Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
En kykene enää parisuhteeseen vaikka haluaisin
31.07.2016 |
Usein ensin ihan hyvillä fiiliksin ja sitten ahdistus ja alkaa miettiminen miten sanoa nätisti ettei tämä onnistu.
Yleensä on kyllä ollut joku "vika". Pieni varustus (anteeksi miehet mutta häiritsee). Puheissa joku mikä ärsyttää. Tms.
Mutta kuristus ja puristus saattaa tulla jo ennen kuin mikään ärsyttää, heti jos toinen haluaa olla kanssani paljon.
Mielipiteitä, kokemuksia. Enkö vain ole kohdannut oikeanlaista? Vai olenko muuttunut täysin sitoutumiskyvyttömäksi vaikken tahtoisi? Vaikea paikka aina sanoa kivalle miehelle, että tämä oli tässä.
Yksi mennyt rakkaus vielä mielessä on. Kauan aikaa kulunut, mutta sitäkin miettinyt tämäkö estää uusien suhteiden onnistumisen.
Tahtoisin kovasti rakastaa ja olla rakastettu :(
Kommentit (16)
On minulla seksikumppani tarvittaessa. Meistä ei ikinä paria tule, mutta jos en ole suhteessa välillä tapaamme niissä merkein. Mutta vaikka ei panoa olisi, mieluummin sooloseksi kuin huonon partnerin kanssa
En tiedä miten voisin oppia nauttimaan seksistä pienimunaisen kanssa? Koska vaikka olenkin nainen, pidän eniten nimenomaan siitä naimisesta. Ei ole kovin hohdokasta jos varustus oikeasti pieni ja seksielämä minulle tosi tärkeä asia.
Eikä tuo ollut ainoa vastaan tullut ongelma :(
Toivottavasti löytyisi joku joka on ollut samanlainen mutta oppinut miten toimivan suhteen saisi rakennettua
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika ajankohtainenkin taas. Tänään pitäisi jotenkin, jälleen kerran kertoa ettei tämä onnistu.
Joko olet edelleen liian kiiinni menneessä tai sitten et ole vain tavannut sitä sinulle sopivaa kumppania. Jos toisen kanssa vietetty aika ahdistaa, niin olet todellakin väärässä suhteessa.
Vois olla mun tekstiä... Tosin ilman tuoka vakkaripanoa. Olis kiva neuvoa ap:a, mutta kun ei voi - sama pulma itsellä. Olis paljon rakkautta annettavana mutta kun ei vaan ketään löydy. Seksiin asti en oo päässyt vuosiin vaikka kymmenillä treffeillä oonkin käynyt (ei kahta kertaa saman kanssa).
Huoh.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joko olet edelleen liian kiiinni menneessä tai sitten et ole vain tavannut sitä sinulle sopivaa kumppania. Jos toisen kanssa vietetty aika ahdistaa, niin olet todellakin väärässä suhteessa.
Vaikka en olisi vielä "löytänyt mitään vikaa", ahdistus voi iskeä silti. Esimerkki: olin tavannut miehen jonka suhteen ihan hyvin mielin. Meidän piti tavata lauantaina kun miehellä perjantaina menoa aika myöhäiseen asti. Kysyi sitten yllättäen jos tulisi kuitenkin perjantaina illalla menojen jälkeen ja ilahduin. Hetken päästä kuitenkin jo kuristi, tuntui liialta.
En käsitä itsekään kun kuitenkin koko ajan ajattelen että parisuhteen haluaisin
Ehkä tarvitset paljon tilaa ja funtsausaikaa.
Minullakin pää joskus pyörittää jotain niin, että toivoisi sen jo menevän...saisi ratkaisun aikaan. Sitten on ne työasiat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ehkä tarvitset paljon tilaa ja funtsausaikaa.
Minullakin pää joskus pyörittää jotain niin, että toivoisi sen jo menevän...saisi ratkaisun aikaan. Sitten on ne työasiat.
Niin kai. Tuntuu vaan niin hullun ristiriitaselta haluta kainalopaikkaa ja samalla ahdistua siitä.
Tai ei vaan tunnu, vaan on ristiriitaista
Huoraillessa sinulla on jokin naksahtanut päässäsi ja et pysty enää vakiintumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla oli tuollainen nainen-ilman tuota seksiosiota. Se vaan ahdistuu liian tiiviistä yhdessäolosta. Haluaa ja ei halua: Ajattelin olevani väärä. Nyt hän haluaa taas. Mutta en taida enää lähteä arpomaan.
Vierailija kirjoitti:
Olenko ainoa :(
Toivottavasti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sama juttu. Varmaan ikä ja eletty elämä tekee tuon. Liikaa pettymyksiä ja paskoja juttuja takana. Tähän tulokseen itse tulin omalla kohdallani. Haluaisin parisuhteen, haluaisi rakastaa ja olla rakastettu, elää sitä ns. normaalia elämää. Mutta pää ei pysty siihen, vaikka "muka" niin haluaa. Ei ole itse valmis ja toisaalta, kumppanit ovat olleet vääriä. Joko tulee oikea kumppani ja itse on valmis tai sitten ei.
Itse ainakin arvostan suuresti sitä ettei ole "kuristus"-fiilistä, todella paljon mieluummin olen itsekseni ilman tuota oloa. Tyytyväisenä. En kaikkeen, mutta moneen juttuun kuitenkin :)
Ei pakolla kannata. Anna ajan mennä.
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli tuollainen nainen-ilman tuota seksiosiota. Se vaan ahdistuu liian tiiviistä yhdessäolosta. Haluaa ja ei halua: Ajattelin olevani väärä. Nyt hän haluaa taas. Mutta en taida enää lähteä arpomaan.
Ihan samanlainen en oo. Siis jos oon sanonut että tämä oli tässä, en enää saman perään haikaile
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oman pääsi juttu, ap. Joko hyväksyt ettei pitkäaikaista parisuhdetta koskaan tule tai muokkaat päätäsi esim. terapiassa. Sellaista ihmemiestä joka täyttäisi kriteerisi ei ole syntynyt koska itse ahdistut jos toinen tulee liian tärkeäksi, löydät jonkun "syyn" ja karkaat tilanteesta. Tuskin se sinkkuuskaan paha ratkaisu on kun tuon hyväksyy.
Ja kun oon vielä sellanen, että tuntuu ihan tosi pahalta tehdä se loppu. En koskaan haluais loukata. Kai sitte vaan pitää olla yksin ja odottaa jos ihme tapahtuis joskus
Alue: Aihe vapaa
Eli mieluummin ilman seksiä kokonaan kuin seksiä pienimunaisen kanssa, jota kuitenkin rakastaisit, jos antaisit mahdollisuuden?