Lue keskustelun säännöt.
Miksi heikompi aines marisee pääsykokeiden poistamisesta?
05.11.2016 |
Yo-kokeet tai pääsykoe. Eikö se nyt ole aivan sama kumman reputatte?
Kommentit (24)
Pääsykoe mittaa enemmän kiinnostusta ja motivaatiota. Ja yliopistoon kun voi tällä hetkellä hakea ilman lukiotakin -> lukiot ruuhkautuvat ja tämä jälleen lisää eriarvoisuutta kun osa porukasta putoaa heti alkumetreillä pois.
Yliopistoon haetaan myös ihan aikuisina alanvaihtajina jolloin kiinnostus opintoihin voi olla ihan erilainen kuin lukioikäisenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Typeräähän tuo on. Pääsykokeilla seulotaan edes jotenkin alalle soveltuvat.
Lukio on menettänyt merkityksensä. Siitä on noussut hätä ja huoli, eikä sitten muuta keksitty.
Lähinnä tämä ihmetyttää siksi, että kaikkia aloja ei voi mennä ihan pystymetsästä opiskelemaan vaikka kuinka tahtoisi. Arkeologiksi varmaan haluaa moni Indiana Jones-leffat nähnyt, mutta kyllä niistä pääsykoekirjoista saisi realistisemman käsityksen siitä, mitä Suomessa kaivellaan, millä perusteella ajoituksia tehdään jne.
Sosiaalialallekin ehkä olisi hyvä ottaa motivoituneita ihmisiä, joilla ei viiraa päästä. (Noihinhan on pääsykokeiden yhteydessä myös henkilökohtaiset haastattelut.)
Vierailija kirjoitti:
Lähinnä tämä ihmetyttää siksi, että kaikkia aloja ei voi mennä ihan pystymetsästä opiskelemaan vaikka kuinka tahtoisi. Arkeologiksi varmaan haluaa moni Indiana Jones-leffat nähnyt, mutta kyllä niistä pääsykoekirjoista saisi realistisemman käsityksen siitä, mitä Suomessa kaivellaan, millä perusteella ajoituksia tehdään jne.
Sosiaalialallekin ehkä olisi hyvä ottaa motivoituneita ihmisiä, joilla ei viiraa päästä. (Noihinhan on pääsykokeiden yhteydessä myös henkilökohtaiset haastattelut.)
No eikö sen motivaation näe siitä, että on panostanut kirjoituksiinsa ja hakenut alalle? Ja eihän haastatteluiden järjestämistä ole kukaan kieltämässä.
Olisi parempi, että opiskelupaikat jaettaisiin poliittisten mielipiteiden, sukulaisuussuhteiden ja äidinkielen perusteella.
T: kokoomus ja rkp
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähinnä tämä ihmetyttää siksi, että kaikkia aloja ei voi mennä ihan pystymetsästä opiskelemaan vaikka kuinka tahtoisi. Arkeologiksi varmaan haluaa moni Indiana Jones-leffat nähnyt, mutta kyllä niistä pääsykoekirjoista saisi realistisemman käsityksen siitä, mitä Suomessa kaivellaan, millä perusteella ajoituksia tehdään jne.
Sosiaalialallekin ehkä olisi hyvä ottaa motivoituneita ihmisiä, joilla ei viiraa päästä. (Noihinhan on pääsykokeiden yhteydessä myös henkilökohtaiset haastattelut.)
No eikö sen motivaation näe siitä, että on panostanut kirjoituksiinsa ja hakenut alalle? Ja eihän haastatteluiden järjestämistä ole kukaan kieltämässä.
- Kaikki ei voi saada älliä, vaikka kuinka panostaisi, koska gaussin käyrä. Vai luovutaanko siitäkin?
- Joku (esim minä) on voinut panostaa vaikkapa kulttuurialan tutkintoa silmällä pitäen, mutta tuleekin lukion jälkeen järkiinsä ja haluaakin johonkin ihan muualle (tekniikan alalle). Mitäs sitten teet, kun et olekaan kirjoittanut vaikka fysiikkaa ja kemiaa?
HEL-NYC kirjoitti:
lukiot ruuhkautuvat ja tämä jälleen lisää eriarvoisuutta kun osa porukasta putoaa heti alkumetreillä pois.
