en saa yhtään mieheni vanhempien perinnöstä!!

Jätö se sika jos ei ole avioehtoa.

En minäkään tule saamaan senttiäkään mieheni vanhempien perinnöstä. Sisarukset jakabvat kaiken keskenään "sitten joskus". En kyllä oletakaan saavani mitään. Ei ne minun vanhempia ole. Autan kyllä jos tarvetta on, mutta teen sne siksi koska haluan auttaa, en siksi että pitää tai että "joskus sitten saan palkkioni perinnön muodossa" ...

No eihän siitä perinnöstä sinulle yksikään sentti kuulu? Minä ainakin autan ihmisiä hyvää hyvyyttäni, enkä siksi että saisin siitä korvauksen. Yhtälailla sinun perinnostäsi ei saa miehesi senttiäkään.

no kyllä mieheni kuuluisi nyt antaa puolet ainakin vanhempien perinnöstään, niin paljon oon auttanu miestä!!

ap

Meillä ei taida miehen puolelta juuri perintöä tullakaan, ihan sama mulle, en menny naimisiin perinnön takia :)

Ei sulla ole mitään osaa miehesi saamaan perintöön.

Huooooono. Keksi parempi

Mitä hän tekee kaikella 500 000 eurolla mitä sai viimeiseltä vanhemmaltaan, antaisi mulle ees puolet, mut ei kun raivoomista!!

Ap

Äitihullu? Luojan kiitos kenenkään ei ole pakko antaa perintöjään muille. Melkoista ahneutta.

Mää olisin antanut sulle sen sentin....

ja potkassu pihalle.

Voi luoja ap! Olet kamala vaimo. Perintö on miehesi ja piste.

Eihän se raha sulle kuulu vaikka kuinka oot auttanu. Ahne akka oot ja taitaa mieheskin sen tietää :)

Ei miehesikään peri sinun vanhempiasi. Oletko ottanut huomioon, että jos miehesi antaisi jotain sinulle niin joutuisit maksamaan siitä lahjaveron

Vierailija kirjoitti:

Mieheni viimeinen vanhempi menehtyi ja mies sai kaikki perinnöt vanhemmiltaan, no kuitenkin pitäisi antaa osan minulle kun olen auttanut miehen vanhempia kovasti, mieheni sanoi ettei anna minulle senttiäkään perinnöstä!!!!!!!!!!!! miten suhtautuisit mieheeni?

Provohan sinä olet joten tiedät itsekin ettei sinun kuulu saada killinkiäkään.

Meillä taas kävi niin, että ex-appivanhemmat testamenttasivat puolet perinnöstään minulle. Miksi? Siinä samalla, kun heidän poikansa juoksi naisissa ja sekoili muutenkin, minä kuskasin heitä lääkärissä, kävin heidän puolestaan pari kertaa viikossa ruokakaupassa, hoidin talousaskareita, pidin seuraa yms. Voitte arvata, kuinka saakelin katkera on ex-mieheni, noiden entisten appivanhempieni ainoa lapsi, kun ei saanutkaan koko pottia itselleen. Ja tosiaan me erosimme 8 vuotta ennen appivanhempieni kuolemaa.