Inhottavaa, kun lapsi ei tuu suoraan koulusta kotiin

Miksi sallitte tuollaista??? Ei tulisi kuuloonkaan, että kolmasluokkalaiseni kulkisi koulun jälkeen tai koskaan ilman puhelinta jossain tietämättömissä.

No miten pakotat? Voi olla puhelin mukana, mut koulussa ei voi olla äänet päällä eikä muista niitä laittaa päälle. Kerro ihmeessä ratkaisu tähän! /ap

Kummallista että niin moni sukupolvi pärjäsi ennen ilman kännyköitä.

Onpa maailmakin muuttunut moneen kertaan sukupolvien vaihtuessa. Mut mies soitti just, et oli bongannut lapsen. Ovat matkalla kotiin. Mut edelleen kiinnostaa ratkaisu tähän, et miten saadaan lapsi muistamaan puhelin ja ilmoittaminen. /ap

Oikeastiko ihmiset pyytävät täällä muita kasvattamaan omat lapsensa? Roikkukaa vähemmän netissä ja kasvattakaa niitä kersojanne kun on kerran pitänyt ne maailmaan laittaa.

Miksei lapsi saa jäädä leikkimään kavereiden kanssa kun siihen vielä aikaa on?

Saa jäädä, mutta pitäisi ilmoittaa, jos jää. Tästä on puhuttu tuhansia kertoja, mut ei vaan uppoa. /ap

Vierailija kirjoitti:

No miten pakotat? Voi olla puhelin mukana, mut koulussa ei voi olla äänet päällä eikä muista niitä laittaa päälle. Kerro ihmeessä ratkaisu tähän! /ap

Ratkaisu on se, että sanotte lapselle, että tulee aina heti kotiin kun koulupäivä loppuu. Ja tästä ei sitten jousteta jollei ole etukäteen sovittu, että lapsi menee vaikka kaverin luo leikkimään tms. Kun tällaisia menoja sopii etukäteen, annetaan lapselle myös aika jolloin pitää olla kotona/aika jolloin pitää viimeistään lähteä kaverin luota kotia kohti.

Minä olin kolmannella luokalla 80-luvulla ja em. säännöillä pärjättiin hyvin vaikkei kännyköitä ollutkaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No miten pakotat? Voi olla puhelin mukana, mut koulussa ei voi olla äänet päällä eikä muista niitä laittaa päälle. Kerro ihmeessä ratkaisu tähän! /ap

Ratkaisu on se, että sanotte lapselle, että tulee aina heti kotiin kun koulupäivä loppuu. Ja tästä ei sitten jousteta jollei ole etukäteen sovittu, että lapsi menee vaikka kaverin luo leikkimään tms. Kun tällaisia menoja sopii etukäteen, annetaan lapselle myös aika jolloin pitää olla kotona/aika jolloin pitää viimeistään lähteä kaverin luota kotia kohti.

Minä olin kolmannella luokalla 80-luvulla ja em. säännöillä pärjättiin hyvin vaikkei kännyköitä ollutkaan. 

Miksei ala-astelaisena saa olla spontaani ja vapaa? Mulle nimenomaan nuo ala-asteen koulupäivien jälkeiset hetket oli se the lapsuus, sai tulla ja mennä.

No käytät sun auktoriteettia? Vai löytyykö edes. Lapsi ei mene kuukauteen mihkään kavereiden kanssa jos ei ilmota missä liikkuu. Haette vaikka koululta joka päivä.

Hirveen hyviä neuvoja. Kyseessä on perheemme kolmas lapsi eikä vanhempien kanssa ole tämmöisiä ongelmia ollut. Ollaan siis sovittu, et kavereiden kanssa saa jäädä touhuamaan, jos vain ilmoittaa. En halua mennä totaalikieltämisen linjalle, kun tässä naapurustossa ei paljon kavereita ole. Ilmoittaminen riittäisi, kun vain saisi sen pysymään mielessä. /ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No miten pakotat? Voi olla puhelin mukana, mut koulussa ei voi olla äänet päällä eikä muista niitä laittaa päälle. Kerro ihmeessä ratkaisu tähän! /ap

Ratkaisu on se, että sanotte lapselle, että tulee aina heti kotiin kun koulupäivä loppuu. Ja tästä ei sitten jousteta jollei ole etukäteen sovittu, että lapsi menee vaikka kaverin luo leikkimään tms. Kun tällaisia menoja sopii etukäteen, annetaan lapselle myös aika jolloin pitää olla kotona/aika jolloin pitää viimeistään lähteä kaverin luota kotia kohti.

