Sanoisitko aikuiselle lapselle

En usko, että sanoisin koskaan noin, vaikka joskus tuntisin niin. Lapseni ovat jo täysi-ikäisiä ja hyvin pärjänneet elämässään, en ole koskaan ollut heihin pettynyt. Minuun he varmaan ovat olleet pettyneitä joskus. 

Jos tuntee halua sanoa noin, voi yhtä hyvin mennä itseensä ja pohtia, mitä on tehnyt lapsensa suhteen väärin. Lapsi saattaa myös haluta antaa palautetta vanhemmuudestasi, joka aiheuttanut hänelle ongelmia. Ehkä sinä saisit silloin kuulla siitä ja mennä hautaan asti sen tiedon kanssa. Asioilla kun on aina kaksi puolta.

Appivanhemmat sanoivat näin miehelleni eli pojalleen. Tilanne oli juurikin se, että mies yritti antaa palautetta siitä, kuinka häntä on kohdeltu lapsena, mm. lyöty. Ei tuollaisten ihmisten kanssa voi olla enää tekemisissä. Harmi vaan, että meidän lapsemme menettää nyt isovanhempansa. T. Ap

Mieheni (joka on vielä alle 30) vanhemmat jokaisella kyläilykerralla ottavat jossain vaiheessa hänen kanssaan puheeksi että on heidän mielestään laiska ja saamaton ja siksi ei ole tarpeeksi menestynyt. Akateeminen koulus hänellä on mennyt kiitettävästi mutta se ei kelpaa kun hän ei ole löytänyt töitä. Tiesin itse jo alussa että ei hänen alallaan helposti töitä löydä eikä ainakaan niin hyväpalkkaisia kuin vanhempansa vaativat. Ärsyttää että vanhemmat ihmiset eivät tajua kuinka vaikea tilanne nyt on ja elävät jossain menneessä ajassa. Kuitenkin mies on erittäin komea, raitis, kaikin puolin kunnollinen ja yrittää parhaansa. Tuntuu pahalta hänen puolestaan.