Miksi savossa sanotaan suotana, muolima, mutta ei esim. pyörynä tai pyöllä?

Piärynä ja mikä tuo pyöllä yrittää olla?

Suatana, mualima, piärynä (peärynä), piällä (peällä) (jos viimeiset sanat olivat päärynä ja päällä).

Se on 'suatana' ja 'mualima'.

Jaa-a...osaisikohan kielinero oikeuden miekka vastata?

Mikä on suotana ja moalima? Tarkotatko suatanoo elj sitä sarvipiätä ja mualimmoo? Piärynä o piärynä, se hetelmä, mutta e yhtää tajua mikä tuo pyöllä pitäsj olla. 

savossaasunuthumanisti kirjoitti:

Jaa-a...osaisikohan kielinero oikeuden miekka vastata?

Kysymykseen voi vastata vain, että ap:lla on väärää tietoa.

Olen savosta ja en kyllä puhu noin. Helevetti, mitteepä sais olla, myö tullaan teille, käypikö sulle, oliko sulla jottain asiaa blaablaa. Tuolleen myö puhutaan, ei kukkaan viännä savvoo tuolleen. (Viännä = väännä = kaksi äätä, eli niin ei vaan äännetä samalla tavalla.)

Ae meinasko se että tuo pyöllä oesj niinku piällä? No ihan tässä o lokkiikka. Takavokkaalit sammaa sannaa ja etuvokkaallit sammaa sannaa, eli kahestä ää-kirjaemesta tulloo iä ja kahesta a-kirjaemesta tulloo ua.  Heleppooha tämä o. Peällä ei sanota savossa, mutta Kaenuulaese ja osa keskjsuomalaisista, sieltä pohjosemmasta osasta suattaap sannoo tuollee. 

Muolima ei ole savoa, ei liioin suotana!

Vierailija kirjoitti:

Ae meinasko se että tuo pyöllä oesj niinku piällä? No ihan tässä o lokkiikka. Takavokkaalit sammaa sannaa ja etuvokkaallit sammaa sannaa, eli kahestä ää-kirjaemesta tulloo iä ja kahesta a-kirjaemesta tulloo ua.  Heleppooha tämä o. Peällä ei sanota savossa, mutta Kaenuulaese ja osa keskjsuomalaisista, sieltä pohjosemmasta osasta suattaap sannoo tuollee. 

eepä tule, vuan kahesta ää-kirjaemesta tulloo ee.

Esim. älkääpä - elekeepä.

Tässä sen näkköö kuka on nattiivi ja kuka ej. Ei kiänny kielj kaekilta oekkei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ae meinasko se että tuo pyöllä oesj niinku piällä? No ihan tässä o lokkiikka. Takavokkaalit sammaa sannaa ja etuvokkaallit sammaa sannaa, eli kahestä ää-kirjaemesta tulloo iä ja kahesta a-kirjaemesta tulloo ua.  Heleppooha tämä o. Peällä ei sanota savossa, mutta Kaenuulaese ja osa keskjsuomalaisista, sieltä pohjosemmasta osasta suattaap sannoo tuollee. 

eepä tule, vuan kahesta ää-kirjaemesta tulloo ee.

Esim. älkääpä - elekeepä.

Voe tulla myös 'elekjiepä'.

Savossa koko ikäni asuneena en ole koskaan kuullutkaan kenenkään sanovan "pyöllä". Kiinnostaa mitä ap tällä pyöllä-sanalla tarkoittaa?

Navkuattor pittää olla jokkaasella aatossa, muuten suattaa männä vikasuunttaan.

Otahhan nakki poes käjestäsj ja näpli konetta sen verran että piäset kuukleen. Sieltä sitä muuttii kahtoo ku ee tiijjä.

http://oppimateriaalit.internetix.fi/fi/avoimet/8kieletkirjallisuus/aid…

Vierailija kirjoitti:

Suatana, mualima, piärynä (peärynä), piällä (peällä) (jos viimeiset sanat olivat päärynä ja päällä).

Just näin. Ja muille kun syntyperäsille savolaisille on ehoton kielto yrittää viäntää vokkaaleja, kun ne kerta kaekkijjaan ei sitä ossoo eekä opi. Erj puolilla Savvoo viännetään pikkusen erj tavallla, vuan se on kuitennii kaekki yhtä kaanista puhheenpartta, vaekka erottasj jotta tuo tulloo Iisalamesta ja tuo Mikkelistä. Vuan muuvalta kotosin oleviin viäntäminen männöö aena pieleen. Se on sama kun yrittäs lapin puhheesiin ulukopuolinen laettoo sitä h-kirjaenta kohalleen. Viärään paekkaan männöö sekkii, ja paekkakuntalaeset suapi hävetä ossoomatonta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suatana, mualima, piärynä (peärynä), piällä (peällä) (jos viimeiset sanat olivat päärynä ja päällä).

Just näin. Ja muille kun syntyperäsille savolaisille on ehoton kielto yrittää viäntää vokkaaleja, kun ne kerta kaekkijjaan ei sitä ossoo eekä opi. Erj puolilla Savvoo viännetään pikkusen erj tavallla, vuan se on kuitennii kaekki yhtä kaanista puhheenpartta, vaekka erottasj jotta tuo tulloo Iisalamesta ja tuo Mikkelistä. Vuan muuvalta kotosin oleviin viäntäminen männöö aena pieleen. Se on sama kun yrittäs lapin puhheesiin ulukopuolinen laettoo sitä h-kirjaenta kohalleen. Viärään paekkaan männöö sekkii, ja paekkakuntalaeset suapi hävetä ossoomatonta. 

Muuten, viesti, jota lainasit, ei ollut savolaisen kirjoittama :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suatana, mualima, piärynä (peärynä), piällä (peällä) (jos viimeiset sanat olivat päärynä ja päällä).

Just näin. Ja muille kun syntyperäsille savolaisille on ehoton kielto yrittää viäntää vokkaaleja, kun ne kerta kaekkijjaan ei sitä ossoo eekä opi. Erj puolilla Savvoo viännetään pikkusen erj tavallla, vuan se on kuitennii kaekki yhtä kaanista puhheenpartta, vaekka erottasj jotta tuo tulloo Iisalamesta ja tuo Mikkelistä. Vuan muuvalta kotosin oleviin viäntäminen männöö aena pieleen. Se on sama kun yrittäs lapin puhheesiin ulukopuolinen laettoo sitä h-kirjaenta kohalleen. Viärään paekkaan männöö sekkii, ja paekkakuntalaeset suapi hävetä ossoomatonta. 

Kaunista :D Sano vielä jotain!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ae meinasko se että tuo pyöllä oesj niinku piällä? No ihan tässä o lokkiikka. Takavokkaalit sammaa sannaa ja etuvokkaallit sammaa sannaa, eli kahestä ää-kirjaemesta tulloo iä ja kahesta a-kirjaemesta tulloo ua.  Heleppooha tämä o. Peällä ei sanota savossa, mutta Kaenuulaese ja osa keskjsuomalaisista, sieltä pohjosemmasta osasta suattaap sannoo tuollee. 

eepä tule, vuan kahesta ää-kirjaemesta tulloo ee.

Esim. älkääpä - elekeepä.

Oot oekeessa, toesinaa se männöö justiisa tuollee. Se rippuu siitä missee kohti sannoo ne pitkät vokkaalit o. Esjmerkiksi piäsöö, verpi lopussa kahesta eestä tulloo ööt, mutta alussa niistä tulloo iä. Kiärii, viäristellöö, viärä, mutta en ossoo piättee, eli se on se verpin loppupiä, missä tulloo kaks eetä. Mullo tää kieljtaeto vähä ruostunna, ku e oo asunna savossa ennee vuosjkaasii. 

Vierailija kirjoitti:

Miksi kahta äätä ei aanneta kuten kaksi peräkkäista aata?

Kaksi äätä sanan ensimmäisessä tavussa vääntyy: ää -> iä

sanan lopussa joskus ää -> ee, joskus ei väänny ollenkaan, ää->ää.

Säätää -> siätää.