Taatelikilon kasvattaminen vaatii 3000 litraa vettä ja lentokm. päälle
Miten edesvastuutonta onkaan syödä ulkomaisia hedelmiä. Avokadokilon kasvatus vie 1000 kg ja taatelikilon 3000 kg!!
Samalla eksoottiset hedelmät kastellaan puhtaalla vedellä, joka on pois muulta väestöltä. Yleensä noissa maissa kärsitään puhtaan veden puutteesta.
Lisäksi etelän hedelmiä lennätetään pitkien matkojen takaa ja luodaan lisää päästöjä.
Uskomatonta ja kestämätöntä kehitystä.
Kommentit (15)
Samalla näköjään toisessa keskustelussa lymkataan lihansyönti. Daaa, on eri tyyppistä lihaa-naudan, sian,kanan ym. Ja on kotimaista ja ulkomaista lihaa. Joista näen kaikenlaisen kotimaisen lihansyönnin eettisimpänä, moraalisimpana ja kestävimpänä vaihtoehtona.
Miksi? Koska eläimille annettujen antibioottien määrä on Ruotsin ohella maailman alhaisin (ei anneta syyttä), lannoittteiden ja lannan päätymistä vesistöihin tarkkaillaan todella tarkasti fosforipäästöjen ehkäisemiseksi ym
Vierailija kirjoitti:
Miten edesvastuutonta onkaan syödä ulkomaisia hedelmiä. Avokadokilon kasvatus vie 1000 kg ja taatelikilon 3000 kg!!
Samalla eksoottiset hedelmät kastellaan puhtaalla vedellä, joka on pois muulta väestöltä. Yleensä noissa maissa kärsitään puhtaan veden puutteesta.
Lisäksi etelän hedelmiä lennätetään pitkien matkojen takaa ja luodaan lisää päästöjä.
Uskomatonta ja kestämätöntä kehitystä.
Jep, ja sitten hifistellään noista tehdyillä raakakakuilla ja avokadoresepteillä...
En näe ulkomaisten hedelmien syömistä täysin huonona asiana, mutta suosin mieluummin kotimaista. Ostan kyllä myös ulkomaisia hedelmiä. Satokauden mukaan. Tällä hetkellä persimonia.
Harva täällä syä taateleita ja avokadoja yhtä paljon kuin keskimääräinen sekaruokavaliolla oleva syö lihaa. Ja muuten, aika iso osa niistä jotka noita ostavat syövät sitä lihaakin.
Vierailija kirjoitti:
Harva täällä syä taateleita ja avokadoja yhtä paljon kuin keskimääräinen sekaruokavaliolla oleva syö lihaa. Ja muuten, aika iso osa niistä jotka noita ostavat syövät sitä lihaakin.
Et voi väittää, etteivätkö mainitut hedelmät olisi maailmanlaajuisesti trendikkäitä. Ks. google trending. Ja Suomessa ei sentään viedä kenenkään puhdasta juomavettä tai suihkuteta hedelmien pintaan antibiootteja.
Vierailija kirjoitti:
Samalla näköjään toisessa keskustelussa lymkataan lihansyönti. Daaa, on eri tyyppistä lihaa-naudan, sian,kanan ym. Ja on kotimaista ja ulkomaista lihaa. Joista näen kaikenlaisen kotimaisen lihansyönnin eettisimpänä, moraalisimpana ja kestävimpänä vaihtoehtona.
Miksi? Koska eläimille annettujen antibioottien määrä on Ruotsin ohella maailman alhaisin (ei anneta syyttä), lannoittteiden ja lannan päätymistä vesistöihin tarkkaillaan todella tarkasti fosforipäästöjen ehkäisemiseksi ym
Näin juuri. Jos keskustelussa mainitset liha, niin se kaikki niputetaan yhteen. Kun suomalainen menee ulkomaille (Ruotsia ja Norjaa ei lasketa, koska niissä tautitilanne hyvä), niin kananmunista voi saada salmonellan ja lihasta (kaikki) antibiootteja. Ja mitä luulette, välittääkö ne fosforipäästöistä, jos Venäjä laski jätevetensä Suomeen ilman minkäänlaisia tunnontuskia?
Vierailija kirjoitti:
Miten edesvastuutonta onkaan syödä ulkomaisia hedelmiä. Avokadokilon kasvatus vie 1000 kg ja taatelikilon 3000 kg!!
Samalla eksoottiset hedelmät kastellaan puhtaalla vedellä, joka on pois muulta väestöltä. Yleensä noissa maissa kärsitään puhtaan veden puutteesta.
Lisäksi etelän hedelmiä lennätetään pitkien matkojen takaa ja luodaan lisää päästöjä.
Uskomatonta ja kestämätöntä kehitystä.
Paljonko niitä päästöjä tulee per kilo hedelmää, kun se tuodaan "pitkien matkojen takaa"?
Miten se vertautuu vaikkapa kotimaisen omenan päästöihin?
Tää "rahdataan toiselta puolelta maailmaa ja siitä tulee päästöjä" -juttu alkaa jo hiljalleen käymään vanhaksi. Suomessa on naurettavan tehotonta viljellä yhtään mitään. Puhutaan helposti moninkertaisesta hiilijalanjäljestä verrattuna siihen, että vain rahdataan aurinkoisesta maasta sama tai vastaava tuote. Katsos kun se pitkän matkan logistiikka on vain merkityksettömän pieni osa kokonaisuudesta ja silläkin on väliä, paljonko kasvatukseen kuluu resursseja.
Taateleille, kurkuille ja muille vihanneksille voitaisiin määrätä vesivero.
1,20€/kg ei tuntuis missään
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten edesvastuutonta onkaan syödä ulkomaisia hedelmiä. Avokadokilon kasvatus vie 1000 kg ja taatelikilon 3000 kg!!
Samalla eksoottiset hedelmät kastellaan puhtaalla vedellä, joka on pois muulta väestöltä. Yleensä noissa maissa kärsitään puhtaan veden puutteesta.
Lisäksi etelän hedelmiä lennätetään pitkien matkojen takaa ja luodaan lisää päästöjä.
Uskomatonta ja kestämätöntä kehitystä.Paljonko niitä päästöjä tulee per kilo hedelmää, kun se tuodaan "pitkien matkojen takaa"?
Miten se vertautuu vaikkapa kotimaisen omenan päästöihin?
Tää "rahdataan toiselta puolelta maailmaa ja siitä tulee päästöjä" -juttu alkaa jo hiljalleen käymään vanhaksi. Suomessa on naurettavan tehotonta viljellä yhtään mitään. Puhutaan helposti moninkertaisesta hiilijalanjäljestä verrattuna siihen, että vain rahdataan aurinkoisesta maasta sama tai vastaava tuote. Katsos kun se pitkän matkan logistiikka on vain merkityksettömän pieni osa kokonaisuudesta ja silläkin on väliä, paljonko kasvatukseen kuluu resursseja.
No, jos tietäisit paremmin niin tietäisit että esim. suomalaista "kauppaomenaa" tulee a) Lounais-Suomesta (Turun ympäristö) ja b) Ahvenanmaa. Viljelmät ovat keskittyneitä-kyllä olen käynyt yhdessä Ahvenanmaalla Getan lähellä. Ei siis mitää puuhastelua.
Suomen logistiikka on etäisyyksistä johtuen tehostettua. Enkä edelleenkään ymmärrä, miksi mun pitäisi syödä moraalisesti huonompi omena, jonka tuotantotavat eivät kestä päivänvaloa?
Mikä on lähde tälle 3000 litralle per kilo? Lehtijuttu ei riitä, kun siinä vain sanottu.
Miten laskettu?
Vierailija kirjoitti:
Mikä on lähde tälle 3000 litralle per kilo? Lehtijuttu ei riitä, kun siinä vain sanottu.
Miten laskettu?
Australian MMM mukaan.
https://www.agric.wa.gov.au/water-management/growing-avocados-–-annual-water-requirements.
Toivon, että olisitte tällä palstalla myös yhtä kriittisiä noista lihajutuista ja vaatisitte niistäkin monipuolisesti lähteitä.
Vierailija kirjoitti:
Mikä on lähde tälle 3000 litralle per kilo? Lehtijuttu ei riitä, kun siinä vain sanottu.
Miten laskettu?
Joo määkin epäilen tota lukua.
Oliskos Lähempänä 10 000 litraa per kilo, aavikolla kuivuus vaivaa.
Naudanlihakilon kasvattamiseen menee 15500 litraa vettä. Ja sitäkin rahdataan paljon esim. Brasiliasta, jossa myös mm. tuhotaan paljon sademetsiä, että saadaan lisää laidunmaata ja maata nautojen ruuankasvatukselle. Verratkaa paljonko maailmassa syödään viikunoita ja paljonko naudanlihaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on lähde tälle 3000 litralle per kilo? Lehtijuttu ei riitä, kun siinä vain sanottu.
Miten laskettu?
Australian MMM mukaan.
https://www.agric.wa.gov.au/water-management/growing-avocados-–-annual-water-requirements.
Toivon, että olisitte tällä palstalla myös yhtä kriittisiä noista lihajutuista ja vaatisitte niistäkin monipuolisesti lähteitä.
Lisää luotettavuutta, page not found.
Siksi syön itse omassa puutarhassa kasvaneita herukoita, karviaisia ja pensasmustikoita ja käytän mm. smoothie-pohjaksi omista omenoista keitettyä ja pakastettua sosetta. Ekologista ja puhdasta, ei lannoitteita eikä homeenestoaineita tai muitakaan myrkkyjä. Ymmärrän kyllä, ettei kaikilla ole siihen mahdollisuutta, mutta jos on edes kohtuullisesti toimeentuleva niin marjoja saa loppukesällä ostamalla.
Taatelit ja viikunat ovat harvinaisia herkkuja esim. joulupöytään. Banaaneja tai mandariineja en osta lainkaan niiden kuorissa olevien myrkkyjen takia (tiedättehän, että ne pitäisi ensin pestä ruokasoodalla ja sittenkään ei suositella, että käsiä pesemättä kosketaan itse hedelmään sitä syödessä?)