Lue keskustelun säännöt.
Järkyttävää! Lääkäriksi voi siis opiskella sekundayliopistoissa!
11.09.2016 |
Sain juuri tietää, että lääkäriksi voi opiskella provinssiylipistoissakin! En kyllä luota noiden kakkosluokan "yliopistojen" tai "lääkisten" opetuksen tasoon! Aion tästä lähtien vaatia tietoa lääkärini opiskelupaikasta, etten joudu jonkun valelääkärin tai puoskarin uhriksi.
Kommentit (21)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikkein eniten sekundaa ovat kuitenkin Helsingin yliopiston ruotsinkielisen kiintiön lääkäriopiskelijat, joille pääsyraja on vielä alhaisempi kuin maakuntayliopistoissa.
Tosin, voi varmaan olettaa, että Helsingissä lääkärit ovat pääosin opiskelleet täällä. Mutta toisaalta, tänne virtaa landelta jatkuvasti wt-sakkia työn perässä. Huolestuttavaa. :/
Vierailija kirjoitti:
Kaikkein eniten sekundaa ovat kuitenkin Helsingin yliopiston ruotsinkielisen kiintiön lääkäriopiskelijat, joille pääsyraja on vielä alhaisempi kuin maakuntayliopistoissa.
Just just. Taidat olla katkera landetollo.
Jos ei pääse lääkikseen Suomessa voi lääkäriksi opiskella myös vaikkapa Virossa tai jossain muussa EU-maassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaikkein eniten sekundaa ovat kuitenkin Helsingin yliopiston ruotsinkielisen kiintiön lääkäriopiskelijat, joille pääsyraja on vielä alhaisempi kuin maakuntayliopistoissa.
Miksi ei noudateta samoja pisterajoja? Silloinhan ruotsinkielisiä pääsisi juuri oikean määrä eli suhteessa väestöosuuteensa. Vai ovatko ruotsinkieliset jotenkin tyhmempiä ja tarvitsevat siksi tasoitusta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikkein eniten sekundaa ovat kuitenkin Helsingin yliopiston ruotsinkielisen kiintiön lääkäriopiskelijat, joille pääsyraja on vielä alhaisempi kuin maakuntayliopistoissa.
Just just. Taidat olla katkera landetollo.
Tai sitten ihan vaan oikeudenmukaista ja tasa-arvoista kohtelua kannattava kaupunkilainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos ei pääse lääkikseen Suomessa voi lääkäriksi opiskella myös vaikkapa Virossa tai jossain muussa EU-maassa.
Niinpä. Siksi en käykään lääkärillä, jonka sukunimi on Dostoješky tai joku vastaava. :) Sivistysmaissa opiskellut länsimaalainen lääkäri käy kyllä. Ja aasialainen.
Ensimmäiset suomalaiset ovat oppineet lukemaankin vasta 150 vuotta sitten.
Lääketiede on 10 000 vuoden ajan kehittynyt tiede korkeammassa kulttuurissa mitä suomalaiset edustavat. En menisi arvauskeskukseen, jos voisin valita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis merkitseekö ainoastaan se, että pääseekö pääsykokeista läpi? Eikö se että suorittaako tentit hyväksytysti?
Vierailija kirjoitti:
Ensimmäiset suomalaiset ovat oppineet lukemaankin vasta 150 vuotta sitten.
Lääketiede on 10 000 vuoden ajan kehittynyt tiede korkeammassa kulttuurissa mitä suomalaiset edustavat. En menisi arvauskeskukseen, jos voisin valita.
Käynkin vain yksityisellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis ihan tosissanneko ootte, että teitä hoitamaan kelpaa mikä tahansa puoskari? Entä lapsianne? Huh huh, kyllä huomaa, että vauvapalstan mammat on kaikki wt-sakkia.
Vierailija kirjoitti:
Ensimmäiset suomalaiset ovat oppineet lukemaankin vasta 150 vuotta sitten.
Lääketiede on 10 000 vuoden ajan kehittynyt tiede korkeammassa kulttuurissa mitä suomalaiset edustavat. En menisi arvauskeskukseen, jos voisin valita.
Pariisin yliopistossa, vai oliko se siihen aikaan jonkin muun niminen, oli suomalaisia jo 1300-luvulla.
Noihin aikoihin pari jopa rehtoreina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voih. Opiskelupaikalla ole mitään merkitystä. Tärkeämpää on soveltuvuuskokeen pistemäärä. Moni lääkäri on yliveto tieteessä, mutta ihmisten kohtaamisessa täysi urpå.
