Saavatko kauniit naiset niin paljon huomiota että he oppivat hyvät sosiaaliset taidot

Olen ujo ja sosiaalisesti vähän kömpelö nainen. Syrjäytynyt ujouden lisäksi myös mm. yksinhuoltajuuden ja sairauden takia, ei niitä sosiaalisia kontakteja kauheasti tule kun ei käy koulussa/töissä, välillä juttelen kaupassa tai lapsen koulun pihassa jollekin tai näen omaa perhettä tai kavereita. Mutta jos oisin vielä rumakin niin en varmaan uskaltaisi enää kenellekään puhua.

Juuri noin se menee.

Hmm, mun paras ystävä on poikkeuksellisen kaunis nainen, ja myös poikkeuksellisen ujo ja arka, suorastaan ihmispelkoinen. Eli ei aina selvästikään mene niin että oppii hyvät sosiaaliset taidot. Hän tuskin edes haluaisikaan, hän on semmoinen koodarinörtti joka tykkää olla juuri sellainen juro erakko kuin on.

No omalla kohdallani tuppukylässä eläminen ja sitäkautta kohtaamani rasismi (olen puoleksi suomalainen) ja puhevika aiheuttivat sen että ujo olen vaikka nykyään niiden samojen solvaajien mukaankin niin kaunis ja voisin alkaa malliksi. Mutta varmaan useimmilla kyllä.

En minä ainakaan ole oppinut, vaikka olen kaunis ja sain nuorempana tosi paljon miesten ihailua. Tokihan se toi hetkellistä itseluottamusta, mutta ihan yhtälailla olen edelleen toivottoman ujo ja arka ja jäädyn sosiaalisissa tilanteissa. Luulen, että sulla ap on vain joku ennakkoasenne, luokittelet kauniit automaattisesti jonkinlaiseksi.

Eivät vissiin saa tarpeeksi huomiota, kun eivät mitenkään poikkeuksellisen lahjakkaita todellakaan ole,

Täällä nainen jota ainakin nuorempana usein kehuttiin kauniiksi, mutta en ole ollenkaan sosiaalinen. Enkä pidä tätä edes heikkoutena. Minä vaan olen erakkoluonne, ja vältän ihmisiä aina kun voin. 

Kyllähän kaunis nainen saa väistämättä paljon enemmän kokemusta vastakkaisesta sukupuolesta ja sosiaalisesta kanssakäymisestä miesten kanssa koska heitä tullaan niin paljon iskemään. Hyvin harvalla miehellä on yhtä paljon kokemusta naisista, koska se vaatisi todella aktiivista aloitteidentekoa mieheltä.

Itse olen kaunis introvertti. Perusluonnetta ei kauneuskaan muuta mihinkään. Tietyt ominaisuudet on meissä sisäänrakennettuina. Teininä mua ahdisti huomio ja torjuin kaikki pojat suorilta käsin. En tiedä mikä oli perimmäinen syy, mutta en tykännyt kehuista tai juttelunavauksista.

Varmaan edustavat hyväksytään helpommin ja saavat huomiota ja tätä kautta itsevarmuus ja tunne omasta riittävyydestä syntyy helpommin kuin muilla ryhmillä?

Sain jo teininä paljon huomiota, varsinkin vastakkaiselta sukupuolelta. Aina sain kuulla olevani nätti, kaunis, söpö jne. Aikuiset ja jopa keski-ikäiset miehet kommentoivat ulkonäköäni ja muotojani. Vihasin sitä kaikkea sydämeni pohjasta. Pukeuduin mahdollisimman huomaamattomasti, en juurikaan meikannut, vältin huomion herättämistä. Ihan kuin olisin ollut vain ihmisen kuori. Ei ketää oikeasti kiinnostanut mitä ajattelen tai mitä mieltä olen jostain. Olin kiva koriste. Hirveintä oli kun perään vislattiin ja huudeltiin.

Aina kun olin jossain vaikka leirillä tms. ja valittiin ihmisiä tehtäviin, niin aina minut valittiin, eikä epäilystäkään miksi. Ekaluokan joulukuvaelmassa olin tietysti Maria. Rippileirin leikkihäissä olin morsian. Kotitaloustunnin leikkiristiäisissä olin vauvan äiti. "Tulepas sinä nätti tyttö sieltä takarivistä tänne eteen...kysytäänpä tältä kaunottarelta tässä.." Olisin halunnut olla huomaamaton runotyttö ja vain tarkkailla ympäröivää maailmaa. Minut revittiin aina väkisin keskipisteeksi. Jotkut olivat kateellisia ja sain jopa uhkauskirjeen, kuinka eräs tyttö kavereineen hakkaa minut, jos tulen illalla kaupungille.

