Lue keskustelun säännöt.
Ottaako muilla aideilla koville lapsen eskarin lopetus? Itse olen itkeskellyt pitkin paivaa alkaen aamun kevatjuhlasta. Tytto ei illalla saanut unta ja suri ja itki eskarin paattym
31.05.2007 |
istä ja se riipaisi äidin sydäntä. Elän hirveän voimakkaasti lasten tunteissa mukana. Nyt kyseessä esikoinen, mitenhän sitten kun kuopus " vauvani" lopettaa eskarin.
Kommentit (28)
korostat alkavaa IHANAA kesää /kesälomaa. Teette suunnitelmia, joihin voisi kuulua eskarikavereita. Sovitte jo hyvissä ajoin vanhempien kanssa, milloin ja miten lapset voivat tavata toisiaan.
Kyllä lapselle monesti kaikki uusi on kivompaa kun vanhan kaipuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sun kuuluu äitinä paukuttaa, kuinka kivaa on mennä kouluun ja voisitte jo käydä ostamassa joitain kivoja tehtäväkirjoja ja vaikka uudet värikynät ja joku ihana kynä, jolla tehdä niitä tehtäviä.
Tietenkin on kurjaa, kun tutut eskaritädit jää sinne päiväkotiin, mutta niitä voi käydä katsomassa koulupäivän päätteeksi ym.
Nyt sinä otat itseäsi niskasta kiinni ja aloitat kunnon paukutuksen kaiken kivan puolesta.
Puhu mielummin tytölle mitä kaikkea kivaa on edessä äläkä haikaile menneitä.
Ihan kun se eskari olisi ollu muka tytön elämän parasta aikaa ja tulevaisuus ei olisi enä niin kivaa...
en ole surrut päiväkodin päättymistä, vaan näen koulun aloituksen iloisin mielin.
t. kahden pojankin äiti, joka itkeä tirauttaa vähän joka tilanteessa
Nyt odotan isomman pojan 9. luokan kevätjuhlaa. Siellä se mun " vauvani" on isona ihmisenä. Itkin sisarensa 9. luokan kevätjuhlissa, itkin molempien 6. luokan kevätjuhlassa, olen itkenyt jo 4 kertaa eskarin kevätjuhlissa :) ja tulen takuuvarmasti niiskuttamaan tänäkin keväänä. (Samoin olen itkenyt ristiäisissä, rippijuhlissa jne)
Siinä vaiheessa kun perheemme kuopus lähtee eskarista, niin huh :).
Ihanaahan se on kun lapset kasvavat, mutta ovat nämä tietyt siirtymäriitit myös kovin liikuttavia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän hyvin että itkettää/liikuttaa/tulee haikea mieli.
Meidän esikoisemme oli eilen viimeistä päivää pk:ssa kun aloittaa syksyllä eskarin eri paikassa ja kyllä minäkin kyynelen jos toisenkin tirautin.
Onneksi on herkkiäkin ihmisiä eikä vain näitä " reippaushirviöitä" :-)
Vierailija:
Ymmärrän hyvin että itkettää/liikuttaa/tulee haikea mieli.
Meidän esikoisemme oli eilen viimeistä päivää pk:ssa kun aloittaa syksyllä eskarin eri paikassa ja kyllä minäkin kyynelen jos toisenkin tirautin.Onneksi on herkkiäkin ihmisiä eikä vain näitä " reippaushirviöitä" :-)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En minäkään ihan ymmärrä, mitä itkeskellään. Olihan se haikeata tänään, kun piti jättää tutut hoitajat ja kaikki kaverit. Mutta sellaista se elämä on. Miljoona kertaa tulee vielä sama tilanne eteen. Miljoona kertaa on se minulle jo tapahtunut. Siksi se ei enää itketä.
Vierailija:
Ja sitten teidän " herkkien" lapsista kasvaa sellaisia itkupillejä jotka stressaantuu joka muutoksesta...
Mistä niin päättelit?
t. se kahden pojankin äiti, jolla on esikoinen jo täysi-ikäinen ja pari muutakin melko isoja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
evätjuhlahetkeä. Suojelusenkeli riipus koulumatkan suojaksi, sekin minua liikutti, vaikka kaikki sen sai. Lapselle puhuttu iloisesti koulun aloituksesta, tottakai. Mutta eikö teitä muka riipaise sydämestä jos lapsi suree eskarin loppua, sehän on merkki siitä että lapsi on viihtynyt hyvin siellä. Tänään lapsi on ollut ihan reippaalla mielellä jo. Eikä äitikään täällä masennuksen pyörteissä oo, haikealla mielellä vaan. ap
Ja sitten teidän " herkkien" lapsista kasvaa sellaisia itkupillejä jotka stressaantuu joka muutoksesta...
