Lue keskustelun säännöt.
Minkä ikäisenä tapahtui sinun pahin "rupsahdus"? Onnistuitko myöhemmin palauttamaan ulkonäkösi lähemmäs aiempaa tasoa?
30.10.2016 |
Mihin iävuosiin nämä tapahtumat ajoittuu. Mikä oli pääsyy että näin kävi ja mikä innoitti ottamaan niskasta kiinni?
Kommentit (72)
22v minulle tuli paha masennus ja 25v mennessä olin lihonut 35kg. Sain ne vuodessa pois kun masennus lähti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehenä vastaan: kun valmistuin ja siirryin työelämään 27 vuotiaana. Syntyi eka lapsi, liikunta jäi todella vähälle ja söin liikaa. Viisi vuotta myöhemmin havahduin ja laihdutin ja aloitin säännöllisen liikunnan. Nyt näytän hyvältä. M39
Sain lapsen 32-vuotiaana ja vuoden valvominen teki tehtävänsä. Kai olen edelleen ikäisekseni ihan hyvässä kunnossa, mutta en itse totu "äitipeilikuvaani" millään. Muutos oli liian nopea ja suuri. En tästä enää nuorene, joten nyt pitää vain hyväksyä se että en ole enää kuuma kissa vaan haalea puuma.
N. 45, tuli lapsen vakava sairaus ja puoliso pakeni sitä sivusuhteeseen parikymppisen kanssa. Kun sattumalta paljastui, lähti siltä istumalta.
Itkin silmät päästäni... en voi sanoa että ulkonäkö olosi sen jälkeen kohentunut, paremminkin ikä näkyy tässä iässä vuosi vuodelta pahemmin :(
Pitää vaan vähitellen opetella luopumaan ulkonäkökeskeisestä ajattelusta
Lapsi on nyt onneksi melko terve.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksei saa rupsahtaa
Saa kysymys oli milloin tapahtui.
Vähän päälle neljäkymppisenä alkoi lihominen jotenkin salakavalasti, vaikken syönyt yhtään enempää kuin aikaisemminkaan, enkä muutenkaan muuttanut tapojani. Iho alkaa olla sellainen "veltto". Laihduttamalla kai kiloista pääsisi, se onkin sitten vaikeampi juttu.
N48
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lihoin 21-vuotiaana kymmenisen kiloa (normaalipainon sisällä). Yritin aikani saada kiloja pois siinä onnistumatta. Sittemmin olen hyväksynyt tilanteen, ja oikeastaan mitään painonpudotusta ei edes tarvittu, sillä säännöllisen kuntosaliharrastuksen myötä kroppa on muokkaantunut muutenkin mukavannäköiseksi. Nykyään olen tyytyväinen kroppaani.
Lähes 80% naisista rupsahdus liittyy lapsen saamiseen. Aika moni sitten pystyy muutama vuosi myöhemmin palauttamaan itsensä parempaan kuntoon, mutta kun lapsi alle 3v naiset ovat harvoin parhaimmillaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
35v täytettyäni arki oli kiireistä kolmen lapsen ja töiden kanssa, aikaa itselle ei enää ollut kuten ennen ja oman perheen lisäksi piti alkaa huolehtia isästäni. Kiire ja ikä tehneet tehtävänsä ja vajaassa kymmenessä vuodessa on tullut 10kg painoa. Kaikki läski tulee reisiin ja lantioon ja kilojen karistaminen on hemmetin vaikeaa, nuorena se kävi helposti jos oli tarpeen.
Vasta 50+. Muuten ei vieläkään pahasti mutta kasvoissa näkyy väsymys ja kivut ja ensimmäiset juonteet. Vähän jos meikkaa lähtee heti 10v iästä pois.
Ja allit! Ne on tulleet viimeisen vuoden aikana kun olen treenannut lihakset tiukoiksi niin nahkaa on jäänyt "yli". Muuten kroppa on paremmassa kuosissa kuin nelikymppisenä, sileä ja rypytön. Samoin hatuttaa vähän se että salitreeni litisti pakarat mutta onneksi kyykyillä on saanut entisen pyöreyden takaisin
Ja hoikka/normaalipainoinen olen ollut aina
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä rupsahdus? Ihminen vanhenee. Eilen katselin töissä vessanpytyllä istuvan 93v naisen alastonta vartaloa. Miten kaunis se oli kuoppineen, poimuineen, ryppyineen. Mietin et nuo roikkuvat tyhjät rinnat ovat ruokkineet kahdeksan vauvaa, nuo ryppyiset kädet lypsäneet lukemattomat lehmät, kutoneet monet sadat villasukat ja leiponeet vielä useammat leivät.