Minä olin kolmannella luokalla 80-luvulla ja em. säännöillä pärjättiin hyvin vaikkei kännyköitä ollutkaan. 

Miksei ala-astelaisena saa olla spontaani ja vapaa? Mulle nimenomaan nuo ala-asteen koulupäivien jälkeiset hetket oli se the lapsuus, sai tulla ja mennä.

Siksi, koska se ei toimi esim. ap:n lapsen kohdalla. 

Meillä oli niin, että tosiaan tultiin koulusta suoraan kotiin, syötiin välipala ja jompi kumpi vanhemmista soitti ja kyseli koulupäivän kuulumiset. Sen jälkeen sai mennä kaverien kanssa ulos leikkimään mutta vain ihan siihen kodin lähelle ja tiettynä kellonaikana mentiin kotiin syömään. Kaverien kanssa sai siis olla mutta vain kun on ensin käyty kotona ja tosiaan pysyteltiin siinä kodin lähellä. Kävin koulua ison kaupungin keskustassa, eikä keskustaan ollut lupa jäädä ellei etukäteen sovittu esim. että käyn vaikka jossain kaupassa. Eikä sinnekään saanut jäädä tuntikausiksi haahuamaan. Jos halusi mennä esim. jonkun luokkakaverin luo joka asui toisessa kaupunginosasssa/toisella puolella kaupunkia, tästäkin sovittiin vanhempien kanssa etukäteen. 

Vierailija kirjoitti:

Kummallista että niin moni sukupolvi pärjäsi ennen ilman kännyköitä.

Ei minunkaan lapsuudessani 70-80-luvulla ollut kännyköitä. Silloin oli kyllä aivan itsestään selvää, että koulusta mentiin suoraan kotiin, syötiin välipalaa ja tehtiin läksyt ja vasta sitten painuttiin kavereiden kanssa ulos. Jos ei nälättänyt tai tullut läksyä, piti kuitenkin viedä reppu kotiin, jotta äiti töistä palattuaan näki, että mukula on tullut koulusta kotiin vaikka onkin lähtenyt jonnekin. Ja se kirjoitettiin lapulle äidin ja isän tiedoksi, minne ja kenen kanssa lähti.

Ap voisi hetken aikaa tehdä lapsensa kanssa niin, että hakee joka päivä lapsen koulusta suoraan kotiin, tekee yhdessä läksyt ja syö, ja sitten vasta lapsi saa lähteä ulos. Jos asia on ongelma, saa varmasti joustoa työaikoihin esim. kahdeksi viikoksi. Josko lapsi sitten muistaisi, että joko laittaa kännykkään äänen päälle tai tulee suoraan kotiin.

Nythän on markkinoilla sellainen laite, jolla saa paikannettua lapsen. En muista sen nimeä, mutta on aika uutuustuote ainakin Suomessa. Olemme ajatelleet sellaisen laittaa lapsen reppuun, kun alkaa seikkailemaan omilla teillään. On helpompi löytää seikkailija, kun näkee mistä etsiä.

Vierailija kirjoitti:

Hirveen hyviä neuvoja. Kyseessä on perheemme kolmas lapsi eikä vanhempien kanssa ole tämmöisiä ongelmia ollut. Ollaan siis sovittu, et kavereiden kanssa saa jäädä touhuamaan, jos vain ilmoittaa. En halua mennä totaalikieltämisen linjalle, kun tässä naapurustossa ei paljon kavereita ole. Ilmoittaminen riittäisi, kun vain saisi sen pysymään mielessä. /ap

Jos ei lapsi kykene millään ilmoittamaan, ei tarvitse mennä mihinkään. Tätä kun tekee muutaman viikon, niin eiköhän se ilmoitushalukkuus ala löytyä. Kolmasluokkalainen on jo sen verran iso, että ei pitäisi olla vaikeaa muistaa niin simppeliä asiaa, että jos jonnekin jää, siitä ilmoitetaan. (Erityislapset sitten erikseen). 

Ihan turhaa huohotat.

Kello 13:15 päättyy koulu, kello 16:15 pistät etsintäkuulutuksen kun 10 vuotias koulupäivän jälkeen ei ole kotona.

 

Itse menin ala-asteen ensimmäisten luokkien jälkeen kirjastoon lukemaan kirjoja, chättäilemään kiss.fm chättiin, potkittiin kavereiden kanssa palloa pihassa jne.

Jos sun pitää tietää missä poika menee, anna sille puhelin ja sano että soittaa 15 minuutin välein tai piilota sen reppuun GPS seurantalaite, tai nallekamera.