No se on voi voi. Opiskelkaa ahkerammin, niin saatte parempia arvosanoja ja pääsette sinne minne haluatte. Ei se ole systeemin vika, että olette laiskoja.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pääsin aikoinani lukemaan pääainetta, josta monella tuhannella muullakin oli lukiosta sekä kymppi että ällä. Pääsykokeissa meitä testattiin kahden pitkän päivän ajan kirjallisesti ja suullisesti, ja pari kertaa päivässä pudotettiin pois kokelaita, joilla ei ollut riittävästi hahmotuskykyä, tahdonvoimaa, luovuutta ja sitkeyttä. Pääsykoekirjoja ei ollut, koska nimenomaan piilevät kyvyt ja lahjakkuus haluttiin ottaa selville. En tiedä, miten valinnat voitaisiin tehdä ilman pääsykokeita. Lukion opettajille ja opoille ei pidä antaa valinnoissa mitään roolia.
Omalla alallani pääsykokeisiin opiskeltava materiaali oli sellaista että sitä ei lukiossa voi opettaa, ja silti todella hyöllistä alan opintojen kannalta. Lukiokursseilla ei ole varsinaisiin opintoihin minkäänlaista hyötyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähinnä tämä ihmetyttää siksi, että kaikkia aloja ei voi mennä ihan pystymetsästä opiskelemaan vaikka kuinka tahtoisi. Arkeologiksi varmaan haluaa moni Indiana Jones-leffat nähnyt, mutta kyllä niistä pääsykoekirjoista saisi realistisemman käsityksen siitä, mitä Suomessa kaivellaan, millä perusteella ajoituksia tehdään jne.
Sosiaalialallekin ehkä olisi hyvä ottaa motivoituneita ihmisiä, joilla ei viiraa päästä. (Noihinhan on pääsykokeiden yhteydessä myös henkilökohtaiset haastattelut.)
No eikö sen motivaation näe siitä, että on panostanut kirjoituksiinsa ja hakenut alalle? Ja eihän haastatteluiden järjestämistä ole kukaan kieltämässä.
- Kaikki ei voi saada älliä, vaikka kuinka panostaisi, koska gaussin käyrä. Vai luovutaanko siitäkin?
- Joku (esim minä) on voinut panostaa vaikkapa kulttuurialan tutkintoa silmällä pitäen, mutta tuleekin lukion jälkeen järkiinsä ja haluaakin johonkin ihan muualle (tekniikan alalle). Mitäs sitten teet, kun et olekaan kirjoittanut vaikka fysiikkaa ja kemiaa?
- Aina löytyy sitä porukkaa joka ei panosta, joten en olisi huolissani.
- Tässä ei ole paljon tehtävissä. Voit syyttää nuoruuden typeryydestäsi vain ja ainoastaan itseäsi. Ja näin sen pitää ollakin. Life is pain, get over it.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähinnä tämä ihmetyttää siksi, että kaikkia aloja ei voi mennä ihan pystymetsästä opiskelemaan vaikka kuinka tahtoisi. Arkeologiksi varmaan haluaa moni Indiana Jones-leffat nähnyt, mutta kyllä niistä pääsykoekirjoista saisi realistisemman käsityksen siitä, mitä Suomessa kaivellaan, millä perusteella ajoituksia tehdään jne.
Sosiaalialallekin ehkä olisi hyvä ottaa motivoituneita ihmisiä, joilla ei viiraa päästä. (Noihinhan on pääsykokeiden yhteydessä myös henkilökohtaiset haastattelut.)
No eikö sen motivaation näe siitä, että on panostanut kirjoituksiinsa ja hakenut alalle? Ja eihän haastatteluiden järjestämistä ole kukaan kieltämässä.
- Kaikki ei voi saada älliä, vaikka kuinka panostaisi, koska gaussin käyrä. Vai luovutaanko siitäkin?
- Joku (esim minä) on voinut panostaa vaikkapa kulttuurialan tutkintoa silmällä pitäen, mutta tuleekin lukion jälkeen järkiinsä ja haluaakin johonkin ihan muualle (tekniikan alalle). Mitäs sitten teet, kun et olekaan kirjoittanut vaikka fysiikkaa ja kemiaa?