Olin jo valmiiksi ujo ja arka ja herkkä. Kaikki tämä vain vahvisti näitä luonteenpiirteitä. En uskaltanut lähteä opiskelemaan unelma-alaani, vaan hankin vain jonkunlaisen koulutuksen ja olen poukkoillut elämässäni aika monessa työpaikassa ja ammattiakin vaihtanut kertaalleen. Pitkään olin kotona lasten kanssa. Elämäni ei ole ollut huonoa, mutta olen alisuoriutunut ammatillisesti. Minulla on ihana perhe ja nyt keski-iän kynnyksellä olen vihdoin alkanut tulla omaksi itsekseni ja vähän rohkaistua, että jospa vielä toteuttaisin unelmani. Vieläkin saan kehuja ulkonäöstäni, mutta enää se ei tunnut miltään, en enää välitä ja eihän toki enää pitkään aikaan ole huudeltu tms.

Olen sosiaalisesti ainakin hyvin arka, en tiedä kömpelyydestä, kun yleensä istun tuppisuuna.

Harva on luonnostaan huomattavan kaunis. Kyllä laittautumiseen aina liittyy se että jossain määrin tahtoo huomiota. Silloin kun sitä ei halua, menee harmaahiirulaisena.

Mitä tekemistä sosiaalisilla taidoilla on introverttiyden kanssa? Introvertti ihminen kaipaa rauhaa ja viihtyy usein paremmin yksin tai pienessä porukassa. Ekstrovertti taas energisoituu muiden ihmisten seurasta. Kummallakin persoonallisuuden piirteellä on mahdollista olla hyvät tai huonot sosiaaliset taidot. Sos. taidot liittyvät toisten kanssa kommunikointiin, tunneälykkyyteen, kykyyn asettua toisen asemaan jne jne.

Enpä usko, että kauneuden takia huomion saaminen kehittäisi juurikaan sosiaalisia taitoja. Persoonallisuuden piirrehän taas ei ole ulkonäöstä kiinni. Myöskään aiemmissa vastauksissa mainittu ujous ei tarkoita sitä, että henkilöllä olisi huonot sos.taidot.

t. Kaunis paljon huomiota saanut ja huono sosiaalisissa taidoissa

Minua on kehuttu kauniiksi mutta myös syrjitty ja kiusattu koko ikäni, joten voitte vain arvata kuinka huono itsetunto minulla on, en näe itsessäni ollenkaan sitä mitä muut näkevät, minulle kauneus on jokin mysteeri, joka ei kosketa minua millään tavalla. Olen kohta 23 vuotias ja en ole koskaan ollut vakavassa parisuhteessa. Olen vakavasti masentunut, minulla ei ole tällä hetkellä opiskelu eikä työpaikkaa, tunnen olevani ihan täysi häviäjä. Miten minä jostakin ns. kauneudesta mitenkään hyödyn? Minun sosiaaliset taitoni ovat aivan äärimmäisen huonot.

Vierailija kirjoitti:

Harva on luonnostaan huomattavan kaunis. Kyllä laittautumiseen aina liittyy se että jossain määrin tahtoo huomiota. Silloin kun sitä ei halua, menee harmaahiirulaisena.

joskus laittautuminen voi liittyä myös huonoon itsetuntoon. Itselläni ainakin on olo, että ilman kovaa laittautumista olen huomiotaherättävän ruma, ja yritän laitttautua että tulisin tavikseksi - ei että tulisin huomatuksi kauniina.

Olen kaunis ja sosiaalisesti kömpelö

Yleensä jos saa kehuja ja on vahvassa sosiaalisessa asemassa, se lisää itseluottamusta ja vuorovaikutusta muiden kanssa. Naisilla ulkonäkö on valttia, miehillä raha ja muut menestyksen mittarit. Suuri osa epäsosiaalisista olisi vähintään keskitason sosiaalisia menestyjiä, jos ulkonäkö ja muut taustatekijät olisi riittävät. Osa voisi olla jopa huippuja.

Käytännössä vanhemmat päättävät lähes täysin sen, että tuleeko lapsesta sosiaalinen vai ei. En usko, että kauniit tytöt ovat mitenkään poikkeuksellisen hyvässä asemassa persereikävanhempien perheessä.

Vierailija kirjoitti:

Käytännössä vanhemmat päättävät lähes täysin sen, että tuleeko lapsesta sosiaalinen vai ei. En usko, että kauniit tytöt ovat mitenkään poikkeuksellisen hyvässä asemassa persereikävanhempien perheessä.

Kerrotko miten vanhemmat vaikuttavat lapsen sosiaalisuuteen?

Vierailija kirjoitti:

Käytännössä vanhemmat päättävät lähes täysin sen, että tuleeko lapsesta sosiaalinen vai ei. En usko, että kauniit tytöt ovat mitenkään poikkeuksellisen hyvässä asemassa persereikävanhempien perheessä.

Just näin. Olin kaunis, mutta vanhempani "kannustivat" minua pysymään takarivissä ja olemaan huomaamaton jopa luokkakavereiden keskuudessa. Eikä se johtunut siitä, että olisin tyhmä tai nolo. Heillä itsellään oli vain kouluttamattomina huono itsetunto. Minut on kasvatettu siinä ohella alisuoriutujaksi. Kärsin siitä nyt, mutta teen asian kanssa töitä.