Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Miksi heikompi aines marisee pääsykokeiden poistamisesta?

Vierailija
05.11.2016 |

Yo-kokeet tai pääsykoe. Eikö se nyt ole aivan sama kumman reputatte?

Kommentit (24)

Vierailija
21/24 |
05.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei haittaisi minua. Jos haluaisin hakea toiseen tutkintoon, niin viidellä 80-luvun lopulla suorittamallani laudaturillani olisin varmaan hakujonossa aika hyvissä asemissa nytkin. Silloin toki oli pääsykoe, mutta koska menin jatkoon pääsykoekirjaa yhden illan lukemalla, taisi se yo-todistus vaikuttaa enemmän.

Tosin sääliksi kävisi niitä muutaman laudaturin tai eximian vähemmän kirjoittaneita nuoria, jotka tarvitsisivat tutkinnon päästäkseen työmarkkinoille ja ylipäätään aikuiselämän alkuun. Tai sitten alaa vaihtavia aikuisia.

Vierailija
22/24 |
05.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kirjaoppinut/ulkoaoppinut on aivan toisella tasolla kuin kehittämiskykyinen tekijä. Ei Suomi nouse kirjaviisaudella, vaan uskalluksella tarttua asioihin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/24 |
06.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kirjaoppinut/ulkoaoppinut on aivan toisella tasolla kuin kehittämiskykyinen tekijä. Ei Suomi nouse kirjaviisaudella, vaan uskalluksella tarttua asioihin.

kehittämiskykyinen tekijä = laskuri, joka ei ole juuri jaksanut lukiokirjojaan avata ja luulee pärjäävänsä pääsykokeissa sillä perusteella että on "motivoitunut"

Vierailija
24/24 |
06.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ei haittaisi minua. Jos haluaisin hakea toiseen tutkintoon, niin viidellä 80-luvun lopulla suorittamallani laudaturillani olisin varmaan hakujonossa aika hyvissä asemissa nytkin. Silloin toki oli pääsykoe, mutta koska menin jatkoon pääsykoekirjaa yhden illan lukemalla, taisi se yo-todistus vaikuttaa enemmän.

Tosin sääliksi kävisi niitä muutaman laudaturin tai eximian vähemmän kirjoittaneita nuoria, jotka tarvitsisivat tutkinnon päästäkseen työmarkkinoille ja ylipäätään aikuiselämän alkuun. Tai sitten alaa vaihtavia aikuisia.

Itsekin olen kirjoittanut 90-luvun alkupuolella viisi laudaturia, ja niistä ei nykyään enää saa samoja pisteitä kuin uusista laudatureista, koska tuolloin ei ollut vielä käytössä eximia-arvosanaa. Minäkin ihmettelin miksei kaikki kirjoittaneet ällän papereita, koska ennen eximia-aikakautta laudaturin sai hyvin helposti. Itsekin opiskelin ainoastaan pitkän matematiikan kokeeseen, koska tiesin hyvin, että kielistä ja reaalista tulisi ällä jos vaan jaksaisi raahautua koepaikalle.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yksi kahdeksan kaksi