät ovat huomanneet, että enää euroopassa (tai maailmassa - Trump) ei ole enää vastakkain vasemmisto - oikeisto.

- Vaan kansallismieliset, jotka haluavat säilyttää oman maansa ja kansansa ja pystyvät elämään normaali tuloilla.

- Ja toinen puoli. Pieni eliitti joka haluaa maailmasta yhden ison temmellyskentän = liittovaltion, tai kuten heidän märkä päiväuni menee, yhden kauppapaikan, ilman rajoja tai rajoituksia, ilman kansanvaltaa. joka estäisi suuryrityksia ostamasta pohjavesia, metsiä  yms. luonnonrikkauksia.

Kumpaan sinä kuulut? Niin, suurin osa on tavallisia kansalaisia, mutta silti mennään kovaa pienen eliitin ehdoilla. Suomessa ei esimerkiksi ole puoluetta, joka vastustaisi liittovaltio-ajatusta. Aika kummallista? Pitäisikö asialle tehdä jotain ennen kuin on myöhäistä?

Vierailija
10/15 |
06.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Valtion velkaantuminen lähti lapasesta vasta 90-luvulla. Kuka on käskenyt elää laveammin kuin mihin oli varaa? Ei niin 70-luvulla tehty.

Koivisto tuhosi kymmeniätuhansia yrityksiä 90-luvulla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/15 |
06.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vielä sellainen huomio tuosta euromääräisestä velasta, että niinä vuosina 2000-luvulla kun valtion velka pieneni euromääräisesti, valtio myi omaisuuttaan enemmän kuin oli velanmaksu. Eli tosiasiassa valtion asema ei parantunut ollenkaan.

Vierailija
12/15 |
06.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valtion velkaantuminen lähti lapasesta vasta 90-luvulla. Kuka on käskenyt elää laveammin kuin mihin oli varaa? Ei niin 70-luvulla tehty.

Koivisto tuhosi kymmeniätuhansia yrityksiä 90-luvulla.

Sillä päälle lätkähtäneellä ja idänkaupan romahtamisesta johtuneella suurlamalla ei tietenkään ollut mitään tekemistä asian kanssa. Kyllä ne olivat (kommentoijan puoluekannasta riippuen) Koivisto ja Lipponen, Aho ja Viinanen jotka itsekseen ja ilman mitään syytä päättivät tuhota suomesta yrityksiä ja yrittäjiä.

(edelläoleva saattaa sisältää sarkasmia)

90-luvun lamasta ei muuten selvitty poliitikkojen hyvällä työllä vaan siksi että sattui valtiollinen lottovoitto eli nokian nousu joka nosti persaukisen suomen samalla. Valitettavasti nokian nousu antoi poliitikoille tilaisuuden jättää rakennemuutokset tekemättä ja siitä olemme kärsineet viimeiset 8 vuotta. Toisaalta myös siitä että vallassa oli pitkään mm. vasemmisto jonka ideologiana on ottaa velkaa ja toivoa että ongelmat katoavat itsekseen kuten ne 90-luvulla katosivat.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/15 |
06.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Voi hel.. Nuo järjestelmät luotiin ja niiden perusteella maksettiin jo 1940-luvun köyhissä oloissa. Mistäköhän se raha silloin saatiin ja miten sitä riitti? Purkaako nuo rakenteet pitäisi?

Tavalla tai toisella pitäisi päästä sellaiseen tilanteeseen, että valtion tulot riittäisivät kattamaan menot. Tietysti olisi ihanteellista saada pari uutta Nokiaa, jotka loisivat hyvinvointia ja kasvattaisivat sitä tulopuolta, mutta valitettavasti se ei ole kovin todennäköistä. Ja ennen kaikkea sen varaan ei voi laskea. Eli menoja on karsittava tai otettava velkaa velan päälle kuten tähän asti on tehty.

Keynesiläisen talousteorian ideana on tasata talouden syklisyyttä elvyttämällä velkarahalla kun talous menee taantumaan JA hidastaa ylikuumenemista leikkaamalla ja maksamalla velkaa pois nousukauden aikana. Suomessa ja länsimaissa yleensäkin hallitukset kovin mielellään elvyttävät velkarahalla, mutta käytännössä kukaan ei leikkaa julkisia menoja ja maksa velkaa pois hyvinä aikoina. Keynesin opeista on siis vain toinen puoli käytössä.

Vierailija
14/15 |
06.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/15 |
06.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Maapallolla on enemmän velkaa kuin on rahaa.

Eli vika ei ole muussa kuin järjestelmässä.

Valtion velkaa ei voi verrata yksittäisen ihmisen velkaan. Valtion velkaa ei koskaan makseta pois, ei minkään valtion kohdalla. Sekin kuuluu siihen talousjärjestelmään.

Sama kuin väittäisi, että valtiot lopettaisivat kaiken kaupankäynnin keskenään ja kukin eläisi vain omilla raaka-aineillaan. Ei se ole vaan mahdollista.

Jos halutaan muutos, muutetaan koko järjestelmää.

Ekana voitaisiin kuitata kaikkien kehitysmaiden velat. Sitten loppujen maiden velat. Kukaan ei olisi velkaa kellekään ja siitä sitten eteenpäin.

Jos joku tuijottaa sitä Suomen velkakelloa, niin muistakoon katsoa myös sitä saatavakelloa. Yksityisillä ihmisillä on vähemmän tai ei ollenkaan saatavia mistään.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kahdeksan kahdeksan neljä