Miten olisi vähän suvaitsevuutta, ei kaikkien tarvitse, ihan oikeasti, olla samanlaisia kuin sinä ja tuntea ja kokea asioita samoin!
Minulla on kaksi hyvin herkkää ja kuitenkin todella vahvaa pientä lasta ja kuinka olenkaan onnellinen siitä että he ovat sellaisia kuin ovat!
Itkeä saa kun itkettää ja nauraa kun naurattaa, useimmiten he hymyilevät. Kuinkas on sinun lastesi laita?
t. itkupilli 9
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ei siis ole itkettänyt. Ehkäpä sitten kuopuksen kohdalla, kun päiväkotiajat on sitten ohi meidän perheessä.
Kyllä sitä sit näin useamman lapsen äitinä sais jatkuvasti jotain itkeä tihrustaa jos tollanen asenne olis kuin ap:lla ja parilla muulla vastanneella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ihan toiseen kaupunginosaan. Vielä vuotta ennen aikojaan. Innosta piukeana ollaan kaikki!
kun elämä etenee ja asiat muuttuu.
Vierailija:
Ja sitten teidän " herkkien" lapsista kasvaa sellaisia itkupillejä jotka stressaantuu joka muutoksesta...
Miten olisi vähän suvaitsevuutta, ei kaikkien tarvitse, ihan oikeasti, olla samanlaisia kuin sinä ja tuntea ja kokea asioita samoin!
Minulla on kaksi hyvin herkkää ja kuitenkin todella vahvaa pientä lasta ja kuinka olenkaan onnellinen siitä että he ovat sellaisia kuin ovat!
Itkeä saa kun itkettää ja nauraa kun naurattaa, useimmiten he hymyilevät. Kuinkas on sinun lastesi laita?t. itkupilli 9
Vierailija:
ihan toiseen kaupunginosaan. Vielä vuotta ennen aikojaan. Innosta piukeana ollaan kaikki!
Vierailija:
Kyllä sitä sit näin useamman lapsen äitinä sais jatkuvasti jotain itkeä tihrustaa jos tollanen asenne olis kuin ap:lla ja parilla muulla vastanneella.
Tämä on kieltämättä ollut tosi hankalaa. Ihan alvariinsa olen joutunut itkeä tihrustamaan kun eskarit jne loppuvat. Ihan pari -kolme kertaa vuodessa on kyyneliä vuodatettu. Voi sitä nenäliinan kulutusta.
Ja kun ottaa vielä huomioon, että liikutuin mm. kummityttären balettinäytöksessä viimeksi, niin nenäliinojen kulutus vaan kasvaa. Myös siskontytön synnyttyä tuli kyynelehdittyä vähän.
Onhan se ihan kauheaa, jos aikuinen nainen liikuttuu. Meillä tosin (kauheaa!) liikuttuu välillä isäkin. Onpa isoäitienkin nähty pari kyyneltä tirauttavan lapsenlastensa juhlissa.
Kyllä pitäisin elämän asenteen olla sellainen eteenpäin menevä, ettei turhia liikututtaisi lasten vuoksi. Eteenpäin vaan elävän mieli: mitä sitä turhia niiskuttelemaan.
(Luoja varjele lapsiani kasvamasta tiukkapipoisiksi tädeiksi / sediksi, joilla on " oikea elämän asenne" ja selkeä tieto siitä, että vain heidän tyylinsä elää on SE OIKEA tapa.)
terv. viiden lapsen liikuttuvainen äiti
menneeseen takertuvia itkupillejä, jotka pelkää hysteerisesti jokaikistä muutoksenpoikastakin.
Vierailija:
menneeseen takertuvia itkupillejä, jotka pelkää hysteerisesti jokaikistä muutoksenpoikastakin.
Ja tämän pystyt loistavasti päättelemään siitä, että lasten äiti liikuttuu? Ilman muuta lapsista kasvaa hysteerisesti muutosta pelkääviä ihmisiä, jos äitiä itkettää eskarin kevätjuhlissa?
Kamoon: et voi olla tosissasi? Ethän?
Mikä ihmeen juttu tää on?