Lue keskustelun säännöt.
Miehen lapsen ongelmat; voinko auttaa jotenkin?
14.08.2016 |
Olen seurustellut mieheni kanssa nyt noin puoli vuotta. Hänellä on lukioikäinen tytär entisestä suhteesta (hän oli 18 kun lapsi syntyi, ilmeisesti vahinko) ja hänellä on yhteishuoltajuus tämän äidin kanssa, mutta käytännössä tyttö on koko ajan meidän luonamme, sillä äidillä on paha alkoholiongelma.
Olen myös viettänyt jonkin verran aikaa tytön kanssa kahdestaan (asumme siis samassa taloudessa) ja olen ymmärtänyt että häntä kiusataan lukiossaan (pikkupaikkakunta niin ei pysty edes vaihtamaan).
Lisäksi hänellä on vaikeuksia saada kursseja suoritettua. Tyttö ei ole erityisen tyhmä, hänellä on rivi kymppejä biologiasta sekä pitkästä matematiikasta, filosofiasta ja fysiikasta mutta esim. hän ei Wilman mukaan ole päässyt kuin yhden ruotsin kurssin läpi koko lukioaikana ja hänellä alkaa kolmas vuosi. Hän ei tunnu jaksavan ponnistella koulun eteen vaan saa hyviä numeroita aineista jotka vähän edes kiinnostaa ja joihin hänellä on luontainen taipumus, mikä on hyvä, mutta häntä ei kiinnosta pätkääkään aineet joissa hän ei pärjää luonnostaan. Numerot on parissa aineessa kymppejä ja lopuissa vitosia ja kutosia koska ilmeisesti silloin kun hän ei enää jaksa yrittää niin hän laittaa kokonaan pillit pussiin ja lintsaa puoli kurssia. Tämä lukio on valitettavsti todella lepsu lintsaaminen suhteen.
Lisäksi hän istuu kaiket päivät koneella. Hän ei tee mitään muuta kun pelaa, paitsi joskus käy kävelyllä, ja hän myönsi itsekin että hänellä on jonkinasteinen peliaddiktio (rahapelejä ei onneksi pelaa).
Tulevaisuuden suunnitelmaan hänellä ei myöskään ole. Tai sanoi että voi hakea AMK-insinööriksi jos on pakko hakea, mutta ei kertonut että mille alalle.
Kysymys kuuluu: voinko yrittää auttaa jotenkin vai onko niin että asia ei kuulu minulle/olisi epäkohteliasta tungetella? Jonkinlainen äidinvaisto minulle ehkä on häntä kohtaan herännyt kun samassa taloudessa asutaan, mutta mitä on ok tehdä?
Kommentit (8)
Pian tekin yhteen olette muuttaneet
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et voi tehdä muuta kuin puhua isälle, vakavasti. Ja tietty lasun voi tehdä siitä äidin tarjoamasta kodista.
Vierailija kirjoitti:
Pian tekin yhteen olette muuttaneet
Nojoo, mutta tähän liittyi myös taloudellisia syitä. Minä maksoin kallista vuokraa yksiöstä, kun taas miehellä oli asunnossa liikaakin tilaa ja niin ikään kallis vuokra. Säästetään 1000 e/kk kun maksetaan miehen asunnon vuokraa kahdestaan. Ja kaikin puolin hyvin on toiminut tämä ratkaisu.
-AP
Hienoa, että haluat auttaa.
Innostuisiko tyttö mistään harrastuksesta tai edes kävelylenkeistä kanssasi? Jos tutustuisitte paremmin niin ehkä voisit juttelemalla auttaa esimerkiksi tsemppaamaan opiskelussa.
Vierailija kirjoitti:
Hienoa, että haluat auttaa.
Innostuisiko tyttö mistään harrastuksesta tai edes kävelylenkeistä kanssasi? Jos tutustuisitte paremmin niin ehkä voisit juttelemalla auttaa esimerkiksi tsemppaamaan opiskelussa.
En ole harrastusta vielä ehdottanut, mutta kävelylenkeillä ollaan joskus käytykin. Ihan mielellään hän juttelee jne. eikä ole mitenkään erityisen vastahakoinen tunnistamaan ongelmiaan, esim. pelaamista hän kertoi yrittänensäkin lopettaa aiemmin.
Tuntuu jotenkin että yritän tässä hoitaa hänen vanhempiensa velvollisuuksia, hänen äitiään ei siis kiinnosta lapsi vähääkään, mieheni kyllä juttelee hänen kanssaan ja välittää hänen asioistaan, mutta ei oikein mielestäni osaa tukea oikealla tapaa ja lisäksi on usein monen päivän putkia ulkomailla työnsä takia, ja muutenkin paljon töissä.
Minulla taas ei ole mitään kokemusta "vanhemmuudesta" enkä ole varma millaista tukea nuoret kaipaavat.
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ekhä voisit selata koulutusvaihtoehtoja tytön kanssa yhdessä? Jos häntä alkaisi kiinnostaa korkeakoulu ehkä saisi motivaatiota päästä lukio läpi.
Häntä siis ainakin vähän kiinnostaa tekniikka, niin entä jos selailisitte vaikka jonkun AMK:n sivuilta mitä eri tekniikan aloja voi opiskella. Voisitte jopa käydä koululla tutustumassa jos siellä sattuu olemaan avoimien ovien päivää?
Saisiko siitä ruotsista jotenkin kauttarantain selville, mikä siinä mättää? Tai miksei suoraankin puhuttua esim siä lenkillä, jos ootte hyvissä väleissä eikä ärsyynny puuttumisesta ja utelusta?
Onko ihan sitä, että ei osaa ( miten muut kielet sujuu?) vai onko jotain muuta, ärsyttävä ope, just siinä ryhmässä joitain, jotka kiusaa tms.? Osaatko itse ruotsia, pystyisitkö preppaan?
Voisiko tyttö mennä jollekin psykologille jutteleen? Varmasti olisi käsiteltäviä asioita, äitinsä, kiusaaminen, peliongelma? Ja nuo kaks vikaa voi johtua tosta ekasta.
No mitäpä mieltä on nuoren isä?