Uusperheen juhlat

En minä nyt puolison lapsille mitään järjestä. Järjestäköön mies juhlat, jos hänen lapsistaan on kyse. Samoin odotan, että minun lasteni isä järjestää meidän lapsiemme juhlat. En yhtään odota hänen uuden vaimonsa osallistuvan niihin. Kukin hoitakoon lapsensa.

Sehän on äitipuolen kunnia-asia järkätä näitä perhejuhlia, pyyteettömästi ja ilman kiitosta:) mulla kans kokemus vastaavasta tilanteesta, jossa miehen lapsen yo-juhlat järkättiin meillä. Hänen ex-puoliso istui tanakasti mun sohvalla ja katteli rauhassa, kun tarjoilin kahvia hänen suvulleen. Ei edes tarjoutunu avuksi. Osaa vieraista en edes tuntenu eivätkä he vaivautuneet esittelemään itseään mulle, talon emännälle. Mieheni oli päättänyt exänsä kanssa että nää juhlat järkätään meillä, kysymättä multa. Mahtavaa:)

Meillä on ydinperhe eikä mua kukaan koskaan kiitä juhlien järjestämisestä. En minä niitä kiitoksen takia edes järjestä. Joskus lapsi saattaa illalla halata synttärijuhlien jälkeen ja sanoa kiitos, mutta ei aina sitäkään. Kun kerran noiden juhlien järjestäminen on sinulle vastenmielistä, älä järjestä. Jos vanhempiakaan ei homma nappaa, niin sitten niitä juhlia ei sillä lapsella ole, yksinkertaista eikö?  

Minä kyllä mielelläni järkkään lapsille juhlat, jos vain itse haluavat. Nyt syksyllä miehen lapsi täyttää 6v ja haluaa pitää synttärinsä äidin luona, koska siellä on enemmän tilaa, mutta pyysi minua tekemään kakun. Kuulemma leivon paremmin kuin äiti. Sitten taas miehen poika haluaa järjestää synttärinsä meillä niin kuin viime talvellakin. Se menee ihan lasten toiveiden mukaan. Minä touhuan ja leivon vain jos pyydetään. Eikä onneksi mies lupaile mitään minun puolesta, varmistaa aina ainakin kaksi kertaa, että eihän varmasti haittaa. Eikä minua haittaa, miehen lapset on tärkeitä minulle, mielelläni järkkään heille juhlia, joita voivat ilolla myöhemmin muistella. :)

Minä olen äitinä järjestänyt kaikki juhlat viimeiset 10-vuotta. Lapset asuvat aina meillä, tapaavat isäänsä nykyään enää hyvin harvoin, ehkä pari kertaa vuodessa. Alussa kuitenkin säännöllisesti ja usein.

Isä kutsuttiin juhliin aluksi, mutta ei ikinä tullut paikalle. Nykyään ei enää kutsuta. Viimeksi esikoinen pyysi rippijuhliinsa, mutta isä kuulemma unohti ajankohdan, eikä sen takia saapunut edes kirkkoon.

Isän sukulaisia ei ole paljoa, mutta he on myös aina kutsuttu kaikkii synttäreihin ym. ja ovat myös tulleet.

Homma toimii erinomaisesti näin.

Meillä rippijuhlat ja muut on vietetty kahdessa paikassa. Kirkossa oli kummatkin vanhemmat ja äidillä jatkot, joihin me ja miehen suku ei osallistuttu. (ei kutsuttu, eikä odotettu edes sitä) Sitten seuraavana päivänä meillä oli pienimuotoinen kahvitilaisuus miehen suvulle.

Sen sijaan nyt jo aikuisten lasten juhlat menee normaalisti, kun ovat "puolueettomalla" maaperällä. Mieheni pojalla on jo pieni lapsi ja siellä on normaalisti ristiäiset ja synttärit, paikalla sekä mies että eksä. Samoin tyttären häissä oli jne. Ehkä se raja meillä on se, ettei kumpikaan mene toisen kotiin.

