Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kuinka kauan kummilasta muistetaan jouluna ja synttäreillä?
20.11.2016 |
Kummilapseni on nyt 15 ja ei koskaan tule vanhemmilta tai kummilapselta edes viestiä, että kiitos muistamisesta kun joka joulu ja synttäri ostan lahjan jonka lähetän heille. Mietin, että oisko viimeinen joulu nyt? Kuinka kauan olette muistaneet?
Kommentit (12)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ok. Kiitos tästä! Ja hiertääpä tuo kiittämättömyys myös. Käytän lahjakortin itseeni :). Ap
Rippikoulun jälkeen meilläkin suurin osa esikoisen kummeista ja sukulaisista lopetti lahjojen antamisen. Lapsi olisi ollut mielissään, jos edes hyvää joulua olisivat viestillä toivottaneet.
Vierailija kirjoitti:
Rippikoulun jälkeen meilläkin suurin osa esikoisen kummeista ja sukulaisista lopetti lahjojen antamisen. Lapsi olisi ollut mielissään, jos edes hyvää joulua olisivat viestillä toivottaneet.
Varmaankin olitte opettaneet lapsenne kiittämään lahjoista ja muistamisesta; myös itse olemaan aktiivinen kummiensa ja sukulaistensa suuntaan ja esim. opettelemaan onnittelu- ja muistamiskulttuuria.
Rippikoulunkäynyt nuori on jo itse vastuussa siitä miten rakentaa ja ylläpitää suhteita kummeihinsa. Jos vanhemmat eivät ole mitään opettaneet niin ehkä siinä kohtaa voivat katsoa itse peiliin.
Mä en odota kiitoskortteja synttäri- ja joululahjoista. Mutta mielestäni rippi- ja esmes ylioppilaslahjasta on hyvä tapa kiittää lähettämällä rippi- ja ylioppilaskuva.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täysikäisyyteen asti olen muistanut, senkin jälkeenn vielä valmistumisten tms yhteydessä. Olen tosin ollut tekemisissä muutenkin kuin vain jouluna tai syntymäpäivänä.
Minun kummilapsi ei ikinä kiittänyt muistamisesta. Rippilahjaksi annoin 100 euroa eikä edes pientä kiitosta. No siihen sitten lopetin. Nykyään muistan häntä kortein ja tekstiviestein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos syyllistämisestä, mutta kyllä lapselle on tavat opetettu. Hän osaa kiittää ja myös itse pitää yhteyttä. Onnittelee myös niin nimi- kuin syntymäpäivänä. Enkä nyt nipottanut lahjoista (lapsi ei myöskään ole ikinä esittänyt lahjavaateita tai kaipaa kalliita härveleitä) vaan yritin vihjata kummilasta voivan muistaa ilman niitä lahjojakin.
Vierailija kirjoitti:
Minun kummilapsi ei ikinä kiittänyt muistamisesta. Rippilahjaksi annoin 100 euroa eikä edes pientä kiitosta. No siihen sitten lopetin. Nykyään muistan häntä kortein ja tekstiviestein.
Tähän! En saanut edes kiitosvalokuvakorttia rippipäivästä vaikka kuulin että on lähettänyt kortteja muille. Mikä nykyihmisiä vaivaa? Kuinka vaikea sana kiitos on..?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itselläni on kolme kummilasta. Olen lopettanut vuosittaiset lahjomiset lasten täytettyä 15 v.; toki ylioppilasjuhlat, valmistumiset, täysi-ikäisyys ja häät on muistettu.
Mutta joo, huonosti ovat nuo kaikki olleet minuun päin yhteydessä. Tavallaan aikuisuuteen ehkä kuuluu että jos minä muistan sinua niin sinäkin muistat minua, esim. jouluna. Niin eipä nuoria ole muistaminen kiinnostanut; eipä siis niin minuakaan. Ei kai sen kummilapsen tarvitse olla koko elämänikäinen riippa, mikäli kummilapsi ei vartuttuaankaan millään lailla ole kiinnostunut kummivanhempansa elämästä.
Vierailija kirjoitti:
Rippikoulun jälkeen meilläkin suurin osa esikoisen kummeista ja sukulaisista lopetti lahjojen antamisen. Lapsi olisi ollut mielissään, jos edes hyvää joulua olisivat viestillä toivottaneet.
Toivottiko lapsesi kummeille ja sukulaisille hyvää joulua?
Alue: Aihe vapaa
Rippikoulu on minusta perinteinen raja. Itse olen jatkanut sen jälkeenkin, mutta se on sellaista 'vapaaehtoista' muistamista.