Lue keskustelun säännöt.
Miten estää uupumusta/masennusta tulemasta?
06.10.2016 |
Taustaa sen verran, että olin viime vuoden keväänä todella väsynyt ja kai masentunut. Aloitin tuolloin opinnot, sitä ennen olin pari vuotta lapsen kanssa kotona. Olen yh ja tuo kotona oleminen oli jotenkin todella raskasta, ja silloin jonkinasteinen masennus kai alkoikin. Tuolloin edelliskeväänä tilanne kuitenkin jostain syystä eskaloitui, vaikka olin todella iloinen opiskeluista jne. Olin ihan poikki, en olisi jaksanut tehdä lapsen kanssa mitään.
Viime lukuvuosi sujui hyvin, jaksoin paremmin ja olo oli normaali. Kesän olin töissä lähes kokonaan. Nyt syksyllä taas koulu jatkui ja tutut uupumuksen merkit tekevät tuloaan. Olen väsynyt, ei tekisi mieli hakea lasta päivähoidosta, haluaisin vain maata sängyssä puhumatta kenellekään. Hoidan kuitenkin koulut ja työt kuten pitääkin, tosin viime viikkoina työpanokseni on ollut aika lailla pyöreä nolla.
Mitä tehdä? En halua päästää tilannetta pahemmaksi. Koulun suhteen ei voi höllätä, muuten tippuu kelkasta eikä tule tarpeeksi opintopisteitä. Eikä ne koulutyöt muutenkaan juuri rasita, ne eivät vie kamalasti aikaani iltaisin. Jotenkin se kaikki sosiaalinen kanssakäyminen puuduttaa ja sellainen ennalta-arvaamattomuus, kun ei tiedä mitä milläkin kurssilla taas tehdään.
Ylös, ulos ja lenkille vai mitä?
Kommentit (3)
Minkä ikäinen lapsi? Uskon että sulla uuvuttaa arjen vastuun kokonaisvaltaisuus ja ahdistaa esim. koulunkäynti siinä mielessä että onko se vaikkapa pois lapseltasi, siis ne kotona tehdyt tehtävät. Yksinhuoltajana raskainta varmasti on se, että olet kokoajan yksin vastuussa kaikesta. Lapsi on kuitenkin jo yli taaperoiän ilmeisesti, joten olisiko mitään että joko sopisit jonkun kaverin/sukulaisen kanssa niin että hoitaisi lastasi 1-2 iltana, veisi vaikka leikkipuistoreissulle? Tai jos turvaverkkoa ei ole, niin palkkaisit lastenhoitajan?
Sitten tuona aikana tekisit niitä koulutehtäviä jotka tiedät sillä hetkellä. Se on rasittavaa kun ei voi yhtään ennakoida millainen työ tulee uudesta kurssista, ymmärrän hyvin sinua. Toisen illan voisit käyttää johonkin mielekkääseen juttuun, oli se sitten kuntosali tai sarjakuvien lukeminen. Ehkä voisit myös aloittaa lapsen kanssa yhdessä jonkin harrastuksen?
Tärkeintä on nyt ymmärtää, että sinun hyvinvointi on lapsesi kannalta erittäin tärkeä asia, ja siihen kannattaa panostaa niin ajallisesti kuin rahallisesti. Mieti asioita jotka lisäävät hyvinvointiasi, ja mieti asioita jotka tuottavat sinulle ja lapsellesi molemmille hyvää mieltä ja yhdessäolon iloa. Tsemppiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos tsempeistä. Lapsi on jo 4-vuotias ja sinänsä helppohoitoinen, että on jo monessa asiassa omatoiminen.
Jotenkin sitä haluaisi välillä vaan olla rauhassa. Toisaalta taas ristiriitaa luo se, että mitä enemmän vietän lapsen kanssa aikaa, sitä paremmin voin. Siis että tehdään jotain kivaa yhdessä eikä vain puuhailla omiamme kumpikin. Silti siihen yhteiseen tekemiseen ryhtyminen on välillä ylivoimaista.
Ketään sellaista ei oikein ole, joka voisi sitoutua olemaan lapsen kanssa viikottain. Hoitajaan ei ole opiskelijana varaa.. Onneksi lapsella alkaa olla sellaisia kavereita, joiden luokse voi joskus mennä leikkimään ilman minua. Jos olisi vapaailtoja, olisin ehkä vain tekemättä mitään tai kävisin jossain lenkillä.
Täytyy varmaan alkaa miettiä jotain yhteistä harrastusta lapsen kanssa. Jotain, mikä on helposti toteutettavissa omien aikataulujen mukaan.
Itsellä auttaa ulkoilu. Teen reippaita lenkkejä vähintään 3 kertaa viikossa ja otan myös d-vitamiinia enemmän kuin kesällä.