- Aina löytyy sitä porukkaa joka ei panosta, joten en olisi huolissani.
- Tässä ei ole paljon tehtävissä. Voit syyttää nuoruuden typeryydestäsi vain ja ainoastaan itseäsi. Ja näin sen pitää ollakin. Life is pain, get over it.
Ap
- Jos aloituspaikkoja on vaikka 20, niin eiköhän jopa Suomen kokoisesta maasta löydy aika reippaasti yli 20 ihmistä, jotka ovat "panostaneet", ja paikat täyttyvät heistä, osan jäädessä oven taakse. En siis laskisi luottaen sen varaan, että jokunen epärealistinen kokeilijakin on päättänyt hakea. He ovat kaukana perässä.
- Vaikka inhoankin "hyysäämistä", niin pitää ihmisillä sentään olla mahdollisuus parantaa elämäänsä kun tulevat järkiinsä. Jos poistamme mahdollisuudet, syrjäytyneisyys vain lisääntyy, mikä ei ole kenenkään kannalta järkevää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähinnä tämä ihmetyttää siksi, että kaikkia aloja ei voi mennä ihan pystymetsästä opiskelemaan vaikka kuinka tahtoisi. Arkeologiksi varmaan haluaa moni Indiana Jones-leffat nähnyt, mutta kyllä niistä pääsykoekirjoista saisi realistisemman käsityksen siitä, mitä Suomessa kaivellaan, millä perusteella ajoituksia tehdään jne.
Sosiaalialallekin ehkä olisi hyvä ottaa motivoituneita ihmisiä, joilla ei viiraa päästä. (Noihinhan on pääsykokeiden yhteydessä myös henkilökohtaiset haastattelut.)
No eikö sen motivaation näe siitä, että on panostanut kirjoituksiinsa ja hakenut alalle? Ja eihän haastatteluiden järjestämistä ole kukaan kieltämässä.
- Kaikki ei voi saada älliä, vaikka kuinka panostaisi, koska gaussin käyrä. Vai luovutaanko siitäkin?
- Joku (esim minä) on voinut panostaa vaikkapa kulttuurialan tutkintoa silmällä pitäen, mutta tuleekin lukion jälkeen järkiinsä ja haluaakin johonkin ihan muualle (tekniikan alalle). Mitäs sitten teet, kun et olekaan kirjoittanut vaikka fysiikkaa ja kemiaa?
- Aina löytyy sitä porukkaa joka ei panosta, joten en olisi huolissani.
- Tässä ei ole paljon tehtävissä. Voit syyttää nuoruuden typeryydestäsi vain ja ainoastaan itseäsi. Ja näin sen pitää ollakin. Life is pain, get over it.
Ap
- Jos aloituspaikkoja on vaikka 20, niin eiköhän jopa Suomen kokoisesta maasta löydy aika reippaasti yli 20 ihmistä, jotka ovat "panostaneet", ja paikat täyttyvät heistä, osan jäädessä oven taakse. En siis laskisi luottaen sen varaan, että jokunen epärealistinen kokeilijakin on päättänyt hakea. He ovat kaukana perässä.
- Vaikka inhoankin "hyysäämistä", niin pitää ihmisillä sentään olla mahdollisuus parantaa elämäänsä kun tulevat järkiinsä. Jos poistamme mahdollisuudet, syrjäytyneisyys vain lisääntyy, mikä ei ole kenenkään kannalta järkevää.
Panostaneidenkin joukossa voi olla muita parempi. Vai luuletko, että noista arvalla tai valitsijat lahjomalla valitaan? Nykyaikana ihmisen on syytä opetella suunnittelemaan elämänsä varhaisessa vaiheessa kunnolla sen sijaan että ryyppää nuoruutensa huolettomana kylillä riekkuen ja herää kakskymppisenä siihen että on syrjäytynyt, niin kuin heikomman aineksen tapauksessa tuppaa käymään.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähinnä tämä ihmetyttää siksi, että kaikkia aloja ei voi mennä ihan pystymetsästä opiskelemaan vaikka kuinka tahtoisi. Arkeologiksi varmaan haluaa moni Indiana Jones-leffat nähnyt, mutta kyllä niistä pääsykoekirjoista saisi realistisemman käsityksen siitä, mitä Suomessa kaivellaan, millä perusteella ajoituksia tehdään jne.
