Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Hauskaa kun joku kirjoitti tuolla että vihaa sairaalassaoloa
17.06.2007 |
ja tahtoisi että mies jäisi vauvan kanssa sinne.
Minusta taas (synnytys)sairaalassa on melkein kuin taivaassa: saa maata sängyllä vauvan kanssa, lukea kirjaa ja syödä suklaata, ihailla vauvaa, välillä imettää, nukkua milloin lystää... Ruuat tuodaan eteen (monta kertaa päivässä!), lakanat vaihdetaan, ei tarvitse siivota, ei käydä kaupassa, ei juosta lasten perässä. Eihän sitä tietysti montaa päivää jaksaisi vaan maata, mutta uuvuttavan loppuraskauden jälkeen on ihanaa kun saa vaan olla ihan rauhassa.
Kommentit (42)
viime sairaalassa " käynti" synnyttämässä, eli 10 päivää siellä vietin ja viimeisinä päivinä itkin päivät että saisin jo lähteä vaan kotiin ja eipä niitä lakanoitakaan vaihdettu edes sektion jälkeen naistenklinikalla, eikä sen puoleen olis autettu edes wc:hen yöllä vaan olisin saanut tosiaan alleni laskea jos en itse vessaan pääse... (ei ainoastaan sektio, myös muita ongelmia ja joiden vuoksi olin tosi huonossa kunnossa) onneksi jaksoin pidättää ja puolentoista tunnin yrityksen jälkeen vessaan pääsin sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
muussakaan paikassa sektion jälkeen.
Mutta kyllä tuolla 310:llä heti opastettiin mistä saa vaihtolakanat tarvitessaan ja niitä myös hain, kun vanha pääsi tahriintumaan. (Tokihan ne ekat lakanat oli valmiiksi laitettu, ei sentään edellisen äidin lakanoita tarvinnut puhtaisiin vaihtaa ;)
Vierailija:
Jos siis kaikki on kunnossa.
Moni on sanonut että siinä sairaalassa jossa synnytin pitää olla 3 vuorokautta mutta ei pidä paikkansa. Minä lähdin synnytystä seuraavana päivänä.
OYS:ssa olen kolme kertaa synnyttänyt, eikä kotiin ole päästetty, vaikka kuinka olen sitä rukoillut. Viimeisellä kerralla niin, että lapsella (täysiaikainen ja isokokoinen) ja minulla kaikki ok. Rupesivat puhumaan, että voisin EHKÄ päästä kotiin jo kahden vrk:n kuluttua synnytyksestä, koska olin synnyttänyt aikaisin aamulla. Sitten kuitenkin sanottiin, että jäisin suosiolla kolmeksi päiväksi, koska kaikki lastenlääkärit kuulemma eivät suostu tekemään kotiilähtötarkastusta vauvoille, joilla ikää vasta 2vrk. Syy: heillä voi kuulua sydämestä vielä jokin sikiöaikainen sivuääni ja tästä syystä joudutaan turhaan sydänultraan. Ja vielä kun vauvallani ei ollut paino kääntynyt nousuun/tasaantunut, vaan oli vielä parikymmentä grammaa tippunut edellisaamusta, suosittelivat, että siirretään tarkastus 3. aamuun, kun ei lääkäri ehkä kuitenkaan suostuisi vielä tarkastusta tekemään.
Muutoin OYS:ssa on aika ehdoton tuo 3vrk sääntö.
Tai ensimmäisenä päivänä sain ruuat kannettuna ja toisena päivänä vaihdettiin lakanat. Olin sektiopotilas. Remontoimattomalla osastolla oli helvetillisen kuuma heinäkuun helteillä, joten lakanoita vaihdoin kahdesti päivässä.
Muuten kyllä tavallaan odotankin juuri tuota että saa ihailla vauvaa rauhassa muutaman päivän, kotona ei isompien lasten takia vauvaan ehdi juuri keskittyä. Lokakuussa pääsen toivottavasti kahden hengen huoneeseenkin remontoidulle osastolle (jokohan kaikki on jo remontoitu, en tiedä).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kun tiesin että mies hoitaa kotona hommat. Ainoastaan muovit sängyssä ärsytti mutta hygienian vuoksi sen kestin.
Ajattelin siis ihan tätä samaa kuin sinä. Ihaa maata pari päivää, ruoat tulee valmiina eteen ja saa lepäillä ennen kuin arki taas alkaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihana kun voi keskittyä vain vauvaan ja makoiluun ja vetää herkkuja naamaan ja lueskella lehtiä. Jos toivottavasti vielä yhden vauvan saan niin pysyn sairaalassa niin kauan että vihjailevat että josko jo kotiin lähtisin.)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kova kiire ollut kotiin. Ahdistavaa... :(
muussakaan paikassa sektion jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tilat eka kerralla ok, tokalla luksusta. Henkilökunta ystävällistä ja aikaa heillä oli sen mitä ikinä tarvin, ruoka hyvää jne.
Kuitenkin jotenkin sitä kaipasi kotiin kokoajan. Eka kerralla johtui varmaan suurelta osin oman lapsen vammaisuudesta, oli ahdistavaa nähdä ympärillä muita onnellisia äitejä terveiden lastensa kanssa jne. Olin etukäteen ajatellut että nautin noista päivistä, mutta loppupelissä odotin vain kotiin pääsyä.
Toisella kertaa saatiin olla perhehuoneessa koko perhe, esikoinen mukaanlukien. Oli kuin paremmassa hotellissa, mutta silti jotenkin vain ...äh, halusin kotiin.
Nyt kuitenkin tuntuu että jos joskus kolmannen lapsen saan niin sitten kyllä olen sairaalassa yksin rauhassa ihan niin pitkään kuin vain voin. Nautin vauvasta ja palvelusta, mies saa hoitaa kodin ja isommat sisarukset sillävälin. Nyt en enää usko että odottaisin kotiin pääsyä niin kuin edellisillä kerroilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ymmärrä kuka saa hyvät yöunet esim. 3 hengen huoneessa. Jos jokainen vauva herää keskim. 3 kertaa yössä itkemään (sekin usein alakanttiin), on sitten heräämisiä vauvojen vuoksi jo 9 kpl +mahdolliset muut häiriöt lisäksi.
Vierailija:
En ymmärrä kuka saa hyvät yöunet esim. 3 hengen huoneessa. Jos jokainen vauva herää keskim. 3 kertaa yössä itkemään (sekin usein alakanttiin), on sitten heräämisiä vauvojen vuoksi jo 9 kpl +mahdolliset muut häiriöt lisäksi.
Sairaalassa niin monta viikkoa elämässäni maanneena niin ei kyllä näe siinä mitään hohtoa! Vaikka meillä oli jopa perhehuone!
Oman vauvan itkuun tai liikehdintään herää kyllä tulppienkin kanssa.
Täällä oli taannoin pitkä ketju siitä että pitääkö Naikkarilla vaihtaa itse lakanansa. Ainaki 20 sivua muistaakseni.
Alue: Aihe vapaa
eli ilmeisesti ne olisi saanut itse vaihtaa jos olisi halunnut. Mutta sitähän varten siellä on alla ne muovit, ettei lakanat mene miksikään kolmessa päivässä :)