Tietääkö kukaan ketään aikuista, joka änkyttäisi??!

Juu tunnen. Hän tuntuu olevan aikalailla sinut asian kanssa. Toki vaikea sanoa, emme ole niin läheisiä, että tuskin avautuisi asiasta minulle. Mistäpä tiedän vaikka olisitkin hän.

Tuttavani tekee työtä, jossa kommunikoi asiakkaiden kanssa jonkin verran.

On niitä, paljonkin. Kuulutko Suomen änkyttäjien (SÄY) yhdistykseen? Sieltä saisit vertaistukea. Tapaamisten tai ilmaisten kurssien kautta tutustuisit muihinkin aikuisiin änkyttäjiin ja saisit aiheesta tietoa.

En itse änkytä mutta eräs hyvin läheinen ihminen änkyttää joten osaan aavistella miltä sinusta tuntuu. Änkytyksen kanssa voi kuitenkin oppia elämään :)

He--p!

Tunnen änkyttäjän. Ongelma on valitettavasti hänelle suurempi kuin meille muille. Hän häpeää änkytystään vaikka siihen on tottunut jo niin hyvin. Harvoja se haittaa. Teinit voivat kikatella mutta ei se kyllä aikuisia hetkauta.

Minä itse. Ikää 40. Olen ammatiltani yläkoulun aineenopettaja ja suhtaudun asiaan huumorilla. Vähän pakkokin, muuten oppilaat kävelevät heti ylitse.

Tunnen. Aluksi oli vaikea olla lopettamatta sanoja tai lauseita henkilön puolesta, mutta nyt olen tottunut. En enää edes oikeastaan huomaa koko änkytystä, se on vain yksi piirre ihmisessä, joka on fiksu ja mukava.

Enemmän häiritsevät esim. kiroilevat tai hyvin kovaääniset ihmiset.

Minä. Mutta lähinnä vain sillon kun joudun puhumaan ihmisille joiden seuraan en ole tottunut / selittämään jotain pitkää juttua kenelle tahansa / esiintymään yhtään millään tavalla / puhumaan puhelimessa. Sosiaaliset tilanteet ahdistavat älyttömästi, mutta en ole ikinä ollut kovin puhelias vieraiden ihmisten seurassa niin ei se mitään...

Tunnen montakin. Olisiko näitä ajautunut jostain syystä enemmänkin insinööreiksi.

Yhdellä änkytys loppuu siihen kun ottaa vähän alkoholia, vaikka se on muuten todella häiritsevää ja mitä stressaavampi tilanne sitä hankalammin ne sanat tulee.

Tu tutuuutu tunnnen.

Pepepepe Pertti Papapapa paasio.

Uino

Vierailija kirjoitti:

Tunnen montakin. Olisiko näitä ajautunut jostain syystä enemmänkin insinööreiksi.

Yhdellä änkytys loppuu siihen kun ottaa vähän alkoholia, vaikka se on muuten todella häiritsevää ja mitä stressaavampi tilanne sitä hankalammin ne sanat tulee.

Tällöin änkytys ei ole biologista vain psyykkistä.

Vierailija kirjoitti:

Uino

Ku kukukukuk ku ku kukukukukuk :(

Hyvä ystäväni änkyttää tosi paljon. Puhuu muutenkin toooosi nopeasti ja välillä on hankala kuulla. Kysyn epäröimättä että sano nyt uudestaan, en tajunnut :D humalassa hänen puheestaan ei saa MI-TÄÄN selvää.. ei se minua haittaa lainkaan. Änkytys siis yleensäkään.

Minä änkytän. Eikä se haittaa mitään ja teen siitä huolimatta puhetyötä, jossa esiinnyn useinkin isoille ihmismassoille.

Vierailija kirjoitti:

Hyvä ystäväni änkyttää tosi paljon. Puhuu muutenkin toooosi nopeasti ja välillä on hankala kuulla. Kysyn epäröimättä että sano nyt uudestaan, en tajunnut :D humalassa hänen puheestaan ei saa MI-TÄÄN selvää.. ei se minua haittaa lainkaan. Änkytys siis yleensäkään.

Mimi mi mi mimimimimimi :(

Vierailija kirjoitti:

On tämä niin jumalattoman tuskallista. Ahdistaa niin hitosti kaikki puhetilanteet ja puhuminen, sitten ahdistaa se kun ei puhu. Mutta mitä enemmän yrittää puhua, sitä enemmän änkyttää. Mahdoton suo. Enkä ole koskaan kuullut kenenkään muun änkyttävän :(

Pertti Paasio änkytti ulkoministerinä.

Olen itse änkyttänyt n. 5 vuotiaasta. Olen nyt 32 vuotias. Pienenä kävin paljonkin puheterapiassa ja SÄY:n puheleirillä. Joskus ylä-asteelle siirryttäessä jätin hommat kesken jostain syystä. Nyt olen aloitellut asiat uudestaan aikuisemmalla otteella.

Minua on aina kiusattu änkytykseni takia niin ala asteella, ylä asteella, ammattikoulussa kuin työmaailmassskin. Osa ihmisistä on todella ilkeitä, tyhmiä ja inhottavia. Kommentit loukkaavat. Ennen loukkaannuin paljonkin ja keräsin vihaa sisälleni. Nykyään opastan ihmisiä. Kerron änkytyksestä. Toki vieläkin tulee hetkiä, kun toivoisi että olisin ns. normaali.

Minä änkytän. Harvoin, mutta kuitenkin. Olen kuullut muidenkin änkyttävän. Älä huoli ap.

Änkytän välillä hieman. Mulla on dysfasia eli en puhu muutenkaan normaalisti. Etenkin hermostuttavat tilanteet saa takeltelemaan ja lauseiden sanojen järjestys menee oudoksi ja joskus sijapäätteet menee väärin, sekä sanat katoilee. Kyllähän tuo välillä hävettää, kun ihmiset katsoo kuin olisin joten kun ihan tyhmä. Mistäs he voisivat tietää, että mulla vain on ongelmia ilmaista ajatuksiani sanoin? Se ehkä onkin se ikävin puoli, jos on puhevaikeuksia. Muut pitää helposti jotenkin vähä-älyisenä. :(