Olen aivan liian ihastunut terapeuttiini :(
Tuntuu ihan kidutukselta, kun en saa ikinä koskettaa häntä tai ilmaista rakkauttani. Hän on mulle suunnilleen Jumalasta seuraava: älykäs, ihailtava, rakastetta, kaunis. Hän on vieläpä heteronainen, kuten itsekin olin ennen hänen tapaamistaan. Tarkemmin asiaa pohdiskeltuani tajusin kuitenkin juuri, että en välttämättä edes haluaisi seksiä hänen kanssaan, vaan läheisyyttä, hellyyttä, pusuja ja haleja sekä keskusteluja. Tämä lienee transferenssia, mutta eikös kaikki rakastuminen tavallaan ole transferenssia? Mikä mua vaivaa ja miten pääsen tästä yli?
Kommentit (61)
Juttele sille terapeutille ko asiasta.
Vierailija kirjoitti:
Olet pakkomielteinen, sen kertoo jo lukuisat aloittamasi ketjut. Vaihda terapeuttia, jätä nykyinen kokonaaan rauhaan. Et tule saamaan heteronaiselta mitään vastakaikua. Olet pelkästään nolo stalkkeri. Lopeta se.
Hmm...en ole pakkomielteinen ja tämä on eka ketjuni aiheesta. Minulla on aviomies, lapsia ja työ sekä lukuisia harrastuksia sekä olen ihan reilusti aikuinen. Eikä mulla ole psyykkisiä ongelmia, vaan käyn siellä mieheni alistavan käytöksen vuoksi.
T. Ap *hieman kiusaantunut saamistaan vihamielisistä kommenteista*
Sinulla on vain hämmentynyt vaihe, sillä et ole vielä kohdannut tarpeeksi jännää jännämiestä.
oikea asiantuntia kirjoitti:
En ole trolli, mutta minusta terapeutti–asiakassuhde tuntuu hyvältä alulta kestävälle parisu8hteelle tai terveelle, tasa-arvoiselle seksisuhteelle. Viisaampi osapuoli saa tietää toisesta kaiken valmiiksi ja pystyy arvioimaan, onko suhteesta mihinkään. Samalla "pöytä on puhdistettu" eli ei tule ikäviä yllätyksiä.
Muistaakseni on joku elokuva, jossa on Sharon Stone, ja jossa kuvataan onnistunutta psykologin ja asiakkaan seksisuhdetta. Voisiko ap saada siitä tukea?
Pidin tästä viestistä, vaikka olisitkin kirjoittanut sen sarkastisesti. Kiitos. :)
T. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet pakkomielteinen, sen kertoo jo lukuisat aloittamasi ketjut. Vaihda terapeuttia, jätä nykyinen kokonaaan rauhaan. Et tule saamaan heteronaiselta mitään vastakaikua. Olet pelkästään nolo stalkkeri. Lopeta se.
Hmm...en ole pakkomielteinen ja tämä on eka ketjuni aiheesta. Minulla on aviomies, lapsia ja työ sekä lukuisia harrastuksia sekä olen ihan reilusti aikuinen. Eikä mulla ole psyykkisiä ongelmia, vaan käyn siellä mieheni alistavan käytöksen vuoksi.
T. Ap *hieman kiusaantunut saamistaan vihamielisistä kommenteista*
No lopeta näiden ketjujen tehtailu, niin ei tarvitse kiusaantua kommenteista.
Vierailija kirjoitti:
Sinulla on vain hämmentynyt vaihe, sillä et ole vielä kohdannut tarpeeksi jännää jännämiestä.
Voihan tuokin olla totta. Oikeasti. :) Mieheni on nimittäin ihan hirveä minua kohtaan...olen karaistunut, nöyrtynyt, alistunut ja karaostunut uudelleen. Ainoa keinoni käsitellä sitä itsekseni on huumori. Muuta en enää voi. Terapeutilla on toki sitten paremmat työkalut, mutta tämä ihastumiseni sekoittaa pakkaa entisestään. Eropaperit on tosin jätetty jo sisään.
T. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet pakkomielteinen, sen kertoo jo lukuisat aloittamasi ketjut. Vaihda terapeuttia, jätä nykyinen kokonaaan rauhaan. Et tule saamaan heteronaiselta mitään vastakaikua. Olet pelkästään nolo stalkkeri. Lopeta se.
Hmm...en ole pakkomielteinen ja tämä on eka ketjuni aiheesta. Minulla on aviomies, lapsia ja työ sekä lukuisia harrastuksia sekä olen ihan reilusti aikuinen. Eikä mulla ole psyykkisiä ongelmia, vaan käyn siellä mieheni alistavan käytöksen vuoksi.
