Lue keskustelun säännöt.
Antaisitko kumppanillesi anteeksi tekstareiden/FB-viestien urkkimisen ja lukemisen?
03.08.2016 |
En halua kertoa sukupuoltani, ettei aloitusta leimata AV:n tapaan "nais/miesviha-aloitukseksi". Kävi ilmi, että kumppanini oli urkkinut viestihistoriaani enemmänkin, jopa siis ajalta, jolloin emme vielä edes tunteneet. On lukenut ainakin FB-viestit, tekstarit ja osan WhatsApp-viesteistä. Pyysi anteeksi, mutta en tiedä mitä tekisin. En ole ikinä pettänyt tai sählännyt mitään, joten viesteistä ei selvinnyt mitään sellaista, jota urkkija ehkä luuli löytävänsä, mutta tekee pahaa.
En koe, että minuun luotetaan. Olen miettinyt vakavasti suhteen lopettamista. Mitä sinä tekisit? Antaisitko anteeksi? Ja korostan vielä, että kyse on periaatteesta ja oikeudesta yksityisyyteen. "Miksi suutuit jos sulla ei kerran ole mitään salattavaa?" ei ole tässä mielestäni validi argumentti, koska kyse on siitä, että toisen yksityisviestit tulisi mielestäni jättää rauhaan.
Kommentit (66)
Parisuhteessa kuuluu jakaa kaikki. Jos sulla on tärkeetä viestellä , flirttailla yms sellaista mikä ei puolison silmille sovi on parempi pysyä sinkkuna. Itsetutkiskelun paikka sinulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Me luetaan toistemme viestejä ja posteja yhteisestä sopimuksesta.
Sairasta, anna kun arvaan tämä "yhteinen sopimus" on sinun eli naisen sanelemaa.
Sairasta
Vierailija kirjoitti:
Me luetaan toistemme viestejä ja posteja yhteisestä sopimuksesta.
No huh huh kävikö mielessä että joku voi lähettää sinulle ja kumppanillesi henkilökohtaisia viestejä joita ei muille ole tarkoitettu? Esim. omasta terveystilastaan? Sairasta...
Vierailija kirjoitti:
Parisuhteessa kuuluu jakaa kaikki. Jos sulla on tärkeetä viestellä , flirttailla yms sellaista mikä ei puolison silmille sovi on parempi pysyä sinkkuna. Itsetutkiskelun paikka sinulla.
No kun nimenomaan ei ole. Kyse on periaatteesta ja oikeudesta yksityisyyteen. Enkä halua, että kumppanini saa tietää asioita, joita paras ystäväni tilittää minulle avioeronsa keskellä. Ne eivät liity mitenkään kumppaniini, eikä ne ole hänen luettavaksi tarkoitettu.
En antaisi anteeksi. Jos haluaa lukea, kysyy multa luvan ensin. Sama kun menisi mun päiväkirjoja lukemaan. Jokainen saa ihan itse päättää, mitä haluaa menneisyydestään puolisolle kertoa, eikä todellakaan kenenkään pidä mennä toisen yksityisasioita ja -keskusteluja salaa tutkimaan. Ja jos kerran on tuollaista tehnyt selän takana, tekee taatusti toistekin. En jatkaisi suhdetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo koska en saa uutta kumppania. Jos vientiä olisi, en antaisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me luetaan toistemme viestejä ja posteja yhteisestä sopimuksesta.
No huh huh kävikö mielessä että joku voi lähettää sinulle ja kumppanillesi henkilökohtaisia viestejä joita ei muille ole tarkoitettu? Esim. omasta terveystilastaan? Sairasta...
Ei käynyt. Ne asiat keskustellaan kasvotusten naisten- tai miestenilloissa tai kahvilla eikä teinikkäästi: mulla on kuppa, perkele!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on ihan vapaasti luettavissa jos jaksaa kiinnostaa. Luottamus pelaa, eikä tarvetta toisen kyttäämiseen ole.. ihme juttuja tällaiset.
Ei ole yhtään sairasta.Ihan yhteinen sopimus eikä naisen keksimä.Mitä siitä jos tulee viestejä terveydentilasta.Olemme selvillä toistemme terveydentilasta.Ihan sairasta meistä olisi muunlainen toiminta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me luetaan toistemme viestejä ja posteja yhteisestä sopimuksesta.
