Just joo, kyllä ne pyöräilijät törttöilyssä voittaa autoilijat

Jos lasketaan jo pelkästään valottomat pyörät ja jalkakäytävällä ajamiset, päästään yli puoleen. Mutta eiliseltä 2xviiden kilometrin edestakaiselta matkalta:
1. Heti kun tästä kotoa lähden, on pyörätie tien molemmin puolin lyhyen matkaa. Johtuu siitä, että ne risteyksessä erkanevat ja toinen menee koululle. Suojatie on sen toisen pyörätien loppupäässä ja sitten isommassa risteyksessä, jossa se pyörätie alkaa molemmin puolin. Noiden suojateiden välillä on 150 metriä. Mitä tekee kaksi nuorta poikaa? Tulee sieltä pyörätieltä täysin yllättäen tien yli ja ojan yli kovaa vauhtia suoraan autoni eteen. Matkassa he eivät säästäneet yhtään verrattuna siihen, että olisivat menneet jo vähän aiemmin suojatien yli siinä, missä mulle on kolmio. En ajanut päälle, mutta säikäyttivät.
2. Ajan keskustassa. Käännyn tielle, jossa tässäkin on pyörätie vieressä. Menen kääntyvien kaistalle. Hupsista, joku tulee suoraan minua kohti siinä kääntyvien kaistalla, siis vastaantulijoiden kaistalla. Olen vähällä töötätä, siinä vaiheessa tämä koukkaa sinne suojatien puolelle, ei siis pyörätien puolelle. Suojateitä olisi siinäkin risteyksessä ollut, eihän pyörällä saa suojatietä ajaa kuin tuossa pyörätien puolella, mutta turvallisempaa nyt kuitenkin kun höykyillä vastaantulijan kaistalla. Tosin oli vähän resuinen ukko, joten saattoi olla laitapuolen äijiä. Niitähän ei lasketa?
3. Nurkan takaa suojatielle kovaa vauhtia, katsomatta lainkaan tuleeko autoja.

Huomautan, että ehdin väistää nämä kaikki. Tuo kakkoskohta oli kyllä pelottava, sillä minä ajoin ylämäkeen ja siinä jo tuntui hetken, että tuleeko tuo keulaan. Ei olisi ollut mihin väistää, kun viereiselläkin kaistalla oli autoja ja paha se vastaantulijoiden kaistallekaan on väistää.

Yhden jalankulkijan muuten, jonka nyt huomasin muutenkin, huomasin hyvissä ajoin kiiltävän laukun soljen ansioista.