Lue keskustelun säännöt.
Voiko psykoosioireista puhua vapaasti psykiatrille?
30.07.2016 |
Mulla on kai joitakin pitkäaikaisoireita (ei aistiharhoja, vain harhaluuloja esim. naapureista ja piilokameroista), jotka haittaavat päivittäistä elämääni jonkin verran, mutta jotka ovat kuitenkin hallinnassa ja olen oppinut elämään niiden kanssa. Niitä on jatkunut nyt melkein kaksi vuotta enkä ole oikeastaan kertonut niistä kenellekään psyk. poliklinikalla, missä käyn masennuksen ja sosiaalisen fobian takia. Mulla ei ole lääkitystä, koska en sellaista ole ikinä halunnut tai kokenut OIKEASTI tarvitsevani.
Voinko siis kertoa psykiatrille harhaluuloistani ja ehkä saada jotain apua niiden käsittelemiseen ilman, että kukaan pakottaa aloittamaan lääkitystä (esim. ei suostu kirjoittamaan Kelalle uutta lääkärintodistusta kuntoutustukea varten ilman sitä)? Onko kenelläkään omia kokemuksia tällaisesta?
Ja en muuten kaipaa mitään moralisointia tai holhousta tuosta mielialalääkkeistä kieltäytymisestä enkä ala siitä tai sen syistä syvällisemmin tappelemaan.
Kommentit (4)
No jos haluat mahdollisimman hyvää hoitoa, niin hoitavien henkilöiden olisi hyvä tietää mahdollisimman paljon ongelmastasi. Ei ketään pakoteta aloittamaan lääkitystä, jos ei muuten ole pakohoitokunnossa, mitä ilmeisesti et ole, jos itsekin tiedät kyseessä olevan harhaluulot ja tulet niiden kanssa toimeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tietenkään! Oireet kannattaa salata mahdollisimman tarkkaan ja esittää tervettä.
Vierailija kirjoitti:
No jos haluat mahdollisimman hyvää hoitoa, niin hoitavien henkilöiden olisi hyvä tietää mahdollisimman paljon ongelmastasi. Ei ketään pakoteta aloittamaan lääkitystä, jos ei muuten ole pakohoitokunnossa, mitä ilmeisesti et ole, jos itsekin tiedät kyseessä olevan harhaluulot ja tulet niiden kanssa toimeen.
Kiitos, toivottavasti olet oikeassa!
ap
Et jaksa töissä käydä?