Olen aivan liian ihastunut terapeuttiini :(
Tuntuu ihan kidutukselta, kun en saa ikinä koskettaa häntä tai ilmaista rakkauttani. Hän on mulle suunnilleen Jumalasta seuraava: älykäs, ihailtava, rakastetta, kaunis. Hän on vieläpä heteronainen, kuten itsekin olin ennen hänen tapaamistaan. Tarkemmin asiaa pohdiskeltuani tajusin kuitenkin juuri, että en välttämättä edes haluaisi seksiä hänen kanssaan, vaan läheisyyttä, hellyyttä, pusuja ja haleja sekä keskusteluja. Tämä lienee transferenssia, mutta eikös kaikki rakastuminen tavallaan ole transferenssia? Mikä mua vaivaa ja miten pääsen tästä yli?
Kommentit (61)
Kuten kaikissa aiemmissa alottamissasi ketjuissa sinulle on neuvottu, niin keskustele tästä aiheesta sen terapeuttisi kanssa. Kuuluu hänen työhönsä ja terapiaprosessiin!
Vierailija kirjoitti:
Kuten kaikissa aiemmissa alottamissasi ketjuissa sinulle on neuvottu, niin keskustele tästä aiheesta sen terapeuttisi kanssa. Kuuluu hänen työhönsä ja terapiaprosessiin!
Voi olla, että jollain muulla on sama ongelma, sillä parin muun ketjun innoittamana itsekin uskaltauduin avautumaan aiheesta. En uskalla ainakaan itse kertoa hänelle, sillä se tuntuu todella kiusalliselta ja nöyryyttävältä. Olen _ihan oikeasti_ rakastunut häneen ihmisenä ja yksityishenkilönäkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuten kaikissa aiemmissa alottamissasi ketjuissa sinulle on neuvottu, niin keskustele tästä aiheesta sen terapeuttisi kanssa. Kuuluu hänen työhönsä ja terapiaprosessiin!
Voi olla, että jollain muulla on sama ongelma, sillä parin muun ketjun innoittamana itsekin uskaltauduin avautumaan aiheesta. En uskalla ainakaan itse kertoa hänelle, sillä se tuntuu todella kiusalliselta ja nöyryyttävältä. Olen _ihan oikeasti_ rakastunut häneen ihmisenä ja yksityishenkilönäkin.
Et ole. Et edes tunne häntä. Olet kertonutkin siitä. Sinusta tuntuu, että se on aitoa, ja se on normaalia.
Ja kilometrien päähän näkyy, että olet sama henkilö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuten kaikissa aiemmissa alottamissasi ketjuissa sinulle on neuvottu, niin keskustele tästä aiheesta sen terapeuttisi kanssa. Kuuluu hänen työhönsä ja terapiaprosessiin!
Voi olla, että jollain muulla on sama ongelma, sillä parin muun ketjun innoittamana itsekin uskaltauduin avautumaan aiheesta. En uskalla ainakaan itse kertoa hänelle, sillä se tuntuu todella kiusalliselta ja nöyryyttävältä. Olen _ihan oikeasti_ rakastunut häneen ihmisenä ja yksityishenkilönäkin.
Höpöhopö. Sinun kanssasi on tästä samasta kuviosta jauhettu jo ainakin kahden ketjun verran. Usko jo, että oikea osoite käsitellä noita tunteitasi ovat ne terapiasessiot, et tule saamaan mitään "rakkaustarinaasi" tukevia mielipiteitä tätä kautta (paitsi korkeintaan ehkä palstan trollaajilta).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuten kaikissa aiemmissa alottamissasi ketjuissa sinulle on neuvottu, niin keskustele tästä aiheesta sen terapeuttisi kanssa. Kuuluu hänen työhönsä ja terapiaprosessiin!
Voi olla, että jollain muulla on sama ongelma, sillä parin muun ketjun innoittamana itsekin uskaltauduin avautumaan aiheesta. En uskalla ainakaan itse kertoa hänelle, sillä se tuntuu todella kiusalliselta ja nöyryyttävältä. Olen _ihan oikeasti_ rakastunut häneen ihmisenä ja yksityishenkilönäkin.
Höpöhopö. Sinun kanssasi on tästä samasta kuviosta jauhettu jo ainakin kahden ketjun verran. Usko jo, että oikea osoite käsitellä noita tunteitasi ovat ne terapiasessiot, et tule saamaan mitään "rakkaustarinaasi" tukevia mielipiteitä tätä kautta (paitsi korkeintaan ehkä palstan trollaajilta).
Mistä noin päättelet vai kaiveletko joitain IP-osoitteita? Vai vietättekö kaikki päivät täällä palstalla tekstejä analysoiden?
T. Hämmästynyt
Voi mooses, ei taas tätä. en ole palstaillut kuin muutaman viikon (tällä kertaa) ja tämä nyt jo tuntuu jankkaukselta.
Usko jo, ap, ettei kukaan anna sinulle tukea tässä asiassa. Olet päässäsi sekoittanut kaksi asiaa: kuuntelemisen + auttamisen, ja aidon välittämisen. Se terapeutti tekee vain työtään. Juttele asiasta hänelle tai toiselle terapeutille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuten kaikissa aiemmissa alottamissasi ketjuissa sinulle on neuvottu, niin keskustele tästä aiheesta sen terapeuttisi kanssa. Kuuluu hänen työhönsä ja terapiaprosessiin!
