Vähemmän ääniä saanut siis valittiin pressaksi
Kommentit (23)
Ajatella. Suomestakin on valittu meppejä, jotka ovat saaneet vähemmän ääniä kuin esim. sellaiset ranskalaiset, jotka saivat samoissa vaaleissa enemmän ääniä. En oikein tiedä miten tähän demokratiavajeeseen pitäisi suhtautua.
Jep, ei mitään järkeä tossa jenkkien järjestelmässä.
Eikös Väyrynen olisi voittanut 2012 ihan ylivoimaisesti, jos Suomessa olisi käytössä Jenkkien systeemi? Voi siis sanoa, että onneksi ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Jep, ei mitään järkeä tossa jenkkien järjestelmässä.
Niin iso maa, että yksi vaalipiiri olisi ollut ihan näihin päiviin asti aika mahdotonta toteuttaa. Siksi toisekseen kun kyseessä on liittovaltio, halutaan jokaiselle osavaltiolla varmistaa äänivaltaa päätöksiin. Ihan samalla tavalla kuin EU:ssa, jossa pikkumaat saavat edustajia päättäviin elimiin, vaikka koko maassa on vähemmän ihmisiä kuin muiden maiden suurissa kaupungeissa.
Eipä siinä niin kauan ole, kun Suomessakin oli järjestelmä, jossa pressanvaaleissa olisi noin voinut käydä. Tai itse asiassa Suomen monipuoluejärjestelmässä miltei aina on tullut valituksi ehdokas, jonka valitsijamiehet ovat saaneet alle puolet annetuista äänistä. Ja ainakin vuoden 1925 vaaleissa valituksi tullut ehdokas ei ollut se, jonka valitsijamiehet alun perin saivat eniten ääniä.
Suomessa eduskuntavaaleissa on suhteellinen järjestelmä myös. Joku saattaa saada vaalipiirissään tuhansia ääniä, mutta ei tule valituksi jos on pienemmän puolueen listoilla ja samalla paljon pienemmällä henkkoht äänimäärällä voi päästä isosta puolueesta läpi. Tuollaiset on tosiaan "mielenkiintoisia" järjestelmiä.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole ensimmäinen kerta. Ainakin Bush sai vähemmän ääniä kuin Kerry ja taisi Obama saada 2012 vähemmän ääniä kuin se toinen ehdokas, jonka nimeä en edes muista.
Bush sai vähemmän ääniä kuin Al Gore vuonna 2000, mitta vuonna 2004 hän sai enemmän ääniä kuin Kerry. Obama sai molemmilla kerroilla ääniä kuin vastustajansa (McCain ja Romney). Edellinen kerta kun vähemmän ääniä saanut valittiin oli siis vuonna 2000.
Minusta täällä olisi jo aika siirtyä suoraan vaalijärjestelmään.
Huoh. Miten ei voi olla yhdysvaltalainen vaalitapa ap:lle tuttu? Trump sai enemmän valitsijamiehiä ja voitti vaalit.
Deal with it.
Suomessahan ei myöskään vuosien1931 ja 1937 vaaleissa eniten ääniä saanut ehdokas tullut valituksi presidentiksi. Vuosina 1940, 1943,1944 ja 1946 ei edes järjestetty oikeita vaaleja, johtuen tietenkn ajankohdasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep, ei mitään järkeä tossa jenkkien järjestelmässä.
Niin iso maa, että yksi vaalipiiri olisi ollut ihan näihin päiviin asti aika mahdotonta toteuttaa. Siksi toisekseen kun kyseessä on liittovaltio, halutaan jokaiselle osavaltiolla varmistaa äänivaltaa päätöksiin. Ihan samalla tavalla kuin EU:ssa, jossa pikkumaat saavat edustajia päättäviin elimiin, vaikka koko maassa on vähemmän ihmisiä kuin muiden maiden suurissa kaupungeissa.
EU:lla ei kuitenkaan ole yhtenäistä ulkopolitiikkaa kuten Jenkeillä, joten vertaus on ongelmallinen. Ja EU-jäsenillä on sisäpoliittisesti vapaammat kädet kuin jenkeissä on osavaltioilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep, ei mitään järkeä tossa jenkkien järjestelmässä.
Niin iso maa, että yksi vaalipiiri olisi ollut ihan näihin päiviin asti aika mahdotonta toteuttaa. Siksi toisekseen kun kyseessä on liittovaltio, halutaan jokaiselle osavaltiolla varmistaa äänivaltaa päätöksiin. Ihan samalla tavalla kuin EU:ssa, jossa pikkumaat saavat edustajia päättäviin elimiin, vaikka koko maassa on vähemmän ihmisiä kuin muiden maiden suurissa kaupungeissa.
