En tiedä mitä tehdä.

Äh, kivasti heitti läppäri taas kursoria . No, jos joku einstein ymmärtäisi pointin siitä huolimatta. :D

Terveyskeskuksessa ohjaavat kyllä oikeaan paikkaan.

Käy töissä ja opiskele, jos ei muuta mahdollisuutta ole. 

En tiedä onko nämä sitten muuttuneet kyllä, kun silloin kun itse opiskelin, ne alemmalle koulutustasolle saadut tuet ei vaikuttaneet kun lähti opiskelemaan yliopistoon. Ihan sai normaalit täydet tukikuukaudet yliopisto-opintoihin.

Yrittäjäksi amk:n jälkeen, mutta se vaatii myös himoa ja paloa, pelkkä tutkinto ei kanna.

^ Hmm, enpä usko. Ihan uteliaisuudesta: kirjoitussekoilustako moinen kommentti, vaiko muusta syystä. Tosiaan mm. sosiologia kiinnostaisi :D

Vaikka opetuksen taso ei päätä huimaisi niin silti tutkinto on aina tutkinto. Kannattaisi loppuun suorittaa joka tapauksessa, ei keskeyttää vain opetuksen tason perusteella.

Sinulla saattaa olla mahdollisuus 24 kk ajan opiskella työttömyysetuuksilla. Kysy te-toimesta.

Itsekin opiskelen ilman opintotukea. Käyn töissä ja nostan yleistä asumistukea, joka on siis usein suurempi kuin opintotuen asumislisä. Mulla tosin on lapsia, joiden takia saisin muutenkin yleistä asumistukea.

Yliopistolla muutenkin suurin osa ajasta ollaan jollain tauolla tai lomalla. Kesälomakin on yleensä neljä kuukautta... Ja katsotaan kieroon jos lähiopetustunteja on yli 15 viikossa. Ahkeruudella ja työnteolla pärjäät varmasti. Ja jos joku väittää ettei esim. Helsingissä ole opiskelijoille töitä, valehtelee.

Ei, siis tietenkään keskeytykseni eivät olleet opetuksen tasosta kiinni! En vaan tiennyt mitä haluan ja paniikissa menin sinne mihin pääsin. Tiedän, olin typerä. "Vaikea lapsuus"-kortti on niin helppo vetää, mutta sellainen mulla oli ja olen tavallaan edelleen ylpeä siitä että kirjoitin edes M:n paperit niissä olosuhteissa. Halu päästä pois kotipaikkakunnalta oli niin vahva että "ihan mitä vaan ihan mitä vaan kunhan pääsen pois."

Rupea vaikka harjoittelemaan piirtämistä 8 tuntia päivässä. 3 vuoden päästä alat saamaan työkeikkoja kuvittajana.

Oisitko hyvä piirtämään?

Vierailija kirjoitti:

Ei, siis tietenkään keskeytykseni eivät olleet opetuksen tasosta kiinni! En vaan tiennyt mitä haluan ja paniikissa menin sinne mihin pääsin. Tiedän, olin typerä. "Vaikea lapsuus"-kortti on niin helppo vetää, mutta sellainen mulla oli ja olen tavallaan edelleen ylpeä siitä että kirjoitin edes M:n paperit niissä olosuhteissa. Halu päästä pois kotipaikkakunnalta oli niin vahva että "ihan mitä vaan ihan mitä vaan kunhan pääsen pois."

Hae sinne mikä sua kiinnostaa. Mieti järkevä suunnitelma. Jos mahdollista, yhdistä suunnitelmaan myös niitä edellisiä opintoja. Selvitä mitä tukia ja apua voit saada. Kenties mahdollista toteuttaa jollain tavalla kuten yllä kerrottu (opintotuki, työttömyysturvalla tai työttömänä/työssä sivutoimisesti).

Älä lannistu.

Itse haahuilin kanssa eri opinnoissa, eri alan töissä ja päädyin sitten vasta vanhempana opiskelemaan "omaa" alaani. Kaikesta mitä olen opiskellut ja tehnyt on lopulta ollut jotain hyötyä (ihme ja kumma), mutta jälkikäteen katsoen ei olisi pitänyt antaa niin monen vuoden mennä ohi turhaan, koska nyt olen omalle alalleni hieman liian iäkäs.

Eli skarppaa sinä ajoissa.Kyse on sun elämästä.

Viesti nro 11:

APUA. Miten niin liian iäkäs..? Fysiikkako tulee vastaan, vai siis mitähäh..? Ja skarpataan skarpataan. Tuntuu vaan että olen ainoa ihminen koko maailmassa joka on tässä tilanteessa.