Kasari/ysärinuori! Oletko katkera, kun nuoruudessasi ei vielä ollut sosiaalista mediaa?

En. Ihan tarpeeksi sosiaalista oli soittaa lankapuhelimella kaverille ja nähdä koulussa päivisin.

Päin vastoin, olen helpottunut, ettei somea vielä silloin ollut.

En tod. Hyvä oli nuoruus ja sosiaalinen myös.

En todellakaan. Tuntuu pikemminkin siltä, että nykyajan nuoret jäävät paljosta paitsi, kun roikkuvat vain netissä. Ajatuksia vaihdettiin kyllä ja deittejäkin löytyi. Elettiin hetkessä ja oltiin läsnä.

Olihan meillä kahdeksankytluvulla syntyneillä irc-galleria etc jossa vaihtaa ajatuksia ja hakee seuraa. 

Kaada vaan ittelles. Kasarina oli jo BBS:t, ysärinä irc ja oikeastaan kaikki muu tuli sen vuosikymmenen aikana.

t. nörde

En, on tosi helpottavaa, että ne teinityperyydet eivät ole jossain verkossa.

Se että te kaikki tulitte internettiin pilasi internetin.

Olen! Silloin olisi ollut kova tarve palstalle, jossa anonyyminä purkaa ahdistustaan. Somen lisäksi olisin antanut vaikka vasemman kivekseni Wikipedian kaltaisesta tietolähteestä.

Mä soittelin teininä 059:iin. Se oli aika sama juttu kuin nykychatit (paitsi tuli kalliit puhelinlaskut). Tapasi samanikäisiä poikia ja vältteli vanhoja pervoja äijiä, joita ymmärsi siellä linjoilla olevan. Aivan sama meno kuin nykyäänkin.

Kyllä ennen oli kaikki paremmin. Nykymaailma on mennyt ihan pilalle somen vuoksi.

Jo ennen vanhaan oli ulkonäköpaineita, nykyään ne tulevat yhä nuorempana ja some tekee niistä järkyttävän suuria.

Eihän ennen olis tullut mieleenkään kuvata esimerkiksi omaa persettä ja laittaa kuva sitten omalle seinälle?! Ihmisten omakuva ja maailmankuva on väärillä raiteilla ja pahasti.

Sosiaalinen verkostoituminen on toki helpompaa nykyään, mutta niin on myös isojen ryhmien ulkopuolelle jääminen.

Ihmiset eivät enää koe ulkopuolella olevaa maailmaa ja ihmisiä. He elävät todellisuutta somen ja kuvien kautta.

Olen katkera että se on nyt. Onneksi sitä ei ole pakko käyttää :)

En vaan kiitollinen. Mikä hirveä ase olisi ollut joku some koulukiusaajien käsissä. PostIt-lappu selässä oli sentään jotenkuten käsiteltävissä. Ei käy kateeksi nykyajan kiusattuja.

Willy Loman kirjoitti:

Olen! Silloin olisi ollut kova tarve palstalle, jossa anonyyminä purkaa ahdistustaan.

Mulla on kyllä paljon sellaista kirjoitettuna päiväkirjoihin, en ymmärrä, miksi olisi tarvinnut somea. Eikä voinut kukaan haukkua, kun kirjoitti vain itselle.

Onneksi teinisekoiluja ei löydy netistä!

Olihan meillä, piti vain osata käyttää modeemia ja purkkeja, irkkiä jne. IRC-galleria oli alkujaan irkkaajien kuvia varten. Vauvapalstakin oli olemassa, kun sain esikoiseni nuorena. Ja voin kertoa että oli PALJON hauskempaa kuin nykyään. Nyt on ihan liikaa kaikenlaista keskinkertaista härdelliä ja ihmiset kuluttavat aikaansa ihan joutavaan vouhkaamiseen. Lisäksi teknologia on ottanut takapakkia, kun ihmiset tiiraavat pieniä näyttöjä ja yhteys lagaa ja pätkii. Nej tack, elin jo sen ajan, en tarvitse uusintaa. :D

Katkera? Johan vitsin murjaisit!

Olen 80-luvun nuori. Minulla ei ole älypuhelinta, koska se ja sen tuomat "mahdolliisuudet" eivät kiinnosta minua vähääkään. En siis ole katkera.

En missään nimessä! Elämä ei ollut niin pinnallista kuin nykyään ja asioita maltettiin odottaa. Haaveiluun jäi enemmän aikaa on jäänyt paljon tärkeitä muistoja juuri elokuisista illoista, jolloin koulun jälkeen hengattiin ulkona tapaamassa muita nuoria. Oli vielä lämmintä, mutta iltaisin tuli jo pimeää. Siinä oli jotain todella jännittävää ja silti turvallista. Ulkonäköpaineita oli, mutta ei samalla tavalla kuin nykyään tuntuu olevan. Aikaa tuli ehkä vietettyä enemmän yksin kuin nykyajan nuoret, ja se antoi aikaa omaan ajatteluun ja luovaan toimintaan. Postikortteja ja kirjeitä oli hauska lähettää ja saada. Puhelimen pystyi ottaa pitkän johdon turvin omaan huoneeseen, jottei tarvinnut puhua eteisessä kaikkien kuullen.

Itse vaihdoin juuri numeroani enkä aio antaa uutta numeroa kovinkaan monelle. Whastapp, Facebook yms. alkavat vain ärsyttää pikku hiljaa. Töiden ja opintojen takia niitä on käytettävä, mutta jatkuva tyhjänpäiväinen lässytys tekee elämästä pinnallista ja tylsää. Toki paljon jaetaan mielenkiintoisiakin asioita, mutta kyllä sosiaalinen media on melko täynnä turhaa soopaa.

Tärkeimmät asiat seksuaalisuudesta ja häpyhuulista pystyi lukemaan Suosikin terveys-palstalta. Kirjastossa. "Kysy Maikilta" vai mikä lie oli palstannimi :)