T. Ap *hieman kiusaantunut saamistaan vihamielisistä kommenteista*
No lopeta näiden ketjujen tehtailu, niin ei tarvitse kiusaantua kommenteista.
Siis mikä ihmeen ketjujen tehtailu? Millä perusteella? Päättelettekö IP-osoitteista vai mistä on kysymys? Eihän tänne tuolla logiikalla uskaltaisi kirjoittaa mitään, jos joku toinen on joskus kirjoittanut samasta aiheesta. Mun aiemmat aiheet ovat olleet paljon tylsempiä...pitäiskö niistä jauhaa enemmän?
T. Ap
Se heittäisi sut mäelle jos tietäisi sun pakkomielteesi.
Oon aloittanut ketjuja tosi jännistä ja mielenkiintoisista aiheista, mutta ne olivat ilmeisesti liian spesifisiä, niin kukaan ei vastannut niihin. Politiikkaa ja maailman tapahtumia koskevia ketjuja on deletoitu aika urakalla ainakin aiemmin ja julkkiksista ei uskalla kirjoittaa mitään liian kärkevää, ettei tule kunnianloukkaussyytteitä.
Nyt sitten tästäkään ei saisi kirjoittaa ilman hirveää lynkkausta. Ennen tämä palsta oli kivempi, kun tänne sai kirjoittaa vapaasti. Nykyään melkein kaikkiin ketjuihin tulee joku kettuilemaan jotakin ikävää. Vai eikö tänne saisi kirjoittaa lainkaan? T. Ap
Vierailija kirjoitti:
Se heittäisi sut mäelle jos tietäisi sun pakkomielteesi.
Ketkä heittäisi mäelle? Ja mille mäelle? Eikö ihastuksia saisi olla? Eikö saisi fanittaa? Mun mielestä kommenttisi kuulostaa oudolta. :) Onkohan täällä samanlaisia nolifettäjiä kuin ennen ainakin oli Kaksplussan palstalla, kun siis siellä tuli tosi umpimielistä kommenttia monesti, kunnes jätin koko palstan.
T. Ap
oikea asiantuntia kirjoitti:
En ole trolli, mutta minusta terapeutti–asiakassuhde tuntuu hyvältä alulta kestävälle parisuhteelle tai terveelle, tasa-arvoiselle seksisuhteelle. Viisaampi osapuoli saa tietää toisesta kaiken valmiiksi ja pystyy arvioimaan, onko suhteesta mihinkään. Samalla "pöytä on puhdistettu" eli ei tule ikäviä yllätyksiä.
Muistaakseni on joku elokuva, jossa on Sharon Stone, ja jossa kuvataan onnistunutta psykologin ja asiakkaan seksisuhdetta. Voisiko ap saada siitä tukea?
Juu, tästä aiheesta on elokuvia. Pieni vinkki: ne ovat elokuvia, siis fantasiaa nekin. Tämä aihe voi herättää monenlaista fantasioita myös elokuvien tekijöillä. Ja kirjailijoilla. Taiteilijat hyvin usein käyvät terapiassa, siis potilaita hekin tai muuten pitävät aihetta jänniä fantasioita herättävänä.
Todellisuus on sitten eri asia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuten kaikissa aiemmissa alottamissasi ketjuissa sinulle on neuvottu, niin keskustele tästä aiheesta sen terapeuttisi kanssa. Kuuluu hänen työhönsä ja terapiaprosessiin!
Voi olla, että jollain muulla on sama ongelma, sillä parin muun ketjun innoittamana itsekin uskaltauduin avautumaan aiheesta. En uskalla ainakaan itse kertoa hänelle, sillä se tuntuu todella kiusalliselta ja nöyryyttävältä. Olen _ihan oikeasti_ rakastunut häneen ihmisenä ja yksityishenkilönäkin.
Höpöhopö. Sinun kanssasi on tästä samasta kuviosta jauhettu jo ainakin kahden ketjun verran. Usko jo, että oikea osoite käsitellä noita tunteitasi ovat ne terapiasessiot, et tule saamaan mitään "rakkaustarinaasi" tukevia mielipiteitä tätä kautta (paitsi korkeintaan ehkä palstan trollaajilta).
Mistä noin päättelet vai kaiveletko joitain IP-osoitteita? Vai vietättekö kaikki päivät täällä palstalla tekstejä analysoiden?
