Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mistä löytää OIKEASTI yksinäisen vanhuksen?
07.10.2016 |
Minusta olisi kiva tehdä sellaista vapaaehtoistyötä että tapaisin jonkun ihan yksinäisrn vanhuksen silloin tällöin että hänellä olisi edes jotain sosiaalista kanssakäymistä joskus. Ajattelen kuitenkin että sellaiset vanhukset jotka jo ovat tällaisteb järjestöjen listoilla eivät kuitenkaan ole niitä ihan yksinäisempiä. Semmoset iäkkäät jotka eivät ymmärrä tekniikasta mitään ja keillä ei ole lapsia, sukulaisia ym ystäviä tuskin pystyvät markkinoimaan tarvettaan seuralle? Vai pystyykö? En myöskään mielelläni haluisi sairaaloihin/vanhainkoteihin koska se miljöö on jotenkin liian rankka minulle. Haluaisin "hengailla" vielä kotonaan asuvan, yksin pärjäävän, mielellään sotaa nähneen henkilön kanssa, jota voisin vaikka auttaa kaupassa tai istua puistossa seurana.
Kommentit (12)
Vierailija kirjoitti:
Eikö ne oikeasti sotaa nähneet ala olla aika harvassa jo?
Suurin osa varmasti.. eikä nyt se sota ole mikään must juttu, mutta samaa ikäluokkaa mielellään. Näin stockan herkussa erään erittäin vanhan miehen yksin rollaattorin kanssa, puku päällä, ja herkistyin melkein kyyneliin. On niitä tuollaisia aika vähän enää :( tuli oma ukki mieleen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehen mummo valitti yksinäisyyttään kun niin harvoin kukaan käy. Hänellä oli 5 lasta ja jokainen kävi vähintään kerran viikossa ja yhdellä pojista ravihevosia pihapiirissä ja kävi aamuin illloin kahvilla ja moikkaamassa. Me käytiin aina sunnuntaisin ja miehen äiti oli monta tuntia viikonloppuisin myös. Kodinhoitaja kävi siivoamassa. Siis joka päivä kävi joku ja silti koki itsensä yksinäiseksi kun ei ollut ketään siinä kokoaikaa vaan oli niitä yksinäisiäkin tunteja päivässä. Silti ei puhettakaan mihinkään vanhainkotiin menosta.
Onhan noita 30-40 -luvun alussa syntyneitä vielä pilvin pimein, olivat lapsia sota-aikaan.
SPR:n ystäväpalvelun kautta pääsee ystäväksi kotona asuvalle vanhukselle, kotihoidossa ei nykyään ole enää aikaa seuraa pitää asiakkaalle, eli todellakin nämä palvelujakin saavat voivat olla yksinäisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taitaa olla niin, että yksinäiset vielä kotona olevat vanhukset ovat niitä, jotka hoitaja käy nostamassa aamulla sängystä tuoliin jaillalla tuolista sänkyyn. Toimintakykyisillä varmaan suurimmaksi osaksi on jonkinlaisia sosiaalisia kontakteja.
Yksinäisyys on paradoksi. Ne joiden ajattelisi näin ulkopuolelta katsottuna olevan yksinäisiä, eivät usein sitä ole. Tai ainakaan eivät koskaan huoli ketään vapaaehtoista luokseen, tai lähde vanhusten yhteisiin rientoihin. Sit ne taas, joiden luona lappaa väkeä viikon jokaisena päivänä (on lapsia, lastenlapsia, kavereita yms.), valittavat kovaan ääneen kuinka yksinäisiä ovat.
t. Hoitotyötä tehnyt
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mmh pitää varmasti paikkansa kaikki nämä edellä mainitut kommentit. Ehkä sitä SPR:ää pitäisi kokeilla? Onko ne vanhukset jotka ovat siinä "mukana" värvätty siihen kodinhoidon puolesta? Tai onko kaikki kotihoidon asiakkaat automaattisesti "mukana" jos siis haluavat? Siis tarkoitan että tarjotaankohan tätä mahdollisuutta kaikille?
Pystyisiköhän palvelutaloihin vaan talsimaan, esittelemään itsensä ja pyytämään vanhusta pyörätuolikierrokselle kaupungille? En usko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mmh pitää varmasti paikkansa kaikki nämä edellä mainitut kommentit. Ehkä sitä SPR:ää pitäisi kokeilla? Onko ne vanhukset jotka ovat siinä "mukana" värvätty siihen kodinhoidon puolesta? Tai onko kaikki kotihoidon asiakkaat automaattisesti "mukana" jos siis haluavat? Siis tarkoitan että tarjotaankohan tätä mahdollisuutta kaikille?
Kysy sieltä, miten ystävää tarvitsevat vanhukset löydetään. https://rednet.punainenristi.fi/ystavatoiminta
Hyvin näyttää olevan valikoiva tämä ap!
Alue: Aihe vapaa
Eikö ne oikeasti sotaa nähneet ala olla aika harvassa jo?