Lue keskustelun säännöt.
Historian opiskelu on ilmeisestikin vain Ulkoa opettelua.
21.11.2016 |
En mä selviä huomisen kokeesta millään muullakaan metodilla. Tai sitte mulla on vaan tyhmät aivot.
#avautuminen
Kommentit (20)
Ei ole. Tärkeä on ymmärtää kokonaisuuksia ja yhdistellä asioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä ajanjaksoa tai historian aluetta opiskelet? Ajattele sitä tarinana, vaikka elokuvan juonen käänteineen. Luvut ei ole niin tärkeitä, kunhan suurinpiirtein menee oikein, mutta tapahtumat menee oikeassa järjestyksessä,
Muista myös, että koulukirjat eivät kerro totuutta esim. 1. ja 2. maailmansodasta. Koulukirjoista opiskeltu historia ei välttämättä täsmää sen oikean historian kanssa.
Niin, asiat voi joko tietää tai sitten ei. Ei millään "omalla logiikalla" voi päätellä, ketkä olivat Kustaa Vaasan pojat ja mitä he tekivät. Se pitää opetella.
No ei se ole sen enempää kuin minkään muunkaan reaaliaineen. On, on opittava peruskäsitteitä, nimiä, aikajärjestyksiä. Mutta niitä on osattava tulkita ja asettaa syy-ja-seuraussuhteisiin. Yksi, helppo esimerkki vaikkapa viime vuosisadalta. Jos opettelet erikseen vaikkapa Suomen historiaa, erikseen Yhdysvaltain historiaa ja pänttäät toisen maailmansodan vuosilukuja erikseen, et ehkä hahmota kunnolla sitä, miten asiat vaikuttivat toisiinsa. Tsaarin Venäjän hajoaminen ja Suomen sekä Baltian maiden itsenäistyminen, Neuvosto-Venäjän muodostuminen, Yhdysvaltain suuri pörssiromahdus, talouden kriisit Euroopassa, Versaillesin häpeärauha yhdistettynä talouskriisiin Saksassa ja niiden synnyttämä tilaus natsismille... ja niin edelleen ja niin edelleen.
Mitä enemmän historiasta ymmärtää, sitä paremmin ymmärtää asioiden kytköksiä ja sitä, miten nykyinenkin maailma reagoi. Miksi populismi on nousussa juuri nyt?
Ja kun ymmärtää, muistaa paremmin, ikäänkuin itsestään myös niitä vuosilukuja - koska ne eivät enää silloin olekaan irrallisia faktoja, vaan asettuvat suhteeseen muiden aikakauden tapahtumien kanssa.
Itseäni helpotti aikoinaan yo-kirjoituksiin valmistautuessa se, että tein isolle paperille aikajanan, johon kirjoitin kaikki lukion historian vuosiluvut järjestykseen. Siitä alkoi kummasti ymmärtää isompia trendejä ja luvut muista paremmin.
Tsemppiä, historia ei ole tylsää ulkoaopettelua, jos saa hyvän opettajan tai lukee hyviä aihetta käsitteleviä kirjoja. Suomen historian osalta kannattaa hankkia käsiinsä tämä kirja. Se on suunnattu lapsille, mutta on aikuisillekin oikein hyvä kansantajuinen kokonaisesitys.
http://otava.fi/kirjat/9511202847/#.WDMy49CJehA
Ja Peter Englundin Hiljaisuuden historiaa voi suositella aivan kaikille, se on älykäs ja hoksauttava teos, joka avaa näkymiä aika yllättäviinkin asioihin, arkeen ja elämään silloin ennen, ei siis mitään kuninkaitten elämänkertoja...
https://www.booky.fi/tuote/peter_englund/hiljaisuuden_historia/97895103…
T. Historian harrastaja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No sen päättely, että Suomen itsenäistyminen liittyi Venäjän imperiumin hajoamiseen, ei ole kovin vaikea pähkinä pääteltäväksi. Monimutkaisempia kysymyksiä sen sijaan ovat esim. globaalien elintasoerojen syyt ja ryhmäidentiteettien muotoutuminen. Kouluhistoriassa ei edes käsitellä näitä varsinaisesti, vaan keskitytään tapahtumien kulkuun ja aikajanoihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei ole. Tärkeä on ymmärtää kokonaisuuksia ja yhdistellä asioita.
Eli käytännössä opetella ulkoa menneiden asioiden väliset yhteydet
Vierailija kirjoitti:
No sen päättely, että Suomen itsenäistyminen liittyi Venäjän imperiumin hajoamiseen, ei ole kovin vaikea pähkinä pääteltäväksi. Monimutkaisempia kysymyksiä sen sijaan ovat esim. globaalien elintasoerojen syyt ja ryhmäidentiteettien muotoutuminen. Kouluhistoriassa ei edes käsitellä näitä varsinaisesti, vaan keskitytään tapahtumien kulkuun ja aikajanoihin.
Minusta nuo ovat pikemminkin sosiologiaa kuin historiaa, ainakin jälkimmäinen. Kumpaakin olen opiskellut perusopintojen verran.
Historiassa ensimmäinen tentti oli takkuinen, kun ei oikein tiennyt, mitä olisi pitänyt tietää. Syyt ja seuraukset siinä kannattaa opetella paremmin kuin vuosiluvut. Ensimmäisestä tentistä muistan kysymyksen funktionalismista. Ihan silkalla päättelyllä osasin sijoittaa sen oikeaan aikakauteen ja kertoa tentissä rimaa hipoen hyväksytyn vastauksen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Että oikein "vain".
