Ystävän näkemisestä paha mieli
Taas kerran. Miksi oma paha olo pitää purkaa toiseen äksyilynä ja tiuskimisena... Naurettava tilanne, jossa ystävän mielestä en toiminut tarpeeksi nopeasti ja näppärästi ja hermostui minuun, kauhea ryöppy tuli päälle miten voin olla sellainen kuin olen.
Miksi olen niin arka ja herkkä, että minun on vaikeaa kestää tuollaista... kokemuksia, miten selvitätte tällaiset tilanteet ystävien kanssa? Kestättekö toiselta tuollaista käytöstä?
Kommentit (19)
Jotkut on tuollaisia, eivät pysty käsittelemään omia negatiivisia tunteitaan, joten piikittävät paskan suoraan muihin.
Muista ettei ole mitä todennäköisimmin mitenkään sun syy.
Ystävässä on paljon kivaakin, mutta sitten osaa olla todella hyökkäävä. Hän aiheuttaa usein hirveän huonommuuden tunteen itsessäni. Nytkin itken kotona.. Ja tunnen itseni täysin naurettavaksi. Sitäkin ystäväni ihmettelee noissa tilanteissa ääneen miten olen niin herkkä, kun näkee kuinka paha mieli minulle tulee...AP
Tästä nousee vähän karvat pystyy, koska tulee mieleen oma äitini. Hänellä on tapana saada esimerkiksi kauhea raivari, jos olen pari minuuttia myöhässä tapaamisestamme, olen unohtanut hoitaa jonkin asian tms. Äitini menee noissa tilanteissa myös aika pahasti henkilökohtaisuuksiin, esim. kyseenalaistaa kykyni äitinä (!) huolehtia jälkikasvusta sun muuta aika paksua.
Joo, välit on aika viileät, en anna kauheasti mahdollisuuksia (enää) tuollaiseen käytökseen.
Ymmärrän sua Ap niin hyvin! Täällä kans toinen herkkis! Me ollaan usein täydellisiä ongelmajätteen dyykkauspaikkoja, mutta yritetään muistaa, että herkkyys ei ole mikään valuvika ja se EI oikeuta toista käyttäytymään epäasiallisesti. Jos sinulle tulee ystävästäsi paha olo, se kertoo jostain. Älä alistu! Pää pystyyn ja ota etäisyyttä tyyppiin. Osoita, että et halua sinua kohdeltavan noin. Ymmärrän, että suora puhe voi helpottaa, minä ainakin PELKÄÄN sanoa jyrä-ihmisille suoraan. Ota etäisyyttä ja keskity mieluummin lämpimiin, empaattisiin, hyvän mielen ihmisiin!
Mulla on samanlainen ystävä, tosin nykyään pidän häntä "ystävänä", tuttavana, kaverina, en oikeana ystävänä. Olin kiltti, herkkä ja mukautuva ja tuo kaveri nauttii vallantunteesta alistaessaan minua ja purkaessaan pahaa oloaan. Sairasta. En ole enää kovin usein yhteyksissä. Hän sen sijaan on kuin iilimato. Ihmettelen miksi seurani on niin mieluista, vaikka selvästi ei kunnioita minua, mutta ehkä nauttii niin paljon kun saa pahoittaa mieltäni, että siksi on niin kiva aina olla tekemisissä.
Mullakin tuollainen itsekeskeinen läheinen, ei jaksais.
Mulla vanhemmat tekee tota, ja se on vaikeampi juttu. Kai pitäis laittaa välit poikki. En millään voi ymmärtää mitä tollasen taustalla on. Onko se joku vietti joka saa kliimaksinsa hullun raivossa alistamalla toista.
Ei me oikeesti voida taas tietää kuka on mitäkin kun ei ole taaskaan ku ap:n kertomus. Ehkä ystäväsi sanoi sulle asiasta. Ei voi tietää... Mullakin on ystävä joka itki koko ajan ja loukkaantui kaikesta. Monesti jäi itse ihmettelemään et mitä tapahtui. Muiden kanssa ei ole ollut mitään ongelmia.. Paljastui mt-ongelmia. Nykyään hänen kanssa menee paremmin, kun kumpikin ymmärtää toisiaan.
Joo, ei voi tietää totuutta tämän perusteella. Omassa tuttavapiirissä todistin tilannetta, jossa henkilö sanoi toiselle vähän ärtyneeseen äänensävyyn, että meillä on nyt tosi kiire, kun tulit puoli tuntia myöhässä. Jälkeenpäin tämä myöhästynyt henkilö kuvasi saaneensa päälleen "kauhean viharyöpyn".
Samanlainen ystävä minullakin, harvoin nähdään nykyään ja aina hän pahoittaa mielen ilkeilyllään, kommentteja saattanut tulla vaatetuksesta tms. Hänen alkoholin käyttö vapaa-ajalla hyvin runsasta nykyään, viimeksi kun tavattiin, hän alkoi haukkua minua olemattomista asioista ulkopuolisille. Nolo tilanne minulle ja niille muille. Ensimmäistä kertaa huomasin kunnolla kuinka säälittävässä tilanteessa tämä "ystäväni" alkaa. Käytös oli jo niin huonoa, että tuskin tapaamme ihan heti!!
Täällä yksi ystävänsä käytökseen väsynyt. Hänellä ollut nyt raskaita juttuja elämässä ja alkanut sitten ärähdellä minulle vähän joka käänteessä. Lisäksi ruennut haukkumaan kaikkia ihmisiä. Olen antanut rehellistä palatetta tosi hienotunteisesti, että tajuaisi miten käyttäytyy. Hänen vastaus oli, että hänellä on oikeus olla katkera. Ok, minun on sitten pitänyt ottaa etäisyyttä, koska en jaksa enempää.
Sattuuko tän ystävän nimi olemaan mimmi?
En ehdi lukea koko ketjua, pahoittelen jos toistoa!
Mutta siis sinussa ei ole vikaa kun et kestä tuollaista. Ei kuulukaan sietää!
Kerro ystävälle, että käytöksensä loukkaa sinua ja että hänen on lopetettava purkaukset. Jos hän hyökkää uudestaan tuolla tavoin, jätä yhteydenpito.
On tervettä voida pahoin, kun joku ylittää rajat.
Mikko känsälälle tuli paha mieli kun mä sanoin että se on omituinen mies kun se pitää mieluummin vauvaa sylissä kun stripparia.
Mulla on vähän samanlainen tilanne. Kyseessä lapsuudenystävä. Viime vuosina emme ole säännöllisesti enää nähneet mutta oli siis ollut mulle aika tärkeä ystävä kuitenkin yli kymmenen vuotta. Jossain vaiheessa sitten alkoi olla sellaista nälvimistä mun ominaisuuksista, ja suoranaista haukkumista ja mitätöintiä. Etenkin kun vähän alkoa otettiin kun aikaa vietettiin, no, alkohan madaltaa estoja puhua sellaista mitä oikeasti ajattelee. Loukkaannuin aika pahasti, eikä mua enää kiinnostaisi olla yhteydessä, vaikka viestittelemmekin joskus. Minusta on parempi unohtaa sitten, olen tarpeeksi itseinhon täyttämä jo ilman tuollaistakin.
AP, jos "ystävä" kohtelee sinua noin "taas kerran", hän on tuskin sellainen ihminen, jota sinun kannattaa pitää elämässäsi.