No huh huh kävikö mielessä että joku voi lähettää sinulle ja kumppanillesi henkilökohtaisia viestejä joita ei muille ole tarkoitettu? Esim. omasta terveystilastaan? Sairasta...
Ei käynyt. Ne asiat keskustellaan kasvotusten naisten- tai miestenilloissa tai kahvilla eikä teinikkäästi: mulla on kuppa, perkele!
Rikotte lakia
Vierailija kirjoitti:
Meillä on ihan vapaasti luettavissa jos jaksaa kiinnostaa. Luottamus pelaa, eikä tarvetta toisen kyttäämiseen ole.. ihme juttuja tällaiset.
Meillä myös, puhelimet, padit ja läppärit kaikki käytössä salasanoineen ja sormenjälkineen. Eipä ole tullut katseltua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä annoin anteeksi sellaisen tilanteen, missä olin jättänyt facebookin auki ja kumppanini oli sitten sieltä viestit lukaissut. Suutuin kovasti, mutta lopulta ajattelin tilaisuuden tehneen varkaan ja päätin antaa sen kerran anteeksi painottaen, etten seuraavaa kertaa hyväksy jos sellainen tulee. Kumppanini ymmärsi tehneensä väärin ja pyysi anteeksi.
Tuo teidän tilanne on hieman erilainen kun on penkomalla pengottu kaikki. Tuota en luultavasti pystyisi katsomaan läpi sormien.
Katuuko kumppanisi?
Vierailija kirjoitti:
Ei ole yhtään sairasta.Ihan yhteinen sopimus eikä naisen keksimä.Mitä siitä jos tulee viestejä terveydentilasta.Olemme selvillä toistemme terveydentilasta.Ihan sairasta meistä olisi muunlainen toiminta.
Älä selitä jäit kiinni rysän päältä
Sairasta!!1
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me luetaan toistemme viestejä ja posteja yhteisestä sopimuksesta.
No huh huh kävikö mielessä että joku voi lähettää sinulle ja kumppanillesi henkilökohtaisia viestejä joita ei muille ole tarkoitettu? Esim. omasta terveystilastaan? Sairasta...
Ei käynyt. Ne asiat keskustellaan kasvotusten naisten- tai miestenilloissa tai kahvilla eikä teinikkäästi: mulla on kuppa, perkele!
Rikotte lakia
Ei rikota, jos on yhdessä sovittu että kaiken saa katsoa ja lukea.
Minut on kasvatettu niin vahvasti siltä saralta, että jokaisella on oma yksityisyytensä, että se on minulle täysin itsestäänselvyys. En muista äitini esimerkiksi koskaan tutkineen laukkuani/huonettani, saati avanneen postiani tai selanneen puhelintani. Toki meillä siis oli luottamus kunnossa puolin ja toisin, olisin milloin vain pyydettäessä antanut hänen katsoa mitä vain huoneestani/laukustani/puhelimestani, mutta ei koskaan ollut tarvetta.
Siispä parisuhteessa ajattelen samoin. En hyväksyisi, jos kumppani luvatta lukisi viestejäni tai muuten sorkkisi yksityisyyttäni, vaikka luvan kysymällä voisin samalla sekunnilla näyttääkin (= ei salattavaa siis). Joskus parikymppisenä silloinen avopuoliso luki luvatta viestini (ja myönsi sen), laitoin puhelimeen suojakoodin ettei näppäinlukkoa saa auki ja kerroin, etten tee sitä siksi että olisi jotain salattavaa (kuten hän itsekin oli huomannut viestini lukiessaan), vaan koska haluan yksityisyyttäni kunnioitettavan - aivan kuten minäkin kunnioitan.
Vaikea sanoa, antaisinko anteeksi. Yksityisyys on tärkeä parisuhteessakin, ja kyse on myös luottamuksesta. Toisen viestejä EI lueta!
Terveessä parisuhteessa EI jaeta kaikkea vaan molemmilla on myös oma erillinen elämänalueeensa, omia ystäviä jne.
Aivan.Meillä tämä sopimus on ollut postienkin osalta iät ajat.Silsi kai avioliittomme kestääkin kun ei ole tarvetta salailuun kummallakaan.
Voisin ajan kanssa antaa anteeksi jos toinen aidosti katuisi ja ymmärtäisi tehneensä väärin. Luottamusta joutuisi kyllä rakentamaan uudestaan.
Me luetaan toistemme viestejä ja posteja yhteisestä sopimuksesta.