Merkkivaatemutsien lapset, jotka eivät saa tehdä mitään vaatteiden likaantuminen pelossa, ovat urbaani legenda

Olen työskennellyt lastentarhanopettajana usean vuoden ajan ja useammassa päiväkodissa. Ikinä en ole törmännyt vanhempaan, joka olisi erikseen pyytänyt että joitain vaatteita pitäisi varoa niiden merkin takia. Ne ketkä ovat esim. kuraantumisesta suuttuneet, ovat olleet niitä joilla ei olisi aikaa pestä kuraista pukua, eikä yleensä kyllä aikaa haalia merkkivaatteitakaan. Tämä urbaani legenda elää silti vahvana päiväkodeissa. Jos jollain on vaikka Molon haalari, alkaa päiväkodin tädit supista, että "voi ei. Tolle on nyt pakko laittaa aina kurikset, jos on vähänkin kuraista" Ja sitten, kun kysyy, että onko vanhemmat pyytäneet sellaista vastaus on aina: "ei, mutta kyllä ne mielessään jupisee, jos me annetaan sen liata toi haalari". Ja sitten arvostellaan päälle, kun lapselle on menty ostamaan kallis haalari, vaikka Cirafin olisi ihan yhtä hyvä. Ja jos menee sanomaan, että vanhempien kulutusratkaisut ei ole meidän asiamme ja että varmemmin se lapsi pysyy kuivana hyvässä haalarissa ja kuriksissa niin tosi märkinä päivinä, niin saa vastaukseksi tuhahtelua, silmien pyörittelyä ja naureskelua.
Olin myös kolme vuotta kotiäitinä enkä kyllä sinäkään aikana törmännyt yhteenkään tilanteeseen, missä äiti olisi kieltänyt lasta leikkimästä vaatteiden takia. Ja joo, omalla lapsella on ulkovaatteina ne merkkivaatteet, koska haluan lapsen pysyvän varmasti kuivana ja lämpimänä. On aivan sama miten likaisiksi ne joskus menee. Meillä nimittäin on sellainen kapistus kuin pesukone.