Epäilen, että äitini otti rahaa multa kysymättä :(

Säilytä rahat tästä lähin aina mukanasi. Ei tosiaan kiva tilanne ap

Siirrä rahat tilille äläkä ota asiaa puheeksi. Jätä kirje sinne vanhaan piiloon, tyyliin "Haluaisin jutella kanssasi asiasta..."

Älä jätä käteistä tai arvotavaroita (pidä huolta koruista jne.) äitisi saataville. Sinun ei tarvitse kärsiä hänen rahaongelmistaan, etenkään jos ne ovat itse aiheutettuja ja osallistut jo perheen talouteen. Huonolla tuurilla joku ihan ulkopuolinenkin on voinut niitä rahoja ottaa, mutta tosiaan luultavimmin tekijä on oma äitisi.

Sinuna perustaisin pankissa uuden tilin (oma rinnakkaistili, johon ei ole korttia, saa kahdella klikkauksella avattua netissä) ja pitäisi pahan päivän varoja siellä. On vain fiksua varautua ja pitää edes jonkinlaista jemmaa, vaikka muutamaa kymppiä tai satasta, mutta ne rahat ovat vain sinun käyttöösi.

Minun isäni tyhjensi aikoinaan pankkitiliäni sitä mukaa kuin sinne rahaa tuli. Esim. isomummo laittoi eläkkeestään pieniä (siis oikeasti pieniä, tyyliin 15 mk eli muutaman euron luokkaa) rahasummia ja alta viikossa isäni kävi ne nostamassa. Vieläkin vituttaa ja kyllä sinun kannattaa tehdä kaikkesi tuollaisen ehkäisemiseksi.

Mun mielestä toi oli hyvä idea, että jätät rahojen kanssa sinne lapun, johon kirjoitat vaikka että "haluaisin jutella kanssasi asiasta, huomasin päivänä x että rahaa puuttui x verran, en tahtonut syytellä mutta olen varma etten itse ole rahoja käyttänyt. Ole kiltti ja puhu minulle, en ole kovin vihainen rahasta, vaan pettynyt epärehellisyyteen."

Onko sinulla joku erityisen hyvä syy olla käyttämättä pankkitiliä? Sossun asiakkaitako?

Oma äitini vei minulta markoissa kymmeniä tuhansia, kun olin lapsi. Isovanhempani kovalla työllä olivat säästäneet minulle, äiti vei ja joi kaiken.

Ole tarkka rahojesi kanssa vastaisuudessa! Ei käteistä tai arvokoruja tms. kotiin ollenkaan, avaa säästötili.

Pane lappuun, että kirjoittaa siihen nimensä, niin tiedät varmasti, kuka on kaiken takana (paitsi ehkä että nainen).

Varastamistahan tuo on.

Te olette sopineet elinkustannusten jakamisesta, on ihan reilua että maksat äidillesi "vuokraa" tai miksi sitä  nyt nimitetäänkin. Lisäksi tuo omaan sukanvarteen säästäminen on myös fiksua, koska joka säästää saadessaan sillä on ottaa tarvitessaan.

Vaihda rahapiiloa ja vie isoimmat pankkiin, kuten tuolla on neuvottu.

Myös nämä, jotka kehottavat keskustelemaan ovat tietysti omalla tavallaan oikeassa, näinhän aikuiset ihmiset asian hoitaisivat, toteaisivat että nyt tuli tehtyä väärin, pyytäisivät anteeksi ja hyvittäisivät. Kuitenkin käytäntö on osoittanut että asiat ei mene kuin oppikirjoissa.

Sinulla ei ole velvollisuutta elättää äitiäsi. Pidä rahoistasi ja arvotavaroistasi hyvä huoli. Jos tarvitset kotiin jonkun turvasäilön, halvimmasta päästä on hankkia lukollinen salkku. Sen saa myös mukaan nopeasti toisin kuin lukitun laatikon.

Minunkin äitini kävi jopa pankissa nostamassa opintolainaani enkä rahoja enää nähnyt. Siihen aikaan, 80-luvulla, se oli jotenkin mahdollista.

Toki syyllistettynä maksoin myös laskuja, sinne meni ensimmäiset kesätyörahatkin.

Laita rahat jatkossa pankkitilille. Jos jostain syystä pakko pitää käteisenä, niin jemmaa todella hyvin paikkaa josta äitisi ei keksi etsiä.

Oliko kadonnut seteli vitonen, kymppi, kaksikymppiä vai viisikymppiä? Olet ilmeisesti täysi-ikäinen, joten sinulla on varmasti tili, missä kannattaa säilyttää rahat. Vältä käteistä ja maksa kortilla.

Äitipuoleni oli pankkivirkailija ja kavalsi 1000 mk rahoja, jotka oikea äitini laittoi tililleni. 

Muistathan, että rakkautta   puoleltasi on myös se, että laitat äidillesi rajat hänen käyttäytymiselleen, varsinkin jos epäilet, että äidilläsi on vaikeuksia hallita rahan käyttöään. Yksi tapa on myös se, että kerrot julkisesti, missä pidät rahasi. Pidät näkyvästi kirjaa rahan määrästä, lasket ne jopa keittiön pöydän ääressä  ja kerrot äidillesi päivittäin tyyliin "minulla on tänään säästössä xxx euroa rahaa". Kun asia on julkinen ja jos huomaat, että sieltä puuttuu rahaa, voit kertoa senkin  ääneen äidillesi ja kysyä, onko hän vienyt niitä. Jotenkin tuntuu, että äitisi rahan käyttö pitäisi saada teillä avoimesti puhuttua auki.

Vierailija kirjoitti:

Muistathan, että rakkautta   puoleltasi on myös se, että laitat äidillesi rajat hänen käyttäytymiselleen, varsinkin jos epäilet, että äidilläsi on vaikeuksia hallita rahan käyttöään. Yksi tapa on myös se, että kerrot julkisesti, missä pidät rahasi. Pidät näkyvästi kirjaa rahan määrästä, lasket ne jopa keittiön pöydän ääressä  ja kerrot äidillesi päivittäin tyyliin "minulla on tänään säästössä xxx euroa rahaa". Kun asia on julkinen ja jos huomaat, että sieltä puuttuu rahaa, voit kertoa senkin  ääneen äidillesi ja kysyä, onko hän vienyt niitä. Jotenkin tuntuu, että äitisi rahan käyttö pitäisi saada teillä avoimesti puhuttua auki.

Minusta on liikuttavaa, miten täällä halutaan ajatella, että keskustelemalla asiat saadaan kuntoon ja tämä äiti tässä tajuaa tehneensä väärin.

Tuossa avoimessa säästämisessä voidaan jopa mennä siihen, että äiti näkee että lapsella jää säästöön - hänen pitää osallistua enemmän elämisen kustannuksiin. Näin ollen hän ei enää salaa varasta, vaan perustelee, miten hän ansaitsee rahat.

Ei opiskeluajan pidäkään mitään rahassa kierimistä olla, mutta se on kuitenkin tie omaan itsenäiseen elämään. Mä sanon, että pidä tuota kadonnutta rahaa oppirahoina ja jemmaa rahasi vastedes paremmin.