Näihin viiteen kohteeseen valtio satsaa rahaa

Eduskunta
Eduskunnan hallinnon määrärahat kasvavat ensi vuonna 11 prosenttia 162,9 miljoonasta eurosta 179,9 miljoonaan euroon.

Tätä selittää ennen kaikkea Eduskuntatalon peruskorjaus. Korjausmenot kasvavat 4,9 miljoonasta 6,9 miljoonaan.

Peruskorjaushankkeen kustannusarvio oli alun perin 100 miljoonaa, mutta tällä hetkellä ensi syyskuussa valmistuvan hankkeen kokonaiskustannuksiksi on arvioitu 272,5 miljoonaa euroa.

- Pääasiallinen syy hintalapulle on projektin laajentuminen: maan alle on louhittu ja rakennettu huomattava määrä lisää tilaa, eduskunnan apulaistiedotuspäällikkö Rainer Hindsberg kertoo.

2 Maakuntahallinto
Hallituksen päätöksellä Suomeen on tulossa 18 maakuntaan perustuva maakuntahallinto.

Se näkyy myös ensi vuoden budjettiesityksessä. Maakuntien sekä hallinto- ja palvelurakenteiden kehittämiseen ja tukemiseen on varattu 14,3 miljoonaa euroa.

Rahaa kuluu muun muassa palvelukeskusten perustamisen valmisteluun

(4 miljoonaa) sekä uusien maakuntien perustamisen esivalmisteluun (1,8 miljoonaa).

Lisäksi maakuntahallintoon liittyviin tietojärjestelmähankkeisiin on korvamerkitty 10 miljoonan euron määräraha.

3 Länsimetro
Liikenne- ja viestintäministeriö erottuu muista ministeriöistä, sillä ministeriön menot eivät supistu, vaan kasvavat 23 prosenttia 485 miljoonaan euroon.

Tämä selittyy osin perusväylänpitoon ja yksityisteiden kunnossapitoon ja parantamiseen tehdyillä satsauksilla, mutta todellinen menopaukku tulee länsimetrosta. Hankkeen saamat valtionavustukset kasvavat ensi vuonna peräti 298 prosenttia 20,8 miljoonasta 83 miljoonaan euroon.

Länsimetron piti kuljettaa ihmisiä maanantaista lähtien Helsingin Ruoholahdesta Espoon Matinkylään, mutta hanke on myöhässä. Valtionavustus on tarkoitettu jatkopätkälle Espoon Matinkylästä Kivenlahteen asti.

Länsimetron jatkohankkeen arvioidaan etenevän siten, että valtionavustusta maksetaan ensi vuonna 83 miljoonaa euroa, 80 miljoonaa vuonna 2018, 65 miljoonaa euroa vuonna 2019 ja 14 miljoonaa vuonna 2020.

4 Maahanmuutto
Maahanmuuttoon liittyviä kustannusarvioita on tarkistettu ensi vuoden budjetissa alaspäin: esimerkiksi vastaanoton kokonaiskustannuksiin on budjetoitu ensi vuonna 136,4 miljoonaa, kun tämän vuoden budjetissa vastaava luku oli 392,8 miljoonaa.

Kotouttamiseen kohdistettavat määrärahat ovat kasvamassa silti 61 prosentilla 164,5 miljoonasta eurosta 264,6 miljoonaan euroon.

Määrärahalla on tarkoitus edistää "maahanmuuttajien kotoutumista, työllistymistä ja osallisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa".

5 Maatalous
Jotkut pettyneet maatalousyrittäjät ovat väläytelleet jo uutta traktorimarssia, mutta budjettiesityksestä selviää, että hallitus tarjoaa maajusseille kepin ohella porkkanaa.

Esimerkiksi maatalouden aloittamis- ja investointiavustuksiin on tulossa 31 prosentin korotus, kun avustukset nousevat 54,8 miljoonasta 71,9 miljoonaan euroon.

Avustuksilla on tarkoitus parantaa "maatalouden tuottavuutta ja kilpailukykyä, pienentää tilanpidon aloittamiseen liittyvää taloudellista riskiä sekä turvata maataloustuotannon jatkumista".

Myös porotalouteen tarkoitettu määräraha on nousemassa yhdeksällä prosentilla 1,8 miljoonaan euroon.

OLLI WARIS
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016081622125826_uu.shtml