Persjalkaisen painoindeksi
Kaikkihan tietää miten painoindeksi lasketaan. Se ei kuitenkaan ota mitenkään huomioon vartalon mittasuhteita. Ihan arkijärjellä ajatellen sentti keskivartalolla painaa enemmän kuin sentti säärissä, ihan riippumatta siitä onko henkilö hoikka vai lihava. Näin ollen BMI-laskentakaava vähättelisi pitkäjalkaisen painoindeksiä ja liioittelisi lyhytjalkaisen painoindeksiä.
No, maailmassahan on tutkittu kaikkea mahdollista, ja myös BMI:lle on kuin onkin kehitty kaava, joka korjaa painoindeksin vastaamaan keskivertovartaloa. Tietoa tästä löytyy hakusanoilla cormic index bmi ja esim. http://www.unsystem.org/scn/archives/adults/ch05.htm
Laskennan pohjana käytetään istumapituuden suhdetta seisomapituuteen. Suhdeluku 0,52 on oletusarvo, silloin bmi:tä ei tarvitse korjata. Naisille ja miehille korjauskerroin lasketaan eri tavalla. Kaavasta laskettu korjausarvo naisille eri suhdeluvuilla on:
0,56 -> -4,76
0,55 -> -3,57
0,54 -> -2,38
0,53 -> -1,19
0,52 -> 0
0,51 -> +1,19
0,50 -> +2,38
jne.
Eli siis persjalkainen 0,55 pitkän selän omaava nainen, jonka painoindeksi on lievästi ylipainoinen 26,00, saa istumapituuskorjatuksi bmi:ksi 22,43, joka onkin terveyden kannalta vallan mainio. Vastaavasti alipainoiseksi leimattu pitkäjalkainen saattaakin olla yhtä lailla ihan terveellisessä painossa, kun vain istumapituus otetaan mukaan laskentakaavaan.
Itsehän olen huomattavan persjalkainen, ja nuorempana ollessani painoindeksissä 20 kärsin jatkuvasti huimauksesta ja palelusta. Nyt normaalin ja lievän ylipainon rajoilla vointi on paljon parempi, enää ei huimaa ja palelukin on vähentynyt huomattavasti. Edellä kuvatun perusteella selitys on yksinkertainen: ollessani normaalipainossa 20 olin tosiasiassa alipainoinen 16. Eipä ihmekään että huimasi!
Onko muita väärin "painoluokiteltuja"? :)
Kommentit (13)
Mulla on tosi pitkä kaula. Muuttanee tilannetta entisestään!
Niissä ohjeissa jotka löysin istumapituus mitataan esim istumalla selkä seinää vasten pää suorassa, vähän samaan tapaan kuin seisomapituuskin mitattaisiin. Ehkä jos on oikein treenattu tiukka takapuoli, siitä voisi jonkin sentin saada lisää mittaa, jos mittausta tehdessä oikein jännittäisi pakaroita, mutta eiköhän ne löysät läskit anna aika hyvin periksi sivulle päin, jolloin lisäpituutta ei pahemmin tule. Kyllä mulla ainakin istualtaan tuntuu lantion luu heti ihon alla, jos sullon käden penkin ja perseen väliin.
Ennemmin mittaustulosta voisi häiritä se, ottaako mitan aamulla vai illalla, kun päivän mittaan nikamiin kohdistuva paine saa selän lyhenemään hieman.
Omassa tapauksessa pituusero mieheeni nähden on 15 cm seisaaltaan, mutta istualtaan olemme saman mittaisia, eli kyllä se ero on siellä jaloissa.
Mittailkaa vain vyötärönympäryksiä, ei tartte alkaa mitään toisen asteen yhtälöitä vääntää.
Tuo istumalla mittaamainen (sitting height ratio) tulee kai siitä, että jalan pituuden mittaaminen suoraan jalasta antaa helpommin mittausvirheitä. Ja jos kaava on laskettu istumapituuden mukaan, niin siinä liene huomioitu myös mahdollinen pakaroiden vaikutus. Samoin voisi olettaa, että pitkäselkäisillä on yleensä ottaen myös vastaavasti pitempi kaula, joten tämäkin lienee huomioitu. Ainakin itse ymmärsin, että kaava on luotu ottamalla iso ihmisjoukko, jolta on määritetty sh/s suhde, bmi ja kehonkoostumus. Sitten on määritelty kaava siten, että miten bmi:tä tulisi muuttaa, että esim. 0,55 pitkälle tulisi sama bmi kuin 0,52 pitkälle tilanteessa, jossa molemmilla on sama kehonkoostumus. Eli muunnettu bmi vastaa paremmin siihen, mihin bmi on tarkoitettu: kertoo suuntaa henkilön kehonkoostumuksesta.
Jalan mitassa ongelma on kai siinä, että se mitta pitäisi olla suoraan haaruksista lattiaan seisoen samassa asennossa kuin koko vartalon pituutta mitatessa. Jos jalan mittaa vaikka reiden sisäpintaa mukaillen, tulee väärä lukema. Siinäkin voi olla eroja, että kuinka syvältä nivustaipeesta itse kukin sitä mittaa alkaa määrittämään.
Istumamitta on kai sitten yksiselitteisempi, selkä seinää vasten, kirja pään päälle ja viiva seinään.
Vierailija kirjoitti:
Mittailkaa vain vyötärönympäryksiä, ei tartte alkaa mitään toisen asteen yhtälöitä vääntää.
Juuri näin. Painoindeksi kun ei ylipäätään ole mikään yksilötasolla merkittävä suurre. Ei se kiinnosta kuin tilastotieteilijöitä. Tavisnainen voi tosiaan katsoa vyötärönympärystä, tai ihan vaan pituus-110, tai jos on pitkä niin pituus-115. Siihen kun osuu niin varmasti näyttää hyvälle ja on terveyden kannalta kaikki kohdillaan. Treenaavat osaavat pääsääntöisesti sitten ihan itse nähdä ja katsoa miltä se kroppa näyttää ja miten se toimii.
No tämä selittää paljon. Olen kunnon tappijalka, selkä on pitkä. Mä näytän ja tunnen oloni parhaimmaksi kun BMI on jossain 24-25 välillä vaikka sehän on jo melkein ylipainoa.
Mun lyhyitä jalkoja aina taivastellaan, olen 168 cm pitkä mutta esim farkun lahkeissa pituus 30" on pitkät mulle.
No tämä selittää paljon. Olen kunnon tappijalka, selkä on pitkä. Mä näytän ja tunnen oloni parhaimmaksi kun BMI on jossain 24-25 välillä vaikka sehän on jo melkein ylipainoa.
Mun lyhyitä jalkoja aina taivastellaan, olen 168 cm pitkä mutta esim farkun lahkeissa pituus 30" on pitkät mulle.
Vähän sama ongelma on vyötärönympärysten kanssa. En jaksa uskoa, että kaikilla se 80 cm on kriittinen mitta.
.