Lue keskustelun säännöt.
Miksi savossa sanotaan suotana, muolima, mutta ei esim. pyörynä tai pyöllä?
13.10.2016 |
Miksi kahta äätä ei aanneta kuten kaksi peräkkäista aata?
Kommentit (32)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suatana, mualima, piärynä (peärynä), piällä (peällä) (jos viimeiset sanat olivat päärynä ja päällä).
Just näin. Ja muille kun syntyperäsille savolaisille on ehoton kielto yrittää viäntää vokkaaleja, kun ne kerta kaekkijjaan ei sitä ossoo eekä opi. Erj puolilla Savvoo viännetään pikkusen erj tavallla, vuan se on kuitennii kaekki yhtä kaanista puhheenpartta, vaekka erottasj jotta tuo tulloo Iisalamesta ja tuo Mikkelistä. Vuan muuvalta kotosin oleviin viäntäminen männöö aena pieleen. Se on sama kun yrittäs lapin puhheesiin ulukopuolinen laettoo sitä h-kirjaenta kohalleen. Viärään paekkaan männöö sekkii, ja paekkakuntalaeset suapi hävetä ossoomatonta.
Muuten, viesti, jota lainasit, ei ollut savolaisen kirjoittama :)
Jos noen olj, niin poekkeus taetaa tuassiisa vahvistoo siännön. Hyvin out kieltä kuunnellu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suatana, mualima, piärynä (peärynä), piällä (peällä) (jos viimeiset sanat olivat päärynä ja päällä).
Just näin. Ja muille kun syntyperäsille savolaisille on ehoton kielto yrittää viäntää vokkaaleja, kun ne kerta kaekkijjaan ei sitä ossoo eekä opi. Erj puolilla Savvoo viännetään pikkusen erj tavallla, vuan se on kuitennii kaekki yhtä kaanista puhheenpartta, vaekka erottasj jotta tuo tulloo Iisalamesta ja tuo Mikkelistä. Vuan muuvalta kotosin oleviin viäntäminen männöö aena pieleen. Se on sama kun yrittäs lapin puhheesiin ulukopuolinen laettoo sitä h-kirjaenta kohalleen. Viärään paekkaan männöö sekkii, ja paekkakuntalaeset suapi hävetä ossoomatonta.
Muuten, viesti, jota lainasit, ei ollut savolaisen kirjoittama :)
Jos noen olj, niin poekkeus taetaa tuassiisa vahvistoo siännön. Hyvin out kieltä kuunnellu.
Sukurasitusta :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kahta äätä ei aanneta kuten kaksi peräkkäista aata?
Kaksi äätä sanan ensimmäisessä tavussa vääntyy: ää -> iä
sanan lopussa joskus ää -> ee, joskus ei väänny ollenkaan, ää->ää.
Säätää -> siätää.
Ei. Kyllä se on siätee. Aeka paljon meijjä suuhu laetetaan sietäkiin, mutta sietä puhutaa vua siellä lähempänä itärajjoo, Kuopijossa ei nattiivit sillee sano.
Tuota mietin kyllä kumminko se meellä sanottas, huomasin jotta enempi äänä se minun puhheessanj säelyy. Kuopijoon pakkoliitettynä nilsijäläesenä tämän sanon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kahta äätä ei aanneta kuten kaksi peräkkäista aata?
Kaksi äätä sanan ensimmäisessä tavussa vääntyy: ää -> iä
sanan lopussa joskus ää -> ee, joskus ei väänny ollenkaan, ää->ää.
Säätää -> siätää.
Ei. Kyllä se on siätee. Aeka paljon meijjä suuhu laetetaan sietäkiin, mutta sietä puhutaa vua siellä lähempänä itärajjoo, Kuopijossa ei nattiivit sillee sano.
Tuota mietin kyllä kumminko se meellä sanottas, huomasin jotta enempi äänä se minun puhheessanj säelyy. Kuopijoon pakkoliitettynä nilsijäläesenä tämän sanon.
Minnoun tuas sieltä Kuopijosta puolen tunni hujjaakse verran etelää. Se verra vissii o nuita aluve-eroja sitte kuittennii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kahta äätä ei aanneta kuten kaksi peräkkäista aata?
Kaksi äätä sanan ensimmäisessä tavussa vääntyy: ää -> iä
sanan lopussa joskus ää -> ee, joskus ei väänny ollenkaan, ää->ää.
Säätää -> siätää.
Ei. Kyllä se on siätee. Aeka paljon meijjä suuhu laetetaan sietäkiin, mutta sietä puhutaa vua siellä lähempänä itärajjoo, Kuopijossa ei nattiivit sillee sano.
Tuota mietin kyllä kumminko se meellä sanottas, huomasin jotta enempi äänä se minun puhheessanj säelyy. Kuopijoon pakkoliitettynä nilsijäläesenä tämän sanon.
Minnoun tuas sieltä Kuopijosta puolen tunni hujjaakse verran etelää. Se verra vissii o nuita aluve-eroja sitte kuittennii.
Jaa niin Leppävirralta. Siellä puhutaan kyllä varsin kaanista savvoo. Vae onko sen verta raskaampi kuasujalaka jotta Varkaateen asti ennätät puolessa tunnissa. Tuskin sentään nykyrajotuksilla, kun siinä on sen verta tihheessä niitä peltipolliisia viitostien varressa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kahta äätä ei aanneta kuten kaksi peräkkäista aata?
Kaksi äätä sanan ensimmäisessä tavussa vääntyy: ää -> iä
sanan lopussa joskus ää -> ee, joskus ei väänny ollenkaan, ää->ää.
Säätää -> siätää.
Ei. Kyllä se on siätee. Aeka paljon meijjä suuhu laetetaan sietäkiin, mutta sietä puhutaa vua siellä lähempänä itärajjoo, Kuopijossa ei nattiivit sillee sano.
Tuota mietin kyllä kumminko se meellä sanottas, huomasin jotta enempi äänä se minun puhheessanj säelyy. Kuopijoon pakkoliitettynä nilsijäläesenä tämän sanon.
Minnoun tuas sieltä Kuopijosta puolen tunni hujjaakse verran etelää. Se verra vissii o nuita aluve-eroja sitte kuittennii.
Jaa niin Leppävirralta. Siellä puhutaan kyllä varsin kaanista savvoo. Vae onko sen verta raskaampi kuasujalaka jotta Varkaateen asti ennätät puolessa tunnissa. Tuskin sentään nykyrajotuksilla, kun siinä on sen verta tihheessä niitä peltipolliisia viitostien varressa.
E iha Leppävirralta, vähä männää kuitennii vinnoo yhessä kohi, ei ehke iha etelää tääsi. Mutta sieltä päe kuitennii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kahta äätä ei aanneta kuten kaksi peräkkäista aata?
Kaksi äätä sanan ensimmäisessä tavussa vääntyy: ää -> iä
sanan lopussa joskus ää -> ee, joskus ei väänny ollenkaan, ää->ää.
Säätää -> siätää.
Ei. Kyllä se on siätee. Aeka paljon meijjä suuhu laetetaan sietäkiin, mutta sietä puhutaa vua siellä lähempänä itärajjoo, Kuopijossa ei nattiivit sillee sano.
Tuota mietin kyllä kumminko se meellä sanottas, huomasin jotta enempi äänä se minun puhheessanj säelyy. Kuopijoon pakkoliitettynä nilsijäläesenä tämän sanon.
Minnoun tuas sieltä Kuopijosta puolen tunni hujjaakse verran etelää. Se verra vissii o nuita aluve-eroja sitte kuittennii.
Jaa niin Leppävirralta. Siellä puhutaan kyllä varsin kaanista savvoo. Vae onko sen verta raskaampi kuasujalaka jotta Varkaateen asti ennätät puolessa tunnissa. Tuskin sentään nykyrajotuksilla, kun siinä on sen verta tihheessä niitä peltipolliisia viitostien varressa.
E iha Leppävirralta, vähä männää kuitennii vinnoo yhessä kohi, ei ehke iha etelää tääsi. Mutta sieltä päe kuitennii.
Hilijennä tok...?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ee taija rajotusten mukkaan ajjain ennättee Kuopijosta Suonenjoille puolessa tunnissa.
Pitäsköhän alakoo kirjuttammaan tänne kaekkiin ketjuihin savonmurteella, niin saes luajemminnii immeeset naattia tästä kaaniista kielestä.
Vae saiskoun tuota miten pian porttikiellon koko palstalle.
Ei. Kyllä se on siätee. Aeka paljon meijjä suuhu laetetaan sietäkiin, mutta sietä puhutaa vua siellä lähempänä itärajjoo, Kuopijossa ei nattiivit sillee sano.