Lue keskustelun säännöt.
Oliko ystäväni törkeä? Kieltäytyi kummin tehtävistä.
20.10.2016 |
Pyysin parasta ystävääni lapseni kummiksi, koska tietysti haluan tehtävään mahdollisimman läheisen ihmisen. Vastaukseksi tuli vaan, että ei oikein tiedä riittääkö hänen rahkeensa niin vastuulliseen tehtävään, ja kannattaisi pyytää jotain muuta. Loukkaannuin todella, sillä kummin tehtävä ei todellakaan ole mikään 24/7 - taakka. Onko minulla oikeus olla vihainen ystävälleni?
Kommentit (50)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On. Todella alkeellista, laiskaa, vastuutonta ja lapsellista käytöstä.
Pyytäessä pitää varautua kielteiseen vastaukseen.
Ei kaikista ole kummiksi. Turha siitä on suuttua. Ole onnellinen rehellisestä ystävästä.
Hieno juttu, että osasi kieltäytyä, jos tietää että ei tehtävästä selviä kunnialla.
Kummi on, tai ainakin kummin pitäisi olla, muutakin kuin lahja-automaatti 2 kertaa vuodessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvä, että kieltäytyi ja oli rehellinen. Olisihan se lapselle ikävää, jos olisi kummi, joka ei ehdi/halua puuhailla yhdessä tai muistaa esim. syntymäpäiviä.
Pienestä voi mielen pahoittaa. Meille tuli miehen kanssa kauhea huuto kun kieltäydyttiin miehen kanssa tuosta "kunniasta" kun ei kuuluta edes kirkkoon. Olisi pitänyt liittyä kuulemma sen takia ja sitten heti erota taas. Oi miksi...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole oikeutta olla vihainen, koska parempi että hän oli rehellinen nyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole syytä loukkaantua. Yställäsi on oikeus kieltäytyä, eikä kieltäytyminen tarkoita, että ette olisi hänelle tärkeitä.
No eikös ole parempi että sanoi suoraan. Moni lupautuu kummiksi kun ei kehtaa kieltäytyäkään ja pakkolahja ostetaan synttärinä ja jouluna jos silloinkaan. Parempi valita kummiksi sellainen joka oikeasti on kiinnostunut kummin tehtävästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen myös kieltäytynyt.
Ei kyseessä ole sellainen asia, joka voidaan päättää toisen puolesta.
Jos hän tuntee sinut niin hyvin, että tietää mihin on ryhtymässä. Vaadit kalliita lahjoja, vaadit lastenhoitoapua, suutut, jollei kummi muista ensimmäisen hampaan puhkeamispäivää tai ei pääse synttäreille juuri oikeana päivänä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On oikeus loukkaantua. Joitain asioita voi HOITAA hyvän ystävän takia, vaikka ne olisivat itselle 'vaivalloisia'. TUollainen kieltäytyminen jättää AINA jälkensä ystävyyteen suuttui siitä joku tai ei. Joten myös kieltäytyjän pitää ymmärtää, että kieltäytymisellä on vaikutusta!
Minäkin kieltäydyin. Olen täti, joten muutenkin paljon tekemisissä lapsen kanssa. Muita kummeja oli niin paljon, etten nähnyt syytä, miksi juuri minun pitäisi olla myös kummi.
Fiksu ihminen.
Kummi vastaa lapsen kristillisestä kasvatuksesta ja on lapsen tukiaikuinen. Velvollisuus kulkea lapsen rinnalla vuosikymmeniä on raskas vastuu. Se vie paljon aikaa ja läsnäoloa. Myös taloudellinen sitoumus (lahjat, vierailut, etenkin jos kummilapsi asuu kaukana)
Itsekään en enää kummiksi rupeaisi. Nykyvanhemmille kun se tarkoittaa myös lahja-automaattia. Itsehän ei lahjaa saa valita vaan kummeille lähetetään kallis toive (eli pakkolahja) ja usein vielä lapsen "toiveeksi" naamioituneena, laitetaan lapsi itse kertomaan siitä.
Saat olla loukkaantunut ja sinulla on oikeus tunteisiisi, mutta ystävälläsi oli yhtä lailla oikeus kieltäytyä. Lisäksi hän muotoili asiansa mielestäni oikein kauniisti. Toivottavasti lopulta annat hänelle anteeksi ja pystyt ymmärtämään hänen syynsä.
Jotkut ottaa kummiuden hyvin vakavasti. Meidän lapselle ei edes pyydetty mitään kummeja. Mistä tiedät, jos ystävälläsi onkin jotain isoja vaikeuksia nyt elämässä, masennusta, lapsettomuutta, burnoutia, mitä vain? Ja siksi kokee olevansa kykenemätönnyt mihinkään muuhun? Ihan hyvä, kun kieltäytyi siinä tapauksessa.
Moni suostuu vastoin tahoaan. Olisit iloinen, että ystäväsi oli sinulle rehellinen.
Kaverilla ei ole varaa ostella lapselle synttäri -ja joululahjoja.
Hän oli rehellinen joten sinulla ei ole syytä olla vihainen.