En itse tykkäisi ajatuksesta, että järjestelisin miehen lasten juhlia omassa kodissani. Eikä tulisi mieleenikään että omien lasteni yo-juhlat hoitaisi exäni puoliso. Naurettava ajatuskin. Parasta on järjestää kahdet eri juhlat joissa kenenkään ei tarvi viihdyttää kodissaan ventovieraita.

Vierailija kirjoitti:

Sehän on äitipuolen kunnia-asia järkätä näitä perhejuhlia, pyyteettömästi ja ilman kiitosta:) mulla kans kokemus vastaavasta tilanteesta, jossa miehen lapsen yo-juhlat järkättiin meillä.

Ylioppilas itse varmasti muistaa kyllä, kuka ne juhlat järjesti ja hoiti.

Itse en olisi kyllä moiseen suostunut, vaan pistäny miehen hommiin tai vähintään maksamaan pitopalvelun. Tai sitten eksä ja sukunsa olisivat jääneet kahveitta.

Vierailija kirjoitti:

Minä olen äitinä järjestänyt kaikki juhlat viimeiset 10-vuotta. Lapset asuvat aina meillä, tapaavat isäänsä nykyään enää hyvin harvoin, ehkä pari kertaa vuodessa. Alussa kuitenkin säännöllisesti ja usein.

Isä kutsuttiin juhliin aluksi, mutta ei ikinä tullut paikalle. Nykyään ei enää kutsuta. Viimeksi esikoinen pyysi rippijuhliinsa, mutta isä kuulemma unohti ajankohdan, eikä sen takia saapunut edes kirkkoon.

Isän sukulaisia ei ole paljoa, mutta he on myös aina kutsuttu kaikkii synttäreihin ym. ja ovat myös tulleet.

Homma toimii erinomaisesti näin.

Se onkin eri asia, kun järjestää OMIEN lapsien rippi/yo-juhlia. Tuskin niistä kukaan äiti mitään erityisiä kiitoksia kaipaakaan. Mutta kun järjestät TOISTEN lapsien juhlia, ja esimerkiksi niitten oma äitee saapuu paikalle, valmiiseen juhlaan, asiaa katselee kyllä hieman eri näkökulmasta.

Minusta outo ajatus juhlakalun kannalta, että järkättäisiin kahdet juhlat eri paikoissa, koska jotkut aikuiset ihmiset eivät tule juttuun keskenään. Kun ottaa puolisokseen toisella keirroksella olevan lapsellisen henkilön, on hyväksyttävä koko paketti eli se, että siihen kuuluu myös lapsia ja heidän asioitaa ja juhliaan. jos siihen ei pysty, ei pidä uusperheeseen lähteä.

Hienoa, jos joku järkkää puolison entisestä liitosta oleville lapsille juhlia, mutta katson, että pääasiallinen vastuu juhlista on vanhemmilla. Toki, jos meillä olisi miehen lapsen juhlat, en osaisi olla osallistumatta järjestelyihin.

Meillä on pidetty yhdet juhlat milloin missäkin, vanhemmat ovat keskenään sopineet missä ja miten juhlitaan. Lapsen takia minusta kutsulistalla on ehdottomasti oltava molemmat suvut ja myös se exä. Tosi outo ajatus minulle kutsua esim. rippijuhliin ensin tänään kirkkoon ja huomenna meille kahville... Kyllä ne toisen päivän juhlat on väistämättä B-luokan väelle.

Meillä minä äitinä järjestän juhlat omassa kodissani, mies järjestäkööt omassaan. Eipä ole kertaakaan niin tehnyt, mutta ei se ole minun ongelmani. Esimerkiksi yo-juhlissa mies ja uusi puoliso olivat koululla eteisessä (tulivat myöhässä, eivät mahtuneet juhlasaliin), ojensivat ruusun ja halusivat ottaa kuvia, mutta juhlittavalla oli sen verran kiire yhteiskuvaan jne., että ottamatta tuo jäi. Minun sukuni, naapurit ja lapsenystävät oli kutsuttu meille juhlimaan ja miehen sisko soitteli iltapäivällä, että onko juhlia, kun Eero (siis ylioppilaan isä) ei ole ilmoitellut. Kerroin, että eiköhän tuo ainoalle lapselleen jotain järjestä, joten kannattaa ottaa yhteyttä sinne päin uudestaan.

