Minusta on kasittamatonta etta jotkut_aidit_kaipaavat niin kovin sita ettei tarvitse kenellekaan pistaa aamiaista, ei tarvitse ulkoilla lasten kanssa,
lapset heräilevät itsekseen, lähtevät itsekseen omiin menoihinsa olematta millään lailla vaivaksi vanhemmilleen... että ihan vaan omaa mukavuuttaan kouluttavat lapsensa 3-vuotiaista alkaen ulkoilemaan yksin, ottamaan välipalaa, pistämään videon päälle ja olemaan herättämättä vanhempiaan kun aamulla heräävät!!
Sitten kehuvat kun lapset ovat omatoimisia ja täällä hampaat irvessä haukkuvat pumpulissa kasvattajiksi ne vanhemmat jotka huolehtivat lapsistaan!
Tietysti hyvä se on opettaa omatoimisuutta mutta siinä ei ole mitään vikaa jos joku vanhempi tahtoo " jopa" 5-vuotiaan kanssa tehdä vielä kys asioita ja pitää " jopa" 5-vuotiastaan silmällä kun tämä ulkoilee jne.
Kommentit (18)
Vierailija:
Tietysti hyvä se on opettaa omatoimisuutta mutta siinä ei ole mitään vikaa jos joku vanhempi tahtoo " jopa" 5-vuotiaan kanssa tehdä vielä kys asioita ja pitää " jopa" 5-vuotiastaan silmällä kun tämä ulkoilee jne.
Hieman samoja ajatuksia on herännyt minullakin. Aika outoa että lapsia halutaan mutta kuitenkaan ei haluta niiden kanssa juuri mitään tehdä. Itse nautin siitä että ulkoilen lasteni kanssa ja tarjoilen välipalaa. Lapset on kuitenkin vain vähän aikaa pieniä.
Mutta en anna 5 vuotiaani ulkoilla yksin kuin hetken. Nautin siitä että ulkoilen lapseni kanssa ja olen leikkikentällä katsomassa hänen touhujaan. En voi tuudittautua siihen että kyllä se siellä yksinkin pärjää.
Onhan se kätevää kun on kotiäitinä ja lapset hoitaa itse itsensä niin voi aamusta yömyöhään istua vauva aihe vapaalla!
Vähän vaikea kommentoida puolesta tai vastaan, kun ap ei oikein eritellyt asioita. Minusta on hyvä kannustaa lasta tiettyyn omatoimisuuteen, esim. voitelemaan leipänsä itse, kuorimaan perunansa tms. Mutta tietysti lapsesta pitää huolehtia.
Sen vain sanon, että pienikin lapsi joutuu väkisin oppimaan omatoimisuutta jos on pienempiä sisaruksia. En päästäisi 3-vuotiastani ulkoilemaan yksin, mutta muuten häntä tulee kehotettua tekemään asioita itse, sillä aikaa kun joudun huolehtimaan pienemmästä. Mutta olen silti läsnä ja valmis auttamaan lasta, jos hän ei itse jotain osaa.
Kuten sanottu, en tiedä, millaista keskustelua täällä on ollut, mutta minusta on vaikeaa uskoa, että joku tieten tahtoen valmentaisi lasta hoitamaan itsensä, jotta saisi itse olla rauhassa. Voisin kuvitella, että lapsen valmentaminen tekemään asioita, joita hän ei ole luonnostaan valmis tekemään, vaatisi aika paljon työtä, ja kukapa laiska kotiäiti sellaiseen taipuisi.
Eikös yhtä hyvin voisi sitten sanoa että miksi ottaa mies jos ei halua passata sitä telkkarin eteen, pestä sen kalsareita ja silittää paitoja.
Kutsuin lapset elämään, tavallaan loin heidät. Ja annan heille eväitä millä he oppivat elämään tässä maailmassa. En hankkinut heitä siksi että minulla olisi tekemisen puutetta.
Minusta on surullista, että alle kouluikäisten odotetaan itse ottavan aamiaisen tai käyvät muuten vaan nälän iskiessä hakemassa jääkaapista eineksiä.
Minä ainakin toivon, että voimme vielä lasten kasvaessakin viettää yhteistä aikaa: ulkoilla, käydä elokuvissa, tehdä yhdessä ruokaa yms. Ei siksi, että olisi pakko vaan siksi, että heidän kanssaan vietän mieluiten aikaani.