Sosiaalialallekin ehkä olisi hyvä ottaa motivoituneita ihmisiä, joilla ei viiraa päästä. (Noihinhan on pääsykokeiden yhteydessä myös henkilökohtaiset haastattelut.)
No eikö sen motivaation näe siitä, että on panostanut kirjoituksiinsa ja hakenut alalle? Ja eihän haastatteluiden järjestämistä ole kukaan kieltämässä.
- Kaikki ei voi saada älliä, vaikka kuinka panostaisi, koska gaussin käyrä. Vai luovutaanko siitäkin?
- Joku (esim minä) on voinut panostaa vaikkapa kulttuurialan tutkintoa silmällä pitäen, mutta tuleekin lukion jälkeen järkiinsä ja haluaakin johonkin ihan muualle (tekniikan alalle). Mitäs sitten teet, kun et olekaan kirjoittanut vaikka fysiikkaa ja kemiaa?
- Aina löytyy sitä porukkaa joka ei panosta, joten en olisi huolissani.
- Tässä ei ole paljon tehtävissä. Voit syyttää nuoruuden typeryydestäsi vain ja ainoastaan itseäsi. Ja näin sen pitää ollakin. Life is pain, get over it.
Ap
- Jos aloituspaikkoja on vaikka 20, niin eiköhän jopa Suomen kokoisesta maasta löydy aika reippaasti yli 20 ihmistä, jotka ovat "panostaneet", ja paikat täyttyvät heistä, osan jäädessä oven taakse. En siis laskisi luottaen sen varaan, että jokunen epärealistinen kokeilijakin on päättänyt hakea. He ovat kaukana perässä.
- Vaikka inhoankin "hyysäämistä", niin pitää ihmisillä sentään olla mahdollisuus parantaa elämäänsä kun tulevat järkiinsä. Jos poistamme mahdollisuudet, syrjäytyneisyys vain lisääntyy, mikä ei ole kenenkään kannalta järkevää.
Panostaneidenkin joukossa voi olla muita parempi. Vai luuletko, että noista arvalla tai valitsijat lahjomalla valitaan? Nykyaikana ihmisen on syytä opetella suunnittelemaan elämänsä varhaisessa vaiheessa kunnolla sen sijaan että ryyppää nuoruutensa huolettomana kylillä riekkuen ja herää kakskymppisenä siihen että on syrjäytynyt, niin kuin heikomman aineksen tapauksessa tuppaa käymään.
Ap
Olen itseasiassa yllättävän paljonkin samaa mieltä, mutta tässä vaan pitäisi tajuta se, että elämä ei läheskään aina mene sen Suunnitelma A:n mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehdottoman hyvä asia. Missään muualla maailmassa ei taideta järjestää tuplakokeita. Maksaa miljoonia. Myöhentää opintojen alkamista. Muualla valmistutaan yliopistosta 22-23-vuotiaina (kanditaso) ja se riittää työelämään. Maisteritason maksat sitten omasta pussistasi niin kuin muualla. Jokainen joutuu nykytyöelämässä oppimaan koko ajan uutta. Miksi istuttaa 5-6 vuotta koulun penkillä, kun oppimista pitää tapahtua joka päivä työelämässä? Ymmärrän, että esim. lääketiede ja tutkimustyö vaatii pitemmän opintoajan. Mutta esim. Englannissa psykologit valmsiuvat 3 vuodessa.
Maisteri, jolle olisi riittänyt vähempikin yliopistossa istuminen.
HEL-NYC kirjoitti:
Pääsykoe mittaa enemmän kiinnostusta ja motivaatiota. Ja yliopistoon kun voi tällä hetkellä hakea ilman lukiotakin -> lukiot ruuhkautuvat ja tämä jälleen lisää eriarvoisuutta kun osa porukasta putoaa heti alkumetreillä pois.
Yliopistoon haetaan myös ihan aikuisina alanvaihtajina jolloin kiinnostus opintoihin voi olla ihan erilainen kuin lukioikäisenä.
