Lue keskustelun säännöt.
Miksi minulle tulee syyllinen olo onnellisuudestani?
31.10.2016 |
Läheisilleni on tapahtunut isoja ja surullisia asioita elämäni aikana. Yhden läheisen vauva kuoli synnytykseen, toisen läheisen vauva menehtyi kätkytkuolemaan. On avioeroja, vakavia loukkaantumisia, työttömyyttä ja muita murheita. Minulle ei ole koskaan tapahtunut mitään kamalaa. Pahimpana varmaan varasijalle pääseminen yliopistoon, mutta pääsin sisään seuraavana vuonna.
Tiedän erittäin hyvin, että olen onnekas ja että huomenna kaikki saattaa olla toisin. Silti, koen jatkuvaa syyllisyyttä siitä, että minulla menee hyvin. On kolme tervettä lasta, hyvä avioliitto, hyvä työ, hyvä koulutus, hyvä talo, kivat kaverit ja hyvä sosiaalinen elämä. Kaikki on vaan yksinkertaisesti tosi hyvin.
Välillä on sellainen olo, etten saisi nauttia näistä, koska muilla menee huonommin. En saisi olla tyytyväinen työstäni, koska joku on saanut potkut. En saisi olla iloinen lapsistani, koska joku on kokonaan lapseton.
Kommentit (2)
Minä koin pitkään samaa. Koin huonoa omaatuntoa sisarukseni kituuttamisesta opintotuella ja kun näin ihmisten elävän heikoilla yhteiskunnan tuilla, samaan aikaan kun itse elin yltäkylläisyydessä ilman omaa ansiotani.
Aikaa myöten kuitenkin huomasin, että aina löytyy ihmisiä joilla menee paremmin kuin itsellä, ja aina löytyy ihmisiä joilla menee huonommin.
Niin kauaa kun et mene kellekään ilkkumaan onnestasi, et tee mitään väärää. Suomalaisille on varsinkin juurtunut syvälle käsitys siitä, että se kel onni on, se onnen kätkeköön. Jotenkin meille opetetaan, että on väärin saada enemmän kuin toisella on ja että se saatetaan viedä milloin tahansa pois.
Itselläni aika korjasi, ja ehkä myös se että selvisi, etten eläkään niin unelmaelämää kuin kuvittelin eläväni, vaan meidänkin parisuhteessamme oli ongelmia - ihan kuin muillakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko tämä minun kirjoitus viiden vuoden takaa? Melkein kaikki täsmää. Enkä ole enää osannut olla onnellinen. Joten jos näkemyksiä jollain on, niin täälläkin mielenkiinnolla luetaan.