Tottakai välillä haluais nukkua pitempään ja olla ulkoiluttamatta muksuja, mutta onhan se mukavaakin - välillä. Siksi kai lasten tekemiseen kaks tarvitaan, että hoitamassa myös kaksi, ainakin yleensä, joten välillä saa hengähtää. Ja ei tosiaan aina ole pakko ulos lähteä ja ruokakin voi olla jotain nopeatekoista. Sitte taas välillä, niin kuin tänään, kun lapset heräs 6 aikaan niin oli hyvä laittaa dvd pyörimään, että sai vielä tunnin pyöriä sängyssä. Nyt paremmalla tuulella kaikki :)
mutta ei siinä mitään pahaakaan ole että 5-vuotias ulkoilee yksin, varsinkaan jos pihalla on ikäistä leikkiseuraa.
On ihan naurettavaa että jotkut äidit eivät edes 5-vuotiasta päästä koskaan silmistään. Sen ikäiselle yleensä kaverit on tosi tärkeitä mutta eihän niiden kanssa voi olla jos äiti seuraa koko ajan vierestä.
Ja kyllä 5 vuotias voi sopivissa olosuhteissa olla ilman aikuista ulkona.
Mutta kun toisilla tuntuu kaikki tähätäävän siihen, että lapsista ei olisi mitään " vaivaa" :
- ajetaan ulos etsimään kavereita, kyllä ne " pärjää"
- oletetaan lapsen etsivän itse ruokaa kaapista jos on nälkä (meillä ei alle kouluikäinen kaivele jääkapilla!)
- lapset pukevat itse = pukevat aamulla päälleen likaiset, eiliset vaatteet lattialta
- laittaat itse vidoita/dvd:eitä (kyllä meilläkin 5v osaa, mutta pitää kyllä pyytää lupa ja sopia mitä katsotaan)
- ei hankita mitään leluja joista olisi aikuselle vaivaa: ei askartelutarvikkeita tai mitään, mikä voi sotkea ja aiheuttaa taas, iik!, vaivaa
suhteiden, kommunikaation ja hoivan alueella. Minun käy sääliksi lapsia, jotka esim. jo kaksivuotiaina käyvät yksin potalla, tyhjentävät sen ja pesevät kätensä (ja kulkevat iltasuihkuun asti ruskea ja keltainen raita pöksyissä). Ja sellaiset lapset jotka ulkoilevat sisarustensa kanssa jo alle kolmevuotiaana: ei ne isommat oikeesti ole kiinnostuneita sen taaperon kanssa olemisesta, vaan leikkivät omien kavereidensa kanssa omia leikkejään. Taapero onkin alkanut hakeutumaan muiden äitien syliin ja kutsuu miestäni isiksi (okei, jotkut lapset kutsuu kaikkia miehiä iseiksi).
ne jo 5-vuotiaana itse päättävät mitä syövät ja milloin katsovat elokuvia
asiat yleistetään äitiä koskevaksi. Ei ole myöskään hyväksyttävää lapsen mummolta tai tädiltä tai päivähoitajalta.
mun miehen sisko on ihan lellitty piloille, ikinä ei ole yksin ulkoillut eikä käynyt missään, ruoka on nokan eteen kannettu. Nyt 12-vuotiaana ei osaa kuoria perunaa kunnolla, ei osaa leikata pihviä tai pizzaa palasiksi, ei uskalla lähteä mi hinkään ilman äitiä. Että sellaista hyssykkää minä en halua kasvattaa.
Meillä kolmevuotias saa ottaa välipalaaikana pöydältä hedelmää, jonka kyllä pyytää kuorimaan, paitsi jos se on mandariini/satsuma, niin osaa jo itse. Osaa kysyä,että voiko ottaa. Jääkaapista saattaa minun kaverina ottaa esim. leipätarvikkeet esille ja yrittää voidella leipää, jonka m inä tietenkin sitten viimeistelen. Kyll minulla tavallaan on tähtäimessä, että itse pääsen joskus edes helpommalla, kun tietyt perusasiat opetan jo nuorena, mutta ei se minusta ole pahasta.
Kun uusavuttomuudesta puhutaan, niin sellaiset ovat juuri niiden vanhempien lapsia, jotka eivät anna lastensa tehdä mitään itse.
jääkaapin oven avaamisen ym. ihan opettamatta. Samoin oppi viemään lautasensa sun muut tiskineeseen. Pitäisikö lasta nyt sitten kieltää, ettei öiti vaan pääse liian helpolla?
Meillä rohkaistaan omatoimisuuteen, esim. ottaa itse pöydältä hedelmää, jos haluaa välipalaa. Tai laittaa itse haluamansa dvd:n laitteeseen. Mitä hiton pahaa tuossa on?