Voi olla, että jollain muulla on sama ongelma, sillä parin muun ketjun innoittamana itsekin uskaltauduin avautumaan aiheesta. En uskalla ainakaan itse kertoa hänelle, sillä se tuntuu todella kiusalliselta ja nöyryyttävältä. Olen _ihan oikeasti_ rakastunut häneen ihmisenä ja yksityishenkilönäkin.
Et ole. Et edes tunne häntä. Olet kertonutkin siitä. Sinusta tuntuu, että se on aitoa, ja se on normaalia.
Ja kilometrien päähän näkyy, että olet samaMistä se näkyy? :D
T. Ap
Vierailija kirjoitti:
Voi mooses, ei taas tätä. en ole palstaillut kuin muutaman viikon (tällä kertaa) ja tämä nyt jo tuntuu jankkaukselta.
Usko jo, ap, ettei kukaan anna sinulle tukea tässä asiassa. Olet päässäsi sekoittanut kaksi asiaa: kuuntelemisen + auttamisen, ja aidon välittämisen. Se terapeutti tekee vain työtään. Juttele asiasta hänelle tai toiselle terapeutille.
Miksi muka on täysin mahdotonta, ettei hän välittäisi mimusta oikeasti? Kyllähän terapeutitkin ovat ihmisiä, eivätkä mitään yltiörationaalisia robotteja. Miksi kukaan ei vastaa alkuperäiseen kysymykseeni siitä, miten saan tämän tuskallisen kaipuun pois mielestäni?
T. Ap
Voi helggarin typot. Sori.
T. Kännykkäänsä näpräävä ap
Et ole ihastunut vaan tuo on jo pakkomielteistä ajattelutapaa!
E sinun kanssasi jaksa "keskustella", koska jankkaat koko ajan samaa levyä. Eikö sinulla ole mitään muuta elämää kuin terapiasi ja nyt päällä oleva romanttinen fiksaatio terapeuttiisi?
Olenko epänormaali, koska en ole ihastunut terapeuttiini? Meneekö terapiaprosessini susille? Voinko toipua tai parantua jos en prosessin aikana ihastu terapeuttiini? T: epäilevä
Olet pakkomielteinen, sen kertoo jo lukuisat aloittamasi ketjut. Vaihda terapeuttia, jätä nykyinen kokonaaan rauhaan. Et tule saamaan heteronaiselta mitään vastakaikua. Olet pelkästään nolo stalkkeri. Lopeta se.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi mooses, ei taas tätä. en ole palstaillut kuin muutaman viikon (tällä kertaa) ja tämä nyt jo tuntuu jankkaukselta.
Usko jo, ap, ettei kukaan anna sinulle tukea tässä asiassa. Olet päässäsi sekoittanut kaksi asiaa: kuuntelemisen + auttamisen, ja aidon välittämisen. Se terapeutti tekee vain työtään. Juttele asiasta hänelle tai toiselle terapeutille.
Miksi muka on täysin mahdotonta, ettei hän välittäisi mimusta oikeasti? Kyllähän terapeutitkin ovat ihmisiä, eivätkä mitään yltiörationaalisia robotteja. Miksi kukaan ei vastaa alkuperäiseen kysymykseeni siitä, miten saan tämän tuskallisen kaipuun pois mielestäni?
T. Ap
Sinulle on vastattu jo kymmeniä kertoja, että puhu asiasta sille terapeutillesi, hän auttaa sinua käsittelemään tunteitasi, se on hänen työnsä. Ja ei, ei ole ollenkaan todennäköistä, että hän välittäisi sinusta sillä tavalla kuin sinä toivot. Mutta edelleen, puhu tästäkin sille terapeutillesi, niin hän kyllä kertoo sinulle omasta perspektiivistään hoitosuhteeseenne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuten kaikissa aiemmissa alottamissasi ketjuissa sinulle on neuvottu, niin keskustele tästä aiheesta sen terapeuttisi kanssa. Kuuluu hänen työhönsä ja terapiaprosessiin!
Voi olla, että jollain muulla on sama ongelma, sillä parin muun ketjun innoittamana itsekin uskaltauduin avautumaan aiheesta. En uskalla ainakaan itse kertoa hänelle, sillä se tuntuu todella kiusalliselta ja nöyryyttävältä. Olen _ihan oikeasti_ rakastunut häneen ihmisenä ja yksityishenkilönäkin.
Höpöhopö. Sinun kanssasi on tästä samasta kuviosta jauhettu jo ainakin kahden ketjun verran. Usko jo, että oikea osoite käsitellä noita tunteitasi ovat ne terapiasessiot, et tule saamaan mitään "rakkaustarinaasi" tukevia mielipiteitä tätä kautta (paitsi korkeintaan ehkä palstan trollaajilta).
Mistä noin päättelet vai kaiveletko joitain IP-osoitteita? Vai vietättekö kaikki päivät täällä palstalla tekstejä analysoiden?
T. Hämmästynyt
En ole täällä kaikki päivät, mutta AP tekee samasta aiheesta identtisiä aloituksia niin usein, ettei niihin ole voinut olla törmäämättä. Ei tarvitse olla mikään ruudinkeksijä tunnistaakseen ne saman maanisen ihmisen tehtailemiksi.
Tekisi mieli sanoa että mene terapiaan, mutta kun se ei auta tässä tilanteessa yhtään mitään. Huoh.
*rakastettava
T. Hätäinen kirjoittaja