T. Hämmästynyt
En ole täällä kaikki päivät, mutta AP tekee samasta aiheesta identtisiä aloituksia niin usein, ettei niihin ole voinut olla törmäämättä. Ei tarvitse olla mikään ruudinkeksijä tunnistaakseen ne saman maanisen ihmisen tehtailemiksi.
En ole maaninen, vaan nopea kirjoittaja ja poistan stressiäni kirjoittamalla. Muuten olen tehokas ja täyspäinen ihminen. Miksi kukaan ei halua keskustella asioista, vaan tämä menee tällaiseen tyhjänpäiväiseen metakeskustelumoodiin? :( T. Ap
Jos aihe on tylsä, niin miksi ihmeessä edes klikkaatte sitä ketjua auki? Tuolla on tuhansia muita keskusteluja valittavaksi? Haluatteko "parantaa maailmaa" siivoamalla ei-toivottuja kirjoittajia palstalta? Miksi ette ilmoita ketjua asiattomaksi tai katsele jotain muuta ketjua? Tämä alkuperäinen ongelma on mun surkea, kiusallinen, tuskallinen ongelma ja teitä häiritsee se, että joku on joskus kirjoitellut samasta aiheesta. Teillä on siis ainakin onnellisempi elämä kuin mulla. *respect* Itse olen onneton ihastumisineni.
T. Ap
Vierailija kirjoitti:
oikea asiantuntia kirjoitti:
En ole trolli, mutta minusta terapeutti–asiakassuhde tuntuu hyvältä alulta kestävälle parisuhteelle tai terveelle, tasa-arvoiselle seksisuhteelle. Viisaampi osapuoli saa tietää toisesta kaiken valmiiksi ja pystyy arvioimaan, onko suhteesta mihinkään. Samalla "pöytä on puhdistettu" eli ei tule ikäviä yllätyksiä.
Muistaakseni on joku elokuva, jossa on Sharon Stone, ja jossa kuvataan onnistunutta psykologin ja asiakkaan seksisuhdetta. Voisiko ap saada siitä tukea?
Juu, tästä aiheesta on elokuvia. Pieni vinkki: ne ovat elokuvia, siis fantasiaa nekin. Tämä aihe voi herättää monenlaista fantasioita myös elokuvien tekijöillä. Ja kirjailijoilla. Taiteilijat hyvin usein käyvät terapiassa, siis potilaita hekin tai muuten pitävät aihetta jänniä fantasioita herättävänä.
Todellisuus on sitten eri asia.
En erota noita noin selvästi. Parhaimmillaan rakkaussuhde on "lihaksi tullutta fantasiaa". Ja siis tämä on oma ajatukseni -- ei edes sitaatti.
T. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet pakkomielteinen, sen kertoo jo lukuisat aloittamasi ketjut. Vaihda terapeuttia, jätä nykyinen kokonaaan rauhaan. Et tule saamaan heteronaiselta mitään vastakaikua. Olet pelkästään nolo stalkkeri. Lopeta se.
Hmm...en ole pakkomielteinen ja tämä on eka ketjuni aiheesta. Minulla on aviomies, lapsia ja työ sekä lukuisia harrastuksia sekä olen ihan reilusti aikuinen. Eikä mulla ole psyykkisiä ongelmia, vaan käyn siellä mieheni alistavan käytöksen vuoksi.
T. Ap *hieman kiusaantunut saamistaan vihamielisistä kommenteista*
Onko sinulla niin pahoja dissosiaatio-oireita, ettet oikeasti muista niitä muita ketjuja? Siis tavallaan sivupersoonia.
Noita ketjuja on poistettukin. Niissäkin mies muuten oli alistava, väkivaltainen.
Mitä sinä toivot, että sanottaisiin, sitä kai ei ole sitten sanottu, kun jankkaat tätä. Mitä haluat kuulla, voin vastata sinulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet pakkomielteinen, sen kertoo jo lukuisat aloittamasi ketjut. Vaihda terapeuttia, jätä nykyinen kokonaaan rauhaan. Et tule saamaan heteronaiselta mitään vastakaikua. Olet pelkästään nolo stalkkeri. Lopeta se.
Hmm...en ole pakkomielteinen ja tämä on eka ketjuni aiheesta. Minulla on aviomies, lapsia ja työ sekä lukuisia harrastuksia sekä olen ihan reilusti aikuinen. Eikä mulla ole psyykkisiä ongelmia, vaan käyn siellä mieheni alistavan käytöksen vuoksi.
T. Ap *hieman kiusaantunut saamistaan vihamielisistä kommenteista*
Onko sinulla niin pahoja dissosiaatio-oireita, ettet oikeasti muista niitä muita ketjuja? Siis tavallaan sivupersoonia.
