Mä oon kauhean kyllästynyt ihmisiin. :(

Juuri niitä ajatuksia, joita olen ajatellut.



Helposti vaan tulee leimatuksi itserakkaaksi, kun rupeaa muista puhumaan ikäviä asioita.. Vaikka ei se näinkään ole. En näe itseäni muuten kuin ns. terveen itsekkäänä, siis että muistan pitää itsestänikin huolta.



Ennen olin sitä mieltä, että kaikkien kanssa voi tulla toimeen. Nyt en ole enää niinkään varma. Olen vieläpä asiakaspalvelualalla, ei siis kovin hyvä juttu..



Terkuin se kyyninen, mutta vieläkin hipahtava ap :)

ap

Mä haluan uskoa ihmisistä hyvää ja pelkään kaikkia riitatilanteita.



Ärsyttää kun kaikki vaan just tuijottaa omaa napaansa ja esittää niin onnistunutta ja menestyvää. Tuntuu ettei oo juurikaan ihmisiä, joille vois kertoa jos joku asia mättää ja sais todellista ymmrtämustä ja myötätuntoa. Monet vaan nauttii toisen epäonnesta ja sillä pönkittää omaa onnistuneisuuttaan. jos jotain vähän valottaa omasta elämästään ni heti saa kuulla miten hyvin just heillä menee tässä asiassa. Naapurillekin ku joskus sanon miten väsynyt olen ku lapset joka aamu herää kuudelta tai ennen, aina muistaa mainita miten heidän lapset nukkuu ilta 8 aamu 9tai 10. Tosi lohduttavaa.... Enpä paljon omista asioista viiti enää puhua, olis paljon raskaampiakin asioita. Mutta eipä tuo jaksa paljoa kuunnellakaan ku on niin paljon kerrottavaa omista asioista ja kaikki on niin loppun asti harkittua. Ei tee mieli edes jutella ku pakolliset kuulumiset ku tavataan väkisinkin välillä. Joskus luulin, että olimme ystävystyneet...

Joskus haluaisin vain kadota ja jättää nämä pöljät tänne tekopirteilemään, juoruamaan, pilkaamaan, pilkkua nussimaan ja tärkeilemään keskenänsä.

Vaikka en haluaisi olla se " parempi ihminen" niin kyllä välillä tuntuu, että puolella täällä on annettu sillä kuuluisalla lusikalla.. Kauhalla ehkä sitten vain pienelle osalle. Mutta ehkä olen itsekin niin typerä ja itserakas, että en vaan ymmärrä tavallisen kansan ajatusmaailmaa.



Ja kuulunhan mää massaan väkisinkin, ei siinä mitään. Olen vaan aina elänyt jossain omissa maailmoissani ja nyt työelämässä olen joutunut kohtaamaan kamalia ihmisiä ja asioita. Kun on vähänkin ilonen niin heti lannistetaan ja muistutetaan, että kyllä se itku pitkästä ilosta..



Voi huokaus. :(



ap

Ajattelen kyllä olevani parempi kuin moni muu. En voi käsittää ihmisten röyhkeyden ja ilkeyden määrää! Toiset voi jyrätä miten haluaa, toisten tunteilla ei ole mitään merkitystä. MinäMinäMinäMinäMinä!



Kiinnitänkö vain huomiota enemmän ilkeisiin ja typeriin ihmisiin kuin mukaviin ja fiksuihin? Vai onko typeriä ihmisiä todella NIIN paljon?!



3

Minä olen myös ottanut etäisyyttä lähes kaikkiin tuttuihin, kun en jaksa enää kuunnella ja esittää kiinnostunutta ja ihailevaa. Tuttavapiirimme sukulaiset mukaanlukien tuntuu koostuvan 99-prosenttisesti ihmisistä, joiden elämänsisällön muodostaa kaikenlainen päteminen ja oman itsensä ylentäminen muita haukkumalla. Joka asiaan löytyy vain yksi oikea vaihtoehto ja se on tietysti se heidän valitsemansa, kaikkea siitä poikkeavaa halveksitaan. Heidän lapsensa ovat parhaita ja parhaissa harrastuksissa, heidän työnsä ja heidän mielipiteensä ovat tärkeimpiä, heidän sohvansa ja koulutuksensa ja autonsa ja asuinalueensa ja koirarotunsa ja päiväkotinsa ja koulunsa ja rattaansa ovat parhaita mahdollisia, heidän makunsa hienostunein jne. Kaikki keskustelunaiheet käännetään omaan itseen ja tilaisuudet itsensä esiin tuomiseen käytetään huolella hyväksi. Mitä tuollaisista ihmissuhteista saa?

kavereita tms

En jaksa pettyä kerta toisensa jälkeen. Monesti olen tavannut ihan mukavan ihmisen, mutta vieraskoreuden jälkeen alkaa sama ralli: muita haukutaan ja itseä nostetaan jalustalle.



Ihmiset vievät minulta energiaa, eivät anna sitä.





3

taktiikalla muista välittämättä ja ne on juuri niitä jotka pärjää. Tällainen tunteellinen ja ainakin mukavaksi kehuttu ihminen joutuu jyrien alle ja joutuu kokoajan huomaamaan että koitetaan huijata sen kun keretään. Pakko uskoa et hyvyys voittaa ja rehellisyys maan perii mutta kyllä huonolta välillä näyttää.

Mitä järkeä on olla katkera lopun ikäänsä jostain asiasta. Pitää sitten itsepäisesti kiinni jostain periaatteesta vaikka se vie energiaa. Eikö olisi helpompi antaa anteeksi.



Minua nykyään huvittaa ihmisten ns. oman reviirin suojelu. Eräskin vanha ystäväni ja opiskelutoverini ei halunnut enää tavata minua, kun ehdotin vanhojen muistelua, koska en sovi enää hänen maailmaansa. Minusta tuollainen on pikkusieluisuutta. Mutta suon sen toki hänelle. Minä olen päättänyt, että en tuhlaa elämääni katkeruuteen. Olen tätä nykyä kaikille ihmisille iloinen ja mukava ja ajattelen hyvää.

Vierailija:

taktiikalla muista välittämättä ja ne on juuri niitä jotka pärjää. Tällainen tunteellinen ja ainakin mukavaksi kehuttu ihminen joutuu jyrien alle ja joutuu kokoajan huomaamaan että koitetaan huijata sen kun keretään. Pakko uskoa et hyvyys voittaa ja rehellisyys maan perii mutta kyllä huonolta välillä näyttää.

Juuri noin se menee! Olenkin raapinut päätäni ja miettinyt, miten ihmeessä lapseni kasvatan? Peraatteideni vastaista olisi kasvattaa lapset röyhkeiksi oman edun tavoittelijoiksi, mutta ei nykypäivän kakaroiden joukossa kiltti ja muut huomioon ottava pärjää. Jyrän alle jää armotta.

Kusipäät ne senkun porskuttaa.

3

siksi että voivat jakaa sitä muille. Olen miettiny kanssa että todella monilla on kauhee hallinnan- ja kotrollintarve- se johtuu pohjimmiltaan elämänpelosta. Ne joilla on varaa antaa, kuuluu auttaa näitä elämänpelkoisia. Muuten ootte ihan yhtä omahyväisiä kuin ihmiset joita arvostelette.



Ottakaa itse ilo irti elämästä ja jakakaa se muiden kanssa.

Vierailija:

siksi että voivat jakaa sitä muille. Olen miettiny kanssa että todella monilla on kauhee hallinnan- ja kotrollintarve- se johtuu pohjimmiltaan elämänpelosta. Ne joilla on varaa antaa, kuuluu auttaa näitä elämänpelkoisia. Muuten ootte ihan yhtä omahyväisiä kuin ihmiset joita arvostelette.

Ottakaa itse ilo irti elämästä ja jakakaa se muiden kanssa.

maailma on täynnä silkkaa tyhmyyttä, ei tahatonta vaan todella röyhkeää, julkeaa, itsekästä tyhmyyttä. Kaikkeen ei voi vaikuttaa, kaikkia ei voi ymmärtää.