Lue keskustelun säännöt.
Mitä tehdä tällaisen miehen kanssa? En haluaisi erota, mutta en jaksa näinkään!
08.06.2007 |
Meillä on neljä pientä lasta ja yhdessä on asuttu kuutisen vuotta.
Ennen mies oli oikein kunnollinen. Otti huomioon toisten tunteet ja teki kotitöitä, sekä osallistui lasten hoitoon.
Nykyään mies vain haastaa riitaa, valittaa joka asiasta ja haukkuu minua, sekä lapsia. Tiuskii lapsillekin, kun he tekevät jotain väärää tai eivät tottele häntä. Ei tule yleensä suoraan kotiin, vaan jää maleksimaan ystävänsä luokse/ystävänsä kanssa. Valehtelee, eikä suostu kunnolla keskustelemaan, vaan alkaa joko huutamaan tai haukkumaan minua tyhmäksi lehmäksi tms.
Nykyään minusta tuntuu, että asun murrosikäisen pojan klopin kanssa, enkä suinkaan yli kolmekymppisen miehen kanssa! Mieheni on alkanut myös kiroilemaan lasten kuullen, mitä ei aikaisemmin tehnyt. Tuo tosin on varmaankin tuon uuden ystävän puhe tyylistä tarttunutta.
En enää tunne miestä samaksi, jonka kanssa perheen perustin, niin erilainen hän nykyään on.
En voi enää sietää mieheni käytöstä lapsia kohtaan. Hän joko tiuskii heille, tai kinastelee heidän kanssaan kuin olisi itse saman ikäinen.
Jos pyydän miestä tekemään jotain, tai tulemaan suoraan kotiin kun minulla on jokin meno, hän yleisimmin kommentoi sanoin " En minä mikään sinun koirasi ole, joka tekee mitä käsketään!" Mies ei kanna enää minkäänlaista vastuuta perheestä, vaan olettaa minun hoitavan sekä kodin, että lapset yksinään. mielestäni en liikoja häneltä vaadi, ainoastaan kantamaan oman osansa vastuusta ja kotitöistä.
Myös mieheni ajatus maailma tuntuu muuttuneen kovasti. Hän ei enää halua ymmärtää tekojensa seurauksia, eikä sitä kuinka hänen käytöksensä vaikuttaa esimerkiksi siihen miten lapset (tai minä) häneen suhtautuvat.
En usko mieheni pettävän minua, vaikka varmaankin kaikki sitä vaihtoehtoa tarjoavatkin. Tiedän hänen olevan mies puolisten ystäviensä seurassa silloin kun ei tule suoraan kotiin.
Olisin eronnut miehestäni jo aikoja sitten, jos en tietäisi millainen hän ennen oli. Rakastan häntä, tai siis rakastan häntä sellaisena mikä hän ennen oli. Nykyään en kestä olla hänen kanssaan edes samassa asunnossa, vaan mieluummin lähden pois kotoa kun hän tulee kotiin. Välillä tosin on hyviäkin päiviä, jolloin kaikki menee hyvin ja hän vaikuttaa taas siltä vanhalta kunnon mieheltä. Mutta uonoina päivinä vain riitelemme.
En enää kestä tätä! Mitä tällaisessa tilanteessa voisi tehdä?
Kommentit (6)
Ei tuollainen kunniotuksen puute sinua kohtaan voi jatkua. Ei tee hyvää lasten nähdä tuollaista myöskään.
Voimia!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et syyttelisi siinä häntä ,vaan kertoisit miltä sinusta tuntuu. Toivottavasti mies lähtisi kanssasi juttelemaan asiasta ammattiauttajalle. Kuulostaa siltä , että hän on todella tyytymätön elämäänsä.
Milloin olette viettäneet aikaa kahdestaan?
Mies ei jostain syystä arvosta sinua enää. Asumuseroa suosittelen.
hän ei taatusti käyttäydy noin ilman syytä. mitä jos et vaatisi MITÄÄN osallistumista aikoihin ja ottaisin nurisematta vetovastuun? antaisit hengähtää... parisuhteenne tähden.
jos kokeilet tuota eikä se saa miestä ymmärtämään, kannattaa miettiä jatkoa vakavasti. kannattaa yrittää hyvällä, ei pahalla. paha aikaansaa vain lisää ongelmia.
olen ollut samassa tilanteessa. meidän suhteemme oli karmaisevassa kunnossa, minä väsynyt miehen vetäytymiseen ja mies minun yrityksiini lähentää häntä meihin muihin. meillä toimi asumusero, vaikka se oli hirvittävän vaikeaa aluksi.
vuosi sitten mies muutti muualle ja nyt hän on muuttamassa takaisin. suhde, jonka en uskonut voivan enää milloinkaan korjautua, tulikin entistä ehommaksi. löysimme kadonneen arvostuksen toisiamme kohtaan. mies on nyt aivan ihana, rakastaa ja huomioi minua ja lapsiamme. eikä minulla ole enää syytä huomauttaa mistään.
lisäksi olen ottanut käytännössä selvää siitä, että tarpeen tullen pärjään yksinkin. voin antaa miehelle tilaa jos hän sitä tarvitsee.
onnea ja menestystä!
häntä on varmaan alkanut ahdistaa tylsä elämä täynnä velvollisuuksia. Aikalisä (tilapäinen ero) voisi olla hyvä keino saada hänet joko tajuamaan, että ero on ainoa ratkaisu tai vaihtoehtoisesti, että täysi sitoutuminen on se mitä hän kuitenkin haluaa. Tsemppiä. Jos jaksat yritä positiivista viestimistä ihan kaikessa ja asennetta, että sinä ja lapset teette sinut onnelliseksi miehesta huolimatta ja ilmankin tulette toimeen sekä henkisesti että taloudellisesti. Naisen pitää aina olla myös taloudellisesti valmistautunut eroon. Silloin ei miehellä ole yliotetta.
Olemme kuulleet ja käyttäneetkin ehkäisyä! Minusta perhe ei edes ole kunnon perhe, jos lapsia on vain se yksi. No tuosta asiasta on yhtä monta mielipidettä, kuin on kertojaakin. Muihin kysymyksiin... Vietämme yhteistä aikaa usein kotona iltaisin ja melkein yhteistä silloin kun isommat lapset ovat mummolassa. Imetän edelleen nuorinta, joten hän ei ole vielä ollut yö kylässä/hoidossa ollenkaan. Isommat lapset ovat noin viikon kahdesta kuukaudesta mummolassa, jolloin olemme kotona kolmistaan mieheni ja nuorimman lapsen kanssa. Taloudellinen tilanteemme on muuttunut noin vuosi sitten siten, että minä olen nyt suuri tuloisempi kuin mieheni. Eli en ole hänestä taloudellisesti riippuvainen. Tuunua positiivista suhtautumista ja näyttämistä, että sarjaan ilman häntäkin voisin yrittää jaksaa enemmän.