EU:lla ei kuitenkaan ole yhtenäistä ulkopolitiikkaa kuten Jenkeillä, joten vertaus on ongelmallinen. Ja EU-jäsenillä on sisäpoliittisesti vapaammat kädet kuin jenkeissä on osavaltioilla.
Ei vertaus ole mitenkään ongelmallinen, vaan logiikka on tismalleen sama. Sitä paitsi EU:lla on yhteinen ulkopolitiikka. Ei Suomi esimerkiksi voi jättää noudattamatta venäjäpakotteita, vaikka haluaisikin. Ja osavaltioiden kädet taas ovat sisäpolitiikassa aika vapaat. Suomessa tätä on vaikea hahmottaa kun meillä ajatellaan, että "Amerikka on maa" ja piste. Kuitenkin yksittäisillä osavaltioilla on omat poliisinsa ja sosiaaliohjelmansa, oma verotuksensa ja omat lakinsa. Sitten on liittovaltiotason lakeja ihan niin kuin EU:ssakin on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep, ei mitään järkeä tossa jenkkien järjestelmässä.
Niin iso maa, että yksi vaalipiiri olisi ollut ihan näihin päiviin asti aika mahdotonta toteuttaa. Siksi toisekseen kun kyseessä on liittovaltio, halutaan jokaiselle osavaltiolla varmistaa äänivaltaa päätöksiin. Ihan samalla tavalla kuin EU:ssa, jossa pikkumaat saavat edustajia päättäviin elimiin, vaikka koko maassa on vähemmän ihmisiä kuin muiden maiden suurissa kaupungeissa.
EU:lla ei kuitenkaan ole yhtenäistä ulkopolitiikkaa kuten Jenkeillä, joten vertaus on ongelmallinen. Ja EU-jäsenillä on sisäpoliittisesti vapaammat kädet kuin jenkeissä on osavaltioilla.
Ei Suomi esimerkiksi voi jättää noudattamatta venäjäpakotteita, vaikka haluaisikin.
Kyllä voisi. Suomea ei potkittaisi EU:sta sen takia, ettei se noudata pakotteita.
Kyseessä on melko iso maa. Voipi olla, että Texasin ja New Yorkin asukkailla on hieman erilaiset intressit.
Jos haettaisiin äänienemmistöä, niin silloin kannattaisi keskittää kampanjointi väkimääriltään suurimpiin alueisiin. Nyt pienemmilläkin alueilla kannattaa panostaa, koska voivat olla vaa-ankieli asemassa.
Ruikuti rui, missään ei ole optimaalista vaalijärjestelmää, joten sen kanssa on elettävä.
Tai on/oli toki; ent. Neuvostoliitossa ja Pohjois-Koreassa, joissa oikein ajattelevat voittavat aina. Vihervasurien märkä unelma parhaasta vaalitavasta.
Jos joku tietää tarkemmin tästä järjestelmästä, niin voisi kertoa, että minkä perusteella tuo valamiehien määrä osavaltiota kohden määräytyy ja mikä järki tässä jaottelussa on verrattuna ihan tavalliseen äänestykseen?
Vierailija kirjoitti:
Jos joku tietää tarkemmin tästä järjestelmästä, niin voisi kertoa, että minkä perusteella tuo valamiehien määrä osavaltiota kohden määräytyy ja mikä järki tässä jaottelussa on verrattuna ihan tavalliseen äänestykseen?
Ota itse selvää ja tule sitten esittämään asia meille tietämättömille.
No, USA on liittovaltio. Mitä järkeä pienillä osavaltioilla olisi olla liitossa, jossa isommat jyräisi aina? Ja jos isommat ei halua olla liittovaltiossa, niin eikun pukkaamaan omaa valtiota. Yhdessä vaiheessa 80-luvulla, kun vielä meni taloudellisesti niin pirun lujaa, Kalifornia esimerkiksi oli jo valmis itsenäistymään, olisi muistaakseni ollut peräti 11:ksi rikkain maa maailmassa. Mut se oli silloin se. Kovasti on hiljentyneet itsenäistymispuheet. Mut aina USA;ssa se juopa on ideologisesti: länsi- ja itärannikon liberaalit, demokraattiset alueet vs konservatiivisempi, republikaaninen raamattuvyöhyke ja etelä.
Vierailija kirjoitti:
Jos joku tietää tarkemmin tästä järjestelmästä, niin voisi kertoa, että minkä perusteella tuo valamiehien määrä osavaltiota kohden määräytyy ja mikä järki tässä jaottelussa on verrattuna ihan tavalliseen äänestykseen?
Tää väännettiin eilen auki Seiskan uutisissa. Kato sieltä.
Ei ole ensimmäinen kerta. Ainakin Bush sai vähemmän ääniä kuin Kerry ja taisi Obama saada 2012 vähemmän ääniä kuin se toinen ehdokas, jonka nimeä en edes muista.