Miksi Suomessa oli aiemmin varaa palveluihin?

Koska ihmisten elintason noustessa ihmistyö kallistuu. Ennen oli materia kallista, ihmistyö halpaa, nykyään päinvastoin.

Koska aiemmin niille palveluille oli käyttäjiä ja pääomallakin oli rajat.

Verotus nostaa kaiