Lue keskustelun säännöt.
Kyllä alkaa pikkuhiljaa pinna palaa 2,5-v syömälakkoilijan kanssa!
26.11.2016 |
Ei syö, ei mitään oikeaa kunnon ruokaa. Ei suostu syömään aamulla, ei päivällä, saattaa lounaasta härppiä hieman. Välipalaa syö joskus, tänään ei. Nyt päivällisellä kieltäytyi täysin syömästä, pelleili ja laitoin pois pöydästä. Nyt itkee nälkää omassa huoneessa. Iltapala klo 19, sinne asti saa paastota. Jos ei syö puuroa, niin syötänkö väkisin?? Tää on aivan helvettiä, lapsi ei syö ja temppuaa ainostaan pöydässä. Pk:ssa syö puuron, ei koske lounaaseen välipalasta maistuu kiisseli.
Mies ollut aivan samanlainen. Mun huoli on valtava, kun lapsi ei syö. Mitä ihmettä me voidaan tehdä?? Tätä on nyt kohta 3 vkoa kestänyt. Ollaan miehen kanssa niin väsyneen ketuuntuneita tähän. Ruokaa menee valtavia määriä roskiin ja aina tyttö lähtee itku silmässä ruokapöydässä. Aina on ollut ns. Tuulella kävijä tässä syömisessä, mutta nyt on homma karannut käsistä. Herkkuja saa joskus, kerta viikkoon eikä silloinkaan jos ei ole syönyt. Pyytää aina vaan leipää. Mikään entinen lempiruoka ei maistu. Ulkoilemma säännöllisesti, rutiinit on olemassa.
Apua, vertaistukea vinkkejä!!!
Kommentit (17)
No kylläpä kuulostaa stressaavalta tilanteelta!
Mikähän voisi olla takana että noin hankalasti reagoi?
Ikävää että ruokailusta tuler joka kerta ikävä tilanne ja taistelutanner.
Lapsettomana en osaa neuvoa
.
Koittajaa jaksaa. Hyvä kun vedätte miehen kanssa yhtä köyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, väkisin ei kannata.
Ehkä tuo on vallankokeilua? Kyllä se lapsi ajallaan syö...kai.
Miten siitä voisi olla ottamatta ongelmaa?
Että, ette itse rasitu.
Onko tuo jokin psyykkinen homma tai fyysinen...lääkäriin?
Voisiko aloittaa helpoilla ruualla lapsen tahtiin?
Silloin, kun hän syö.
Ei tehdä valtapeliä. Sitten pikkuhiljaa tehdä ruokailusta säännöllistä ja terveellistä. Kai se olisi hyvä päästä johonkin syömiseen...? Että saisi lapsi edes energiaa.
Ehkä sillä on joku ruoansulatushäiriö? Laktoosi-intoleranssi? Tai jotain minkä takia miksi jostain syystä syöminen on epämukavaa tai sattuu? Näköjään kiisseli ja puuro maistuu, ehkä puuro on löysempää pk:ssa? Itse koittaisin varmaan tarjota jtn kasviskeittoa.
Ei kannata ressata moisesta, se vaan pahentaa tilannetta. Tuohon ikävaiheedeen kuuluu nirsoilu ihan normaalina kehitysvaiheena, jos diitä tekee suuren numeron niin ruokavalio suppenee entidestään. Tarjoat ruokaa ruoka-aikana ja koitat kiinnittää lapseen ja sen syömiseen (tai sotkemiseen) mahdollisimman vähän huomiota. keskity omaan ruokaasi ja juttele mukavia miehesi kanssa.
Kannattaa varmaan tarjota ainakin välillä herkkuruokiakin vaikka nakkeja tms tai kysy lapselta mitä haluaisi syödä. Kipulääkettäkin voi koittaa jos epäilet että hampaat tai kurkkukipu tms on taustalla.
Jos hän on nähnyt niin paljon lihavuutta ympärillään ja reagoi stoppaamalla syömisensä? Voikohan noin nuorella johtua tuollaisesta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun 3-vuotias on aina ollut valikoiva ja pieniruokainen. Katan ruuan pöytään, kutsun syömään ja alan syödä itse, lapsi syö sen minkä syö. En missään nimessä ryhdy mihinkään suostutteluun tai pakottamiseen, menee vaan turhaksi valtapeliksi. Katson kyllä että edes jotain syö, pähkinät, tofu, pinaatti ja hedelmät/marjat on aika varmoja.
Täällä onkin jo tullut hyviä vinkkejä, lisäisin vielä, että koita ottaa se lapsi mukaan jo siihen ruuanlaitto tilanteeseen, jolloin annat sen vähän maistella vaikka leikkaamaasi kurkkua tai tomaattia tai jotain muuta, niin ehkä sillä lapsella herää siinä ruokahalu
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa tutulta, on ohimenevä vaihe. Lopeta ruoasta stressaaminen ja tarjoile päivän ateriat normaali rytmillä. Lapsi pöytään samaan aikaan kun vanhemmat,ja syö jos syö. Pidä huoli ettei ruokailusta tule valtapeliä. Itse valikoin tuolloin iltapalalle jotain mitä lapsi varmasti söi jottei ollut yöllä nälkäinen. Lapseni lopettivat tuolloin puuron syönnin kokonaan, tuli varmaan kiintiö täyteen.
Lapsiparka! Ruokailuhetkestä tehty valtataistelutilanne ja nälkä alkaa olla tutumpi tila kuin kylläinen vatsa.
Kutsu syömään, kysy, mitä pöydässä olevaa syö ja jos sanoo, että ei mitään, niin kiitä kauniisti ja sano, että ensi kerralla ehkä on jotain sopivampaa, minä syön sitten yksin. Ja laita lapsen lautanen ja ruokailuvälineet samantien pois. Älä tee elettäkään siihen suuntaan, että kaikkea pitää maistaa tms. Aha, sinulla ei ole nälkä, et sitten syö. Jos lapsi palaa pöydän ääreen, voi kysyä, haluaako hän syödä jotain ja jos ei halua, niin sano, että sitten voit mennä leikkimään, koska nyt on ruoka-aika ja ne, joilla on nälkä, syövät nyt. Muistuta, että seuraavan kerran ruokaa on tarjolla illalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä muuten ikinä syötä väkisin mitään, älä edes niin, että syö itse muttei saa lähteä pöydästä syömättä. Tunnen pari aikuista ihmistä, jolla on todella pahoja ruokaongelmia, suorastaan kammoa tiettyjä ruoka-aineita kohtaan. Syöminen on heillä todella rajoittunutta, tyyliin pelkkää tietynlaista leipää. Molemmat ovat kertoneet, että lapsena oli todella ahdistavia ruokahetkiä ja syömään kiristämistä. Pelkästään pöytään syömään istuminen voi olla nykyisin vaikeaa, ruoka syödään tekemisen ohessa vaikka tietokoneella. Muuten oikein kypsiä fiksuja ihania ihmisiä.
Meillä toimii jonkun lempilelun ruokapoytään ottaminen. Ensin sillä lelulla on kauhea nälkä, ja se maistelee ruokaa ja toivoo, että lapsikin maistaisi. Myos tarina ruuan tulemisesta onnelliseksi, kun pääsee suolistoon ja muuttuu kakaksi. Ruuasta saa pupuvoimaa ja apinavoimaa ja hyppelyvoimaa jnejne... Lapsi ollut koko ikänsä vegaani, eikä koskaan nirsoillut ruuasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisiko olla poskihampaita tulossa? Montako hammasta on jo? Eikö tuolloin noin 2,5 v. iässä tule monelle 2. poskihampaat ja se saattaa kestää kauankin ennenkuin ne tulee läpi. Kaikki vähänkin kylmä tai kuuma saattaa tehdä inhottavaa ja syöminen on vastentahtoista. Johtuiskohan muuten tästäkin, miksi sanotaan, että tämän ikäiset yleensä nirsoilee ja syö huonosti?
Kauanko tätä on jatkunut? Mitä kaikkia ruokia lapsi tykkää syödä muuta kuin puuroa päiväkodissa ja kiisseliä? Imetätkä vielä, et ilmeisesti? Kokeile ainakin lisätä hyviä öljyjä niihin ruokiin, mitä syö.
Strath Elixir nestemäisenä voisi myös olla hyvä, jos huolettaa, ettei saa tarpeeksi ravintoaineita. Sinkin puutos voi myös aiheuttaa ruokahaluttomuutta.
Onko mitään oireita, mitkä viittaisi allergiaan, keliakiaan? Lääkärilläkin kannattaa varmuudeksi käydä.
En osaa auttaa teita, mutta itse en antaisi leipää ollenkaan. En antaisi missään muodossa koskaan vaikka lapsi olisi ollut syömättä päiviä. Ton ikäinen osaa jo vallankäytön hyvin ja tietää saavansa sitä leipää kunhan tarpeeksi kauan pelleilee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä poika myös nirsoili, mutta sitten huomattiin, että tykkääkin tosi voimakkaan makuisista jutuista. Kokeilepa maustaa jotenkin uudella tavalla ja enemmän kuin ennen, josko se auttaisikin?
Varmasti kurja tilanne. Kannattaa kuitenkin muistaa, että lapsilla on vähäruokaisia vaiheita, ja että jotkut eivät ole nälkäisiä aamulla heti herättyään vaan vähän myöhemmin ja tämäkin voi vaihdella eri aikoina.
Itse tuossa tilanteessa
-Antaisin aamupalaksi leipää, jos lapsi sitä syö
-Lounaalla ja päivällisellä laittaisin lapselle lautaselle aivan mikroskooppisen pienen annoksen, jos syö sen niin saman verran lisää jne.
-Jos lapsi ei kerta kaikkiaan syö mitään, niin hän poistuu pöydästä täysin ilman syyllistämistä, huokailua, valitusta. Seuraavalla ruoka-ajalla sitten seuraava ruoka
-jos lapsi ei syönyt mitään, ja hänen on pakko jaksaa tehdä jotain (eli tarvitsee energiaa) antaisin n tunnin jälkeen jotain välipalaa (2-vuotias ei mielestäni opi tästä, että syömättä jättämällä saa jotain parempaa. Myöskin välipalan ei tarvitse olla herkkua)
-yrittäisin olla stressaamatta asiasta. 2-vuotias ei kuole nälkään kun ruokaa on tarjolla. Jos juo maitoa, niin saa siitä myös paljon energiaa. Älkää tehkö minkäänlaista numeroa ruokailusta. Pieni annos eteen, jos ei syö niin ok, ystävällisesti ohjataan pois pöydästä. Sama uudelleen seuraavalla aterialla.
Mun äiti teki niin, että ei pakottanu vaan kun siivosi pöytää, laittoi lapsen ruuan ruokakomeroon alahyllylle lapsen nähden. Mutta ei puhunut mitään asiasta. Kun lapselle tuli nälkä, hän meni lautasen ääreen ja söi ruokansa omaan tahtiinsa.
Lapsille tulee aina välillä tuollaisia ettei ruoka maistu. Tuon ikäisellä tuskin johtuis enää hampaiden tulosta mutta voihan olla että on maha kipeä ja jopa ummetusta.
Meillä toimii syömättömyyteen se että poika istuu syöttötuolissa ja itse keskeytän ruuan väkisin tarjoamisen ja alan vaikka tiskaamaan. En poistu keittiöstä mutta puuhailen aivan omiani. Monesti kurkin välillä ja katselen pojan reaktiota ja kohta hänellä onkin lusikka kädessä ja maistelee ruokaa.