Lue keskustelun säännöt.
Masentuneen vastakohta, ei siis "normaali", vaan poikkeuksellisen onnellinen
08.10.2016 |
Tunteet on jänniä, ei niitä oikein voi vertailla. Olen silti miettinyt, että voiko olla ns. masentuneen vastakohta. Olen ollut lapsesta asti ihan älyttömän onnellinen. Ajattelen usein, että mulla on asiat niin tosi hyvin. Mutta sitten kun mietin, niin onhan noita vastoinkäymisiä ja murheitakin koko ajan. Ne vaan jotenkin "menee läpi" musta, itken ja surenkin, mutta sitten taas näen lapsissa tai luonnossa ihania juttuja ja töissä! Joka päivä olen kiitollinen, mietin usein miten onnellinen saankaan olla ja miten ihana luonto, ihana elämä mulla on. Ja ne surut käy välillä mielessä ja itkettää, mutta menee heti ohi. Rehellisesti sanottuna en tunne ketään niin onnellista, kuin itse olen. Outoa edes kirjoittaa tai sanoa noin. En osannut tätä nyt selittää näköjään.. en tiedä, ehkä joku ymmärtää. Mihinkään facebookiin en elämääni päivitä, tuntuu nololta. Ja tällaisella palstalla mietin, että miten paha olo joillain on, miten voi olla niin kurjaa, tai miten joku pieni asia voi niin paljon suututtaa jotakuta tai miksi vihata, haukkua jne. Mulle tulee ainakin tosi paha mieli, jos edes tuntemattomasta ihmisestä kirjoittaisin kuten täällä jatkuvasti näkee. No joo, ihme kirjoitus tämäkin. :D Saa pudottaa maan pinnalle!
Kommentit (26)
Mistä masennus johtuu aivoissa? onko se kemiaa? ehkä sama toimii toisinpäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Euforinen on masentuneen vastakohta.
Ihmisellä on tosiaan sellainen onnellisuuden perustaso, joka on kaiketi pitkälti synnynnäinen tai lapsuudessa kehittyvä ominaisuus. Tapahtumat voivat heilauttaa onnellisuutta suuntaan taikka toiseen, mutta se palaa vähitellen (tai nopeastikin) kohti perustasoa.
Olen ilonen kuullessani, että onnellisiakin löytyy, kuten sinä.
Luulen, että kannattaa olla varovainen (täällä Suomessa) kelle sen kertoo.
Ne, joilla ei mene mielestään hyvin, ovat kateellisuudessaan ilkeitä ja yrittävät turmella onnellisuutesi.
Eikö siitä ollut sananlaskukin: "Se jolla onni on, sen kätkeköön" !
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täältä toinen perusonnellinen ilmoittautuu! Kaikki on aina aika hyvinkö mahdollisuuksia on kaikkialla 😊
Jos on ylikorostuneen onnellinen, niin se voi kertoa masennuksesta, niin oudolta kuin se kuulostaa. Jos sellaisia ruksailee lomakkeeseen, joissa kartoitetaan mielentilaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onnelliset ihmiset lisäävät muidenkin onnea ihan kuin masentuneet nakertaa toisten hyvää oloa.
Minäkin olin ennen perusonnellinen ja minulla oli rikas sisäinen maailma, sitten tuli kohdalle sellainen trauma että sairastuin masennukseen ja se kroonistui. Go figure. Kaksi täysin eri maailmaa, sitä aikaisempaa en kyllä enää edes muista. Kuulostaa ihanalta kuitenkin. Pidä huolta itsestäsi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voihan olla, että olet sellainen herkkä ihminen, jolla on ollut hyvä lapsuus ja lämpimät välit läheisiin ja nyt sinulla on onnea loppuelämän tarpeiksi. Niinkin voi olla. Sellaiset ihmiset taas masentuvat, jos kasvuolot ovat huonot. Sitten on vähemmän herkkiä tasaisia möllöttäjiä, jotka ovat sitkeitä, eivät masennu, mutta eivät juuri iloitsekaan.
"Masentuneen vastakohta, ei siis "normaali", vaan poikkeuksellisen onnellinen" -> Rakastunut? :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Masentuneisuus on mielentila, minusta rakastuminen ei ole se vastakohta, vaan juuri joku tasapainoisen onnellinen. Rakastumisen tunne voi olla hyvinkin tasapainoton tila, hyvät ja huonot olot vaihtelee nopeasti. Itse olen myös perusonnellinen, yleensä tyytyväinen oman pääni sisäiseen elämään ja sitä myötä myös muokannut muutakin elämääni itselleni sopivaksi.
Samaistun sinuun ap :)
Minulla oli ihan perusonnellinen lapsuus. Meidän perheessä ei ole oikeastaan koskaan osoitettu tunteita, mutta tunsin silti olevani rakastettu. En ole itsekään aikuisena kovin tunteita näyttävä, mutta olen silti useimmiten valtavan onnellinen tästä elämästä. Minullakin on ollut vastoinkäymisiä, mutta en niitä pitkään murehdi. Minulla onnellisuus johtuu mm. luonnosta, eläimistä, kauneudesta, tähtitaivaan katselemisesta. Hyvin pienet asiat saa minut äärettömän onnelliseksi. Mietin usein, ettei omat murheet tai oma elämä ole kuin kärpäsen kakka tässä universumissa, miksi murehtia. Tulen onnelliseksi kun näin kauniin maiseman tai kun katson miten touhukkaina linnut ruokailevat. Luonto on minun onnellisuuden salaisuus ja runsaudensarvi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minäkin olin ennen perusonnellinen ja minulla oli rikas sisäinen maailma, sitten tuli kohdalle sellainen trauma että sairastuin masennukseen ja se kroonistui. Go figure. Kaksi täysin eri maailmaa, sitä aikaisempaa en kyllä enää edes muista. Kuulostaa ihanalta kuitenkin. Pidä huolta itsestäsi!