Mites se tuolla maailmalla? Siellä varmaankin valmistuu tosi tosi kehnompia juristeja, psykologeja jne..jotka menevät välittömästi opiskelemaan ja valmistuvat 3 vuodessa? KUKAAN ei näe tätä asiaa kansantalouden kannalta. Nyt on vain niin, että pian ilmaisen opiskelun aika on ohi. Täällä on totuttu, että yhteiskunnan rahapussi on pohjaton.
Jos palataan vanhaan yo-koemalliin, jossa kaikki aineet kirjoitetaan parin viikon sisällä, se todella hiukan erottelee kokelaat akateemisen lahjakkuuden suhteen. Nykyinen systeemi, jossa aineita voi kirjoitella milloin sattuu ja uusia myös, ei enää erottele. Itse olen sitä mieltä, että yo-koe on ainoa koe, joka mitenkään erottelee ihmisiä merkityksellisellä tavalla. Pääsykokeet ovat yleensä aika helppoja, eikä esim. lääkikseen tai oikikseenkaan pääseminen ole vaikeaa niille, jotka ovat kirjoittaneet ällän paperit. Siinä mielessä yhtä hyvin opiskelijat voitaisiin valita yo-kokeen perusteella.
Ylppärituloksilla tai lukion päättötodistuksella ei ole mitään virkaa omilla aloillani. Ainoastaan opiskelutaitoja on saattanut omaksua, moni kuitenkin menee vielä lukionkin haukionkala-tekniikalla ja pärjää hyvin. Pääsykokeet mittaavat erityisesti kiinnostusta, artikkelit ovat kohtuullisia ymmärtää jos niihin jaksaa käyttää aikaa. Itse kirjoitin kohtuuhyvin, mutten olisi päässyt niillä yliopistoon. Minä olen sitä 'heikompaa ainesta' koska olen joutunut tekemään aina hirveästi hommia saadakseni edes kasia kokeesta. Vanhempani ovat elämäntapatyöttömiä, heiltä ei saanut apua missään. Eivät osanneet auttaa koulujutuissa eivätkä tienneet koulutujärjestelmästä tai työelämästä mitään. Minä olen nykyään tuplamaisteri ja työelämässä, hain opiskellessa toiseenkin tutkinto-ohjelmaan ja pääsin. En edelleenkään ollut parhaimmistoa enkä saanut parhaita arvosanoja. Jos en olisi saanut mahdollisuutta päästä pääsykokeella kouluun, en tiedä missä katuojassa olisin. Minne niiden lukion jälkeen tipahtavien on tarkoitus päästä elämässä? Käydä amis?
Vierailija kirjoitti:
Jos palataan vanhaan yo-koemalliin, jossa kaikki aineet kirjoitetaan parin viikon sisällä, se todella hiukan erottelee kokelaat akateemisen lahjakkuuden suhteen. Nykyinen systeemi, jossa aineita voi kirjoitella milloin sattuu ja uusia myös, ei enää erottele. Itse olen sitä mieltä, että yo-koe on ainoa koe, joka mitenkään erottelee ihmisiä merkityksellisellä tavalla. Pääsykokeet ovat yleensä aika helppoja, eikä esim. lääkikseen tai oikikseenkaan pääseminen ole vaikeaa niille, jotka ovat kirjoittaneet ällän paperit. Siinä mielessä yhtä hyvin opiskelijat voitaisiin valita yo-kokeen perusteella.
Juuri näin. Ylioppilastodistuksen arvo ja paljolti merkityskin katosi siinä vaiheessa kun kokeita sai alkaa suorittaa pienissä erissä ja uusiminen kävi tuosta vaan. Yo-kokeessa ei ole enää mitään painetta, pikemminkin voi ihmetellä kuinka heikkoa on aines joka ei osissakaan saa kirjoitettua kuin jotain lubenteria. Gaussin käyrästä huolimatta.
Vierailija kirjoitti:
Jos palataan vanhaan yo-koemalliin, jossa kaikki aineet kirjoitetaan parin viikon sisällä, se todella hiukan erottelee kokelaat akateemisen lahjakkuuden suhteen.
Tämä on totta, mutta koko touhu on mennyt niin veltoksi nykyään, ettei tuohon varmaan ole enää paluuta.
1/10