Olen ollut aina surkea historiassa, mutta kielten sanakokeista olen selvinnyt hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sen päättely, että Suomen itsenäistyminen liittyi Venäjän imperiumin hajoamiseen, ei ole kovin vaikea pähkinä pääteltäväksi. Monimutkaisempia kysymyksiä sen sijaan ovat esim. globaalien elintasoerojen syyt ja ryhmäidentiteettien muotoutuminen. Kouluhistoriassa ei edes käsitellä näitä varsinaisesti, vaan keskitytään tapahtumien kulkuun ja aikajanoihin.
Minusta nuo ovat pikemminkin sosiologiaa kuin historiaa, ainakin jälkimmäinen. Kumpaakin olen opiskellut perusopintojen verran.
Historiassa ensimmäinen tentti oli takkuinen, kun ei oikein tiennyt, mitä olisi pitänyt tietää. Syyt ja seuraukset siinä kannattaa opetella paremmin kuin vuosiluvut. Ensimmäisestä tentistä muistan kysymyksen funktionalismista. Ihan silkalla päättelyllä osasin sijoittaa sen oikeaan aikakauteen ja kertoa tentissä rimaa hipoen hyväksytyn vastauksen.
Ryhmäidentiteetit liittyvät historiaan mm. nationalismin ja uskonnollisten ryhmäjakojen kautta. Sosiaalihistoria on sosiologian ja historian yhdistelmätiede.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitä se voi olla jos kiinnostus aiheeseen on vähäistä. Itse olen ollut aina kiinnostunut historiasta ja nykyään kun tietopohja on suhteellisen laaja ja monipuolinen niin asiat kietoutuu toisiinsa aikalailla itsestään. Sen kykenee melkein visualisoimaan mielessään.
Tee itsellesi aikajana käsiteltävästä kaudesta. Piirrä paperille jana, johon merkitset ajanjakson tärkeät vuosiluvut. Samoin asiasanoina merkittävimmät tapahtumat, henkilöt jne. (mitä nyt koealue käsitteleekään), ajallisesti oikeille kohdille. Visuaalisuus auttaa hahmottamaan tapahtumien aikajärjestyksen ja lisäksi myös muita yhteyksiä. Sun on siten helpompi omaksua tietoa kun luet koealuetta, kun sulla on silmien alla jokin konkreettinen, mihin voit asiat yhdistää. Tsemppiä kokeeseen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole. Tärkeä on ymmärtää kokonaisuuksia ja yhdistellä asioita.
Eli käytännössä opetella ulkoa menneiden asioiden väliset yhteydet
Miten sinä haluaisit menestyä kokeissa opettelematta asioita ulkoa? Keksimällä historian omasta päästäsi?
Saatat päästä eroon nuivasta asenteestasi, jos ymmärrät, että ulkoa opetteleminen on sama juttu kuin muistaminen. Ulkoa opettelemalla ja oppimalla sinä olet oppinut muun muassa kävelemään ja puhumaan suomea. Ei niihin mitään oikopolkuja ole: pakko on muistaa, missä järjestyksessä jalkoja liikutellaan ja miten sanoja taivutellaan.
Sori, ap:llä onkin se koe jo tänään. Joku oli nostanut eilisen aloituksen, en hoksannut. No, toivottavasti jollekin muulle on hyötyä tuosta vinkistä. t. 14
Todellinen historian opiskelu tapahtuu nykyään Googlea käyttämällä missä voit lähteestä piittaamatta omaksua juuri sellaisen historiakäsityksen kuin sulle ittelles sopii....
Kaikki virallinen tiede on huiputusta ja historia salaliittoa, jossa ovat mukana myös lähihistorian itse elänyt ja vielä elossaoleva sukupolvi sekä kaikki tiedemiehet. Heille voit helposti tuhannennen näkemystäsi tukevan blogitekstin luettuasi todeta höpö, höpö.
Vierailija kirjoitti:
Muista myös, että koulukirjat eivät kerro totuutta esim. 1. ja 2. maailmansodasta. Koulukirjoista opiskeltu historia ei välttämättä täsmää sen oikean historian kanssa.
Ei ole olemassa mitään "oikeaa" historiaa. Historia on menneisyyden tulkitsemista. Kirjoissa tällä hetkellä oleva "tieto" on parasta mitä tähän mennessä on saatu tutkimuksen kautta. Se ei siis kuitenkaan ole mitään absoluuttista "totuutta" ja tämän vuoksi myös historia on alati muuttuvaa, miäli saadaan lisävalaistusta asioihin tutkimuksen kautta. Historian opetuksen suurin tehtävä kouluissa on opettaa empaattisuutta, ymmärrystä eri ihmisistä ja kulttuureista sekä antaa yleistiedot ajasta ,jota ihmiset ovat eläneet, historia on siis mennyt meissä. Myös tietysti kausaalisuhteet ovat tärkeitä, mutta niiden ymmärtäminen jää kyllä jopa lukio-opetuksessa aika ohueksi, mikä tietysti ei ole hyvä asia. Kausaalisuhteiden ymmärtäminen on vaikeaa jopa opettajille, joten jo tuntimäärien vähyys laittaa tähän rajoituksia. Suomessa historiaa opetetaan aika kapeasta näkökulmasta, esim. politikaan, talouden ja teknologian yhdistäminen jää aika ohuelle oksalle, mutta näihin on kait tarkoitus syventyä enemmän mikäli historiasta haluaa ammatin.
Opiskelkaa sitä historiaa, takaan ettette kadu 40-50-vuotiaina.
Vierailija kirjoitti:
Opiskelkaa sitä historiaa, takaan ettette kadu 40-50-vuotiaina.
Riittää kun opiskelee nykyisyyttä. Se on historiaa sitten kun nykyteini on 40-50 -vuotias.
Niinhän se onkin