T. Lääketieteen tri ja tutkija
Lääkikseen ei ole soveltuvuuskokeita - vaikka pitäisi olla. Ainoastaan pääsykoe. Ja lääkäriliiton mafia pitää tahallaan pisterajan niin korkealla että on jatkuva lääkäripula. Näin lääkärit voivat hinnoitella itselleen niin kovan palkan kun vaan kehtaa pyytää. Ja nehän kehtaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikkein eniten sekundaa ovat kuitenkin Helsingin yliopiston ruotsinkielisen kiintiön lääkäriopiskelijat, joille pääsyraja on vielä alhaisempi kuin maakuntayliopistoissa.
Miksi ei noudateta samoja pisterajoja? Silloinhan ruotsinkielisiä pääsisi juuri oikean määrä eli suhteessa väestöosuuteensa. Vai ovatko ruotsinkieliset jotenkin tyhmempiä ja tarvitsevat siksi tasoitusta?
Ruotsinkielisteltä puolelta valittujen pisteet ovat korkeammat maaseutuyliopistoista valittujen (Turku, Tampere, Kuopio ja Helsinki). Ei voi sanoa että valittaisiin sekundaopiskelijoita Helsinkiin.
Vierailija kirjoitti:
Lääkikseen ei ole soveltuvuuskokeita - vaikka pitäisi olla. Ainoastaan pääsykoe. Ja lääkäriliiton mafia pitää tahallaan pisterajan niin korkealla että on jatkuva lääkäripula. Näin lääkärit voivat hinnoitella itselleen niin kovan palkan kun vaan kehtaa pyytää. Ja nehän kehtaa.
Ei ne soveltuvuuskokeet auta mitään kun sillä ei voida erotella kenestä tulee hyvä lääkäri. Moni haluaisi että hänen lääkärinsä olisi empaattinen sen lisäksi että lääkäri osaa praktiikkansa hyvin. Suurin osa lääkärin kohtaamisesta on kuitenkin opittua eli tärkeää on panostaa hyvään opettamiseen potilas-lääkärisuhteessa opiskelun aikana eikä yhteen haastatteluun valintakokeen yhteydessä. Kannattaa lukea psykologi Liisa Keltikangas-Järvisen kolumni Potilaan lääkärilehdestä (julkaistu myös Lääkärilehdessä), ks. http://www.potilaanlaakarilehti.fi/uutiset/kolumni-soveltuvat-laakarit/
Lääkäriliitto ei voi vaikuttaa pääsykokeeseen tai valittujen määrään vaikka voikin sanoa oman kantansa kuinka paljon tarvitsee kouluttaa lääkäreitä, Vuonna 1990 lääkäreitä oli 14000 kun nyt on yli 28000 mikä tarkoittaa massiiivista lisäystä vain reilun parinkymmenen vuoden aikana. Lääkäriksi opiskelemaan valittiin jossain vaiheessa 360 vuodessa kun nyt sisäänotto on 750 vuodessa Suomessa. Ulkomailla opiskelee suomalaisia lääkäriksi lähes 1000 ja päälle on laskettava sadat ulkomailta tänne tulleet. Lääkäreitä tulee työmarkkinoille jatkossa ennustusten mukaan ainakin 900 vuodessa.
Jos nyt on pyrkimässä lääkikseen tai päässyt opiskelemaan niin on hyvä valmistautua mahdolliseen ylikoulutukseen. Erikoistuminen haluamalleen alalle ei ole enää niin itsestään selvää kuin vielä viisi vuotta sitten. Kielitaitoa kannattaa kohentaa jotta työtä voi hakea tarvittaessa ulkomailta. Lääkäripula on väistynyt myös syrjäseutujen terveyskeskuksista viime vuosien aikana.
Vierailija kirjoitti:
Lääkikseen ei ole soveltuvuuskokeita - vaikka pitäisi olla. Ainoastaan pääsykoe. Ja lääkäriliiton mafia pitää tahallaan pisterajan niin korkealla että on jatkuva lääkäripula. Näin lääkärit voivat hinnoitella itselleen niin kovan palkan kun vaan kehtaa pyytää. Ja nehän kehtaa.
Ruotsissa Karoliinisessa Instituutissa lääkäriopiskelijoista osa valitaan haastattelun avulla. Se ei estänyt valitsemasta murhan tehnyttä uusnatsia opiskelijaksi muutama vuosi sitten. Ilmeisesti haastattelijoille ei tullut mieleen kysyä mitä kyseinen henkilö oli viime vuodet tehnyt. Ks. http://www.proletaren.se/inrikes/nazisten-och-mordaren-hampus-hellekant…
Uskomatonta, millaiset ennakkoluulot ja mutu-tieto tässä ketjussa taas kerran rehottavat, eikä suinkaan ensimmäistä kertaa. Millaisessa tynnyrissä te helsinkiläiset mammat olette oikein kasvaneet ja mihin suuntaan se tapinreikä olikaan. Luultavasti metsään päin! Muuten noita mielipiteitä ei voi ymmärtää.
0/5