Noita ketjuja on poistettukin. Niissäkin mies muuten oli alistava, väkivaltainen.
Ei ole dissosiaatio-oireita. Olen *vain* huonossa avioliitossa. Olen itse poistattanut joitain ketjuja liittyen muihin aiheisiin. Millä perusteella yhdistät minut johonkin toiseen ketjuun? Oletko oikeasti perfektionistinen mode, jota ärsyttää kirjoitteluni? Kun siis pari kärkästä tyyppiä näyttää olevan palstalla aina valmiina kuin partiopojat ja -tytöt. Me kirjoittajat maksetaan myös teidän modejen palkka osittain -- mainostajien kanssa.
T. Ap
Vierailija kirjoitti:
Jos aihe on tylsä, niin miksi ihmeessä edes klikkaatte sitä ketjua auki? Tuolla on tuhansia muita keskusteluja valittavaksi? Haluatteko "parantaa maailmaa" siivoamalla ei-toivottuja kirjoittajia palstalta? Miksi ette ilmoita ketjua asiattomaksi tai katsele jotain muuta ketjua? Tämä alkuperäinen ongelma on mun surkea, kiusallinen, tuskallinen ongelma ja teitä häiritsee se, että joku on joskus kirjoitellut samasta aiheesta. Teillä on siis ainakin onnellisempi elämä kuin mulla. *respect* Itse olen onneton ihastumisineni.
T. Ap
Jaha, ja aloit taas marttyyriksi.
Kerrataanpa, mitä sinä olet täällä jauhanut, eli
- huono parisuhde miehen kanssa, joka on sinua kohtaa julma, mutta josta haet terapiassa voimia erota (muttet saa aikaiseksi erota)
- olet hetero ja samoin kuin terapeuttinainen, joka on myös tahollaan naimisissa
- itse olet 2-kymppinen, terapeutti 4-kymppinen
- terapeutti on miestäsi kaunis, ihana ja seksikäs, ja olet kuvaillut hänen katsovan sinua joskus pitempään kuin tavallisessa kanssakäymisessä ja koskettaneen sinua käsivarteen tms, jonka takia olet varma, että myös hän on ihastunut sinuun
- terapeutti on ainoa ihminen, joka kuuntelee sinua ja asioitasi, joten olet varma, että hänen täytyy välittää sinusta "oikeastikin". Siksi näet hänet jonain romanttisena pelastavana hahmona ja sinulle on tullut hänestä fiksaatio
- et kuitenkaan pysty kertomaan tunteistasi terapiassa, vaan haet itsellesi lisähuomiota täällä palstalla ja arvuuttelet keinoja, jolla pystyisit saamaan varmuuden siitä, että terapeuttisi muka tuntee sinua kohtaan samoin kuin sinä häntä
- ignoraat täysin, mitä suurin osa kommentoijista on sinulle toistuvasti neuvonut, eli että käsittelisit näitä tunteitasi siellä terapiassa
Kerro, unohdinko jotain olennaista?
Tuli juuri mieleen, että pitäisköhän mun hommata oikeasti live-kavereita, kun siis täältä palstalta ei hirveästi heru sympatiaa. Nyt olen nautiskellut vapaa-ajastani yksikseni just tän palstan ansiosta. On kivempaa kirjoitella tänne kuin live-ihmisille. Mutta jos saan näin kylmää kyytiä, niin varmaan live-ihmiset ois sittenkin mukavampaa juttuseuraa. Taidankin tästä alkaa viettää iltoja kavereitteni ja perheen kanssa enemmän, kun ne toden totta ovat kivempaa seuraa kuin av-mammat tai palstan moderaattorit. Siis miettikää, tän palstan takia en ole kokenut tarvetta tavata kavereitani, kun olen aiemmin saanut purkaa ajatuksiani vapaasti täällä. Hmm.
T. Ap
En ole trolli, mutta minusta terapeutti–asiakassuhde tuntuu hyvältä alulta kestävälle parisuhteelle tai terveelle, tasa-arvoiselle seksisuhteelle. Viisaampi osapuoli saa tietää toisesta kaiken valmiiksi ja pystyy arvioimaan, onko suhteesta mihinkään. Samalla "pöytä on puhdistettu" eli ei tule ikäviä yllätyksiä.
Muistaakseni on joku elokuva, jossa on Sharon Stone, ja jossa kuvataan onnistunutta psykologin ja asiakkaan seksisuhdetta. Voisiko ap saada siitä tukea?