Sinä myös!
Vierailija kirjoitti:
Minäkin olin ennen perusonnellinen ja minulla oli rikas sisäinen maailma, sitten tuli kohdalle sellainen trauma että sairastuin masennukseen ja se kroonistui. Go figure. Kaksi täysin eri maailmaa, sitä aikaisempaa en kyllä enää edes muista. Kuulostaa ihanalta kuitenkin. Pidä huolta itsestäsi!
Mulla sama. Muistin myös onnellinen ollessani huomioida ne asiat, jotka mulla oli hyvin enkä ottanut niitä itsestäänselvyytenä: mietin useasti, että ihanaa kun joku rakastaa minua, kun vanhemmilleni on varaa tukea minua opiskelussa, kun olen terve. Nyt olen menettänyt melkein kaiken, enkä kyllä ole enää onnellinen enkä luota tulevaisuuteen. Jälkeen päin ajateltuna se silloinen usko hyvään tulevaisuuteen oli harhaa: tein kaiken niin oikein kuin nyt muutkin ihmiset tekee, silti kävi huonosti.
Tunnistan ap.:n kuvauksen itsestään – oma kokemukseni on olennaisesti samanlainen :) Tosin en käytä siitä sanaa 'onnellisuus', vaan sanaa 'ilo'.
Olen uskovainen, ja Raamatun 2. Korinttilaiskirjeessä apostoli Paavali kuvaa itseään ja muita uskovaisia tavalla, jonka allekirjoitan omalla kohdallani:
"Olemme lähellä kuolemaa mutta silti elossa, pahoinpideltyjä mutta yhä hengissä, 10 murheellisia mutta aina iloisia. Olemme köyhiä, mutta teemme monia rikkaiksi; meillä ei ole mitään, mutta omistamme kaiken."
_____________________________________________________________________________________________________
** Jumala syntyi ihmiseksi Pojassa, Jeesuksessa Kristuksessa, sovitti ihmisten synnit Golgatan ristillä ja nousi kuolleista! Joka uskoo Jeesukseen sovittajanaan ja herranaan, perii ikuisen elämän. **
Ei onnellisuus tule siitä, että on helppo elämä ja onnellinen lapsuus.
Onni tulee asenteesta ja siitä että selviää vastoinkäymisistään.
Omia ajatuskulkujaan ja elämänkatsomustaan VOI muuttaa ja kannattaa muuttaa, jos se on kovin pessimistinen ja musta.
On paljon ihmisiä joilla vastoinkäymisiä on riittänyt ja silti ovat onnellisia, osaavat asettaa asiat oikeisiin mittasuhteisiin ja nauttia pienistä asioista.
Ei kannata asettaa itseään olosuhteiden uhriksi ja noudattaa ajatuskulkuja tyyliin "minulle kävi niin ja niin huonosti,lapsuuskin oli paska joten olen loppuelämäni masentunut" ja "helppohan se on olla onnellinen,kun on helppo elämä".
Vierailija kirjoitti:
Jos on ylikorostuneen onnellinen, niin se voi kertoa masennuksesta, niin oudolta kuin se kuulostaa. Jos sellaisia ruksailee lomakkeeseen, joissa kartoitetaan mielentilaa.
No ei ylikorostunut onnellisuus voi kyllä masennuksesta kertoa. Sen sijaan voi kyllä joskus kertoa kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä, jossa siis masennuskaudet ja mania tai hypomania vaihtelevat, mahdollisesti voi olla myös sekamuotoisia jaksoja, jolloin on piirteitä molemmista. Mutta onnellisuus ei missään nimessä ole masennusoire.
Mulla sama, vastoinkäymisiä on ollut, eikä lapsuutta voi kuvata erityisen onnelliseksi tai ainakaan tunteita ei juuri näytetty tms. Tosin ei mitään valtavan pahaakaan tapahtunut, aika tavallisia elämään kuuluvia murheellisia tapahtumia. Mutta aina on tuntunut siltä, että elän elämäni parasta aikaa. Ei ole täydellistä jonkun muun mielestä, mutta mulle just parasta! Ja vaikka on välillä murheita, ne menee ohi, kuten ap:lläkin. Sen olen huomannut erona moniin tuttuihin, etten tunne oikein koskaan kateellisuuden tunnetta tai katkeruutta, en osaa. Ja kiitollisuutta tunnen joka päivä, välillä kodista, ystävistä, usein luonnosta ja ihmeellisyyksistä elämässä.
Ihanaa, että joku osaa olla onnellinen. Voi olla, että olet synnynnäisesti onnellinen ja hyvät elämänkokemukset normaaleilla vastoinkäymisillä ja hyvillä tunteidenkäsittelytaidoilla vahvistavat tätä.