Miten kaunis oli nainen siinä istuessaan, työnsä tehneenä, väsyneenä, onnellisena, että toinen auttoi levolle. Rupsahdusta en nähnyt.
Noin 33-vuotiaana, mutta sittemmin ymmärsin olevani edelleen kaunis, vaikkakin aikuisen kaunis. Ennen tuota 33 vuoden ikää olisin mennyt vaikka teini-ikäisestä.
Mielestäni nainen voi olla kaunis minkä ikäisenä vaan ja sisäinen kauneus on kuitenkin tärkeintä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
40 ikävuoden jälkeen tasaisen tappavaa vanhenemista, kauniita kasvonpiirteitä ei näy kuin häivähdys peilistä silloin tällöin, että haikeudella muistuu mieleen, kuinka nätti sitä oli. Lapset, sairaudet ja työstressi on kyllä tehnyt tehtävänsä.
Vierailija kirjoitti:
Lähes 80% naisista rupsahdus liittyy lapsen saamiseen. Aika moni sitten pystyy muutama vuosi myöhemmin palauttamaan itsensä parempaan kuntoon, mutta kun lapsi alle 3v naiset ovat harvoin parhaimmillaan.
No miksi naisen täytyisi enää olla parhaimmillaan silloin? Naiset vanhenee, samoinkuin miehet. Ei kukaan voi näyttää 20v ikuisesti. Kai nyt jokainen järkevä ihminen tämän ymmärtää. Joskus kummastuttaa miesten jatkuva valitus naisten rupsahtamisesta, kun kuitenkin on niitä nuoria, joita voi aina katsella. Eri asia sitten jos oma vaimo/naisystävä rupsahtaa, mutta siinäkin tilanteessa kannattaa miettiä, rakastatko vaimoasi IHMISENÄ vai hänen pelkkää ulkonäköä, jos se noin häiritsee..
Viimeisen vuoden aikana eli 37-38 ikävuosien välillä. Ei kylläkään kroppa, mutta naama. Naamasta olen tosi rupsahtaneen ja väsyneen näköinen.
30-40-v kasvojeni muoto oli jotenkin tasainen soikio, ei mitään kunnon piirteitä. Nyt on taas vähän parempi, erottuu poskipäät jne.
Rupsahdus tapahtuu parhaillaan.. Arki pienen lapsen kanssa yhdistettynä opiskeluun ja työhön. En ole ehtinyt katsomaan peiliin tai vaakaan about vuoteen, enkä ehdi sitä tekemään kuin vasta mahdollisesti ensi kesäkuussa..
Välillä masentaa katsoa peilistä, kun vuodessa ovat tulleet kaikki rypyt, silmäpussit, vartalosta kadonneet kaikki lihakset, hiuksia on lähtenyt tuppoina jne jne... - Tätä voisin jatkaa loputtomiin. Lihonut en ole, sillä vaatekoko on pysynyt samana. - Poikkeuksena edelliseen, olen joutunut ostamaan yhden, kokoa isomman neuleen, jonka puen niinä päivinä, kun väsymyksen ja stressin tuloksena tullut nestepöhö ei yksinkertaisesti laske. En saa turvotukselta välillä edes käsiä puristettua nyrkkiin kunnolla ja nukkuminen on ajoittain todella tuskaista. Vartalo kiljuu lepoa ja lomaa, mutta ei auta. - Kohta lähdössä taas töihin.. - Hyvää sunnuntaita ja huomenna taas paluu arkeen eli koulua, töitä ja sitten hommat kotona..
Täytyy kyllä sanoa, että välillä en ymmärrä näitä kotiäitejä, jotka ruikuttavat arjen raskaudesta. - Itse hoidan koulun ja työt sen arjen työn lisäksi!!!
- Toivottavasti pystyn pelastamaan jotain itsestäni kevään jälkeen, kun valmistun!
Tupakan poltto jättää pahat jäljet ihoon ja hampaisiin.
Hämmästelen lähipiirissä miten jo alla 25-vuotiaat naiset jotka olivat muutama vuosi sitten todella nättejä ja hoikkia muuttuvat tantoiksi. Tissitkin alkavat jo roikkua.