Olen tainnut seota; pelkään ensimmäistä kertaa tulevaa ja hamstraan

Tätä kirjoittaessa minä - järkevänä ja tasapainoisena aikuisena ihmisenä itseäni pitävä lähes nelikymppinen nainen - itken. Trumpin valinta ja siihen liittyvä epävarmuus idännaapurin otteista, sekä lukemani nk. Tukholman profetia Suomen miehittämisestä on saanut minut lähestulkoon paniikkiin. Minulla on mies ja kaksi pientä lasta, pelkään ensimmäistä kertaa elämässäni ihan kuollakseni, että sota tulee. Olen siis alkanut hamstraamaan kuiva-aineita kotiin siltä varalta, ettei ruokaa enää ole kaupoissa. Olen nukkunut yöni erittäin huonosti, luen netistä erilaisia ilmestyskirjan ennustuksia, profetioita, Nostradamuksen ennustuksia, yms. Ja tietenkin median tuottamaa uhkakuvaskenaariota.

Olenko minä nyt jumalauta sekoamassa? Tämä ei ole minulle mitenkään normaalia, muuten elämä on hyvin - olen jopa töissä arkipäivät ja yritän ajatella muita asioita. En kuitenkaan pysty oikein keskittymään mihinkään ja nyt ruokahalukin on poissa. Kotona teeskentelen kaiken olevan hyvin, mutta illalla luen Uutta Testamenttia ja rukoilen rauhan puolesta. Pulssi hakkaa ylikierroksilla, nukun huonosti, en syö kunnolla, herään aamulla pelottaviin ajatuksiin. Koska olen aina varautunut kaikkeen ennalta, mietin vain miten parhaiten varaudumme tähän skenaarioon: että venäläiset hyökkää Suomeen saadakseen puskurimaan länteen.

Pelkään ja olen hyvin ahdistunut, en ole kokenut tällaista ikinä ennen. Ja kukaan ei voi kieltää, etteikö turvallisuustilanne olisi huonontunut ja tuleva Amerikan presidentti arvaamaton. EU-puolustukseen emme voi luottaa ja EU rakoilee jo muutenkin. Huoli on kova. Halusin vain purkaa tänne anonyyminä, kenellekään en kehtaa ajatuksistani puhua. En edes miehelleni, siksi vaatehuoneeni ruoka- ja tarvikekätkö kasvaa päivästä toiseen hänen tietämättään.