Lapsi on ehdottomasti sitä mieltä, että isällä ei ole asiaa hänen elämäänsä, sen verran ikävästi isä on toiminut.

Vierailija kirjoitti:

Meillä minä äitinä järjestän juhlat omassa kodissani, mies järjestäkööt omassaan. Eipä ole kertaakaan niin tehnyt, mutta ei se ole minun ongelmani. Esimerkiksi yo-juhlissa mies ja uusi puoliso olivat koululla eteisessä (tulivat myöhässä, eivät mahtuneet juhlasaliin), ojensivat ruusun ja halusivat ottaa kuvia, mutta juhlittavalla oli sen verran kiire yhteiskuvaan jne., että ottamatta tuo jäi. Minun sukuni, naapurit ja lapsenystävät oli kutsuttu meille juhlimaan ja miehen sisko soitteli iltapäivällä, että onko juhlia, kun Eero (siis ylioppilaan isä) ei ole ilmoitellut. Kerroin, että eiköhän tuo ainoalle lapselleen jotain järjestä, joten kannattaa ottaa yhteyttä sinne päin uudestaan.

Lapsi on ehdottomasti sitä mieltä, että isällä ei ole asiaa hänen elämäänsä, sen verran ikävästi isä on toiminut.

Kannatko kaunaa myös miehen siskolle jostain kun et häntä kutsunut? Jos tämä täti haluaisi olla osa ylioppilaan elämää ja tulla onnittelemaan, miksi et salli sitä? On väärin lasta/nuorta kohtaan tahallisesti katkaista välit sukulaisiin. Ymmärrän, että isän tehtävä olisi ensisijaisesti pitää yllä suhteita omiin sukulaisiinsa, mutta jos välit lapseenkin on huonot, niin tuskin ylläpitää mitään suhteita lapsen ja suvun välillä.

Vierailija kirjoitti:

Minusta outo ajatus juhlakalun kannalta, että järkättäisiin kahdet juhlat eri paikoissa, koska jotkut aikuiset ihmiset eivät tule juttuun keskenään. Kun ottaa puolisokseen toisella keirroksella olevan lapsellisen henkilön, on hyväksyttävä koko paketti eli se, että siihen kuuluu myös lapsia ja heidän asioitaa ja juhliaan. jos siihen ei pysty, ei pidä uusperheeseen lähteä.

Hienoa, jos joku järkkää puolison entisestä liitosta oleville lapsille juhlia, mutta katson, että pääasiallinen vastuu juhlista on vanhemmilla. Toki, jos meillä olisi miehen lapsen juhlat, en osaisi olla osallistumatta järjestelyihin.

Meillä on pidetty yhdet juhlat milloin missäkin, vanhemmat ovat keskenään sopineet missä ja miten juhlitaan. Lapsen takia minusta kutsulistalla on ehdottomasti oltava molemmat suvut ja myös se exä. Tosi outo ajatus minulle kutsua esim. rippijuhliin ensin tänään kirkkoon ja huomenna meille kahville... Kyllä ne toisen päivän juhlat on väistämättä B-luokan väelle.

Minusta on pelkästään fiksu ajatus, että järjestetään kahdet eri juhlat, jos ei halua nähdä ex-puolison sukua/ex-rouvia omassa kahvipöydässään. Kyllä juhlien vaivaantuneen tunnelman aistii kaikki; miksi pilata muuten mukavat juhlat pakottamalla yhteen ihmisiä, jotka ei halua juhlia yhdessä? Todella ällöttää nämä iänikuiset klassikot "pitää ottaa koko paketti" - nytkö pitää jo tarjoilla kahviakin ex-mammalle ja leipoa kakkuja ex-puolison suvulle? Kaikki muut pötköttää sohvalla ja itse olet "piikana"? No thanks!