Minkälainen yleensä 33-vuotias

Naimisissa 4v, 2 lasta (4 ja 2 vuotiaat), FM tutkinto, vakivirka, mies parempipalkkainen duunari.

Omakotitalo ja velkaa ihan kiitettävästi. Rahaa kohtalaisesti.

Onnellisuuspisteet ehkäpä 8 luokkaa, parisuhde ei toimi ihan niin hyvin kuin toivoisi, muuten kaikki ok.

Paljon puhutaan elämän ruuhkavuosista juuri kolmikymppisillä, mutta mun mielestä tämä on ollut mahtavaa aikaa! Meillä on kaksi lasta (7v ja 3v), lähes velaton omakotitalo, vakituiset ja koulutusta vastaavat työpaikat (molemmilla ylempi kk-tutkinto) ja aikaa jopa vähän taas harrastaakin.



Entä eikö kukaan mainitse vanhempiaan? Sekin on tässä iässä musta hyvää, että omat vanhemmat alkavat olla eläkeiässä, mutta he ovat kuitenkin vielä hyväkuntoisia ja terveitä. Lapset ainakin meillä ovat ihan innoissaan, kun saavat myös isovanhemmilta valtavasti aikaa ja rakkautta :)



Ehkä parasta tässä iässä on se, että vihdoin olen sinut sekä itseni että ylipäänsä koko elämäni kanssa.

hyvä työpaikka ja pieni, mutta mukava asunto kantakaupungissa. Rakastaa matkustamista ja huolehtii lapsensa hyvinvoinnista. Vastuuntuntoinen ja miettii milloin uskaltaisi rakastua.

Mies on, avioliitto jonkinmoisessa kriisissä jo ainakin neljättä vuotta.

2 lasta, iältään 4 v ja 1 v.

Asutaan kerrostalokolmiossa, katsastellaan ok-taloa, vaikka välillä mietin eroa tosissani.

Molemmilla vakityöt, ollaan akateemisia, tulot siinä 2600 - 2800 e/kk.

Onnellinen uusperheellinen



Asuu kantakaupungissa eikä halua omistaa autoa tai eläimiä



Elämän puitteet tuntuvat omilta, vihdoinkin



Vanhempiensa suhteen aikuinen, vihdoinkin



Nauttii perheestään ja elämästään



Vastoinkäymiset ovat vahvistaneet ja onnistumiset luoneet luottamusta itseen



Lopettanut suorittamisen ja naiivi idealismi on karissut pois



Akateeminen pätkätyöläinen joka odottaa tulevaisuutensa työelämältä vielä paljon (eli kaikkea ei ole vielä koettu, positiivisessa mielessä)



Tietää mitä haluaa eikä viitsi tuhlata hetkeäkään asioihin jotka eivät oikeasti kiinnosta

En vastaa keskivertoa 33v :)



sain koulut käytyä, vakituisen työpaikan ja työkokemusta, sitten

kaksi lasta, avioliitto

KUNNES luovuin vakityöpaikasta, lähdin opiskelemaan

takana useampi vuosi kotona äitiys/hoitovapaalla



nyt taas työhaku edessä uudelleen ja valmistuminen yliopistosta häämöttää, elämä on omannäköistä ja ihanaa :D

-avoliitossa 36-vuotiaan miehen kanssa, ei avioaikeita

-äitiyslomalla, kaksi lasta 2,5-v ja 1 kk

-yliopistotutkinto 8 vuoden takaa, ei vielä yhtään vakityöpaikkaa

-uudehko omakotitalo, iso asuntolaina, mutta ei tarvitse kitkutella kuitenkaan

-ryppyjä löytyy, ylipainoa ei

-omat vanhemmat vielä työelämässä, lastenhoitoapua saa kuitenkin iltaisin ja viikonloppuisin

negatiivista tässä elämänvaiheessa:

-ystäviä näkee aivan liian harvoin, omia harrastuksia ei juurikaan ole

-yksi perussairaus ekan raskauden jäljiltä

Juoppo, luuseri ja pitkäaikaistyötön sekä ylipainoinen tottakai.

Eronnut, yhden pojan äiti (12-), tekee töitä, ajaa hyvällä autolla, äijät juoksee perässä, hyvää ei löydy ja huonoa ei viitsi ottaa. Rahat käyttää kotiin ja matkusteluun ;) En usko että vaihdan elämäni muunlaiseen, hyvä näin tai erittäin hyvä...

Eronnut kahden pienen lapsen yh, opiskelen työn ohessa alani korkeakoulututkintoa. Ei vakituista seurustelusuhdetta, kaikenlaisia tyrkkyjä ja hyviä miespuolisia ystäviä tosin riittää ;)



Oma asunto tähtäimessä ja siihen rahaa säästössä noin 1/4 ideaalista hinnasta (parikin omaa asuntoa ollut, joista jäänyt myyntivoittoa). Auto on, joka tosin ei ole ihan uusi. Ei velkoja, eli taloudellinen tilanne on hyvä.



Elämä oikein hienolla tolalla, enkä ymmärräkään miksi kuvittelen tarvitsevani tähän miehen ;)

kolmenkympin kriisi voitettu, neljänkympin kriisiin vielä aikaa. Voi tyynesti olla oma itsensä.

vastaan.



Olen ollut toistakymmentä vuotta naimisissa, isompia ja pienempiä lapsia löytyy. Nyt kotona äitiyslomalla. Asumme omakotitalossa lähiössä, raha-asiat ihan kunnossa. Tosiaan aika tasapainoinen ikä, ihan tyytyväinen olen elämääni, ja vielä jaksan kuljettaa joitakin nuoruuden haaveita mukanani. Suurin osa onkin toteutunut.

vakiduuni, yhden lapsen yh, sinkkuäiti, rivarikämppä pankin kanssa kimppaan.

Yhden lapsen äiti, avomies ja omakotitalo löytyy. Ajan uudehkolla autolla ja vaki duuni on. Mitäpäs tässä, hyvin menne ja kesästä nautitaan. Toinen lapsi on " mietinnässä" . En osaa päättää tekiskö vaiko ei, ehkä teen kuitenkin.

Asun omassa kt-kolmiossa. Auto on vähän raihnainen, mutta riittää kauppareissuille. Miehellä vakityö. Olen normaalipainoinen ja ihan sähäkän näköinen mimmi. :)

1-2 autoa, mies edennyt esimies/päällikkötasolle, vaimot olleet äitiyslomilla ja siksi urakehitys vaatimattomampaa.

Vierailija:

Minkälainen yleensä 33-vuotias? Tai ainakin jonka sinä tunnet. Perhesuhde, ja elämäntilanne muutenkin...

Naimisissa olen (yhdessä oltu jo 13 vuotta) ja lapsia kaksi. Omistusasunnossa rivarissa asutaan, lainaa jäljellä vielä 8 vuodeksi. Omakotitalosta haaveillaan, mutta ei näillä hinnoilla ole mahdollista. Vakituinen työpaikka on. Vapaa aikoina harrastan liikuntaa ja lomilla matkailua. Elämä on varsin tasaista, mutta mukavaa :)

Naimisissa, kolme alle kouluikäistä lasta joita hoidan kotona, itse rakennettu omakotitalo, hieman vielä asuntolainaa jäljellä. Useita vuosia ollaan asuttu ulkomailla, työpaikkaa ei ole odottamassa, mutta tarkoitus lähteä taas parin vuoden päästä koulun penkille.

Minä nyt 35-v: kahden lapsen yh, asumme pienessä vuokra kerrostaloasunnossa, joka kylläkin oikein kiva ja viihtyisä. Vakityö on, uutta kumppania ei ole.



Näin se elämä meitä heittelee. Mikään tässä maailmassa ei ole varmaa!

...olin 33-vuotiaana naimisissa, toinen lapsi oli vuoden ikäinen, toinen kolmevuotias ja asuin väliaikaisesti rivitalokaksiossa raksaleskenä kun mies hoiti työnsä ja raksan iltaisin sen päälle. Ei ollut vielä vakinaista työpaikkaa, mutta korkeakoulututkinto oli kyllä. Nyt 35-vuotiaana on talo valmis, vakituinen kohtuupalkkainen virka ja lapset 3 v ja 5 v. Ja erittäin onnellisesti naimisissa, tänä vuonna 10 vuotta naimisissa ja yhteensä 19 vuotta yhdessä. Olemme molemmat hoikkia, sporttisia ja kivannäköisiä ja elämme seesteistä, iloista ja hauskaa kotielämää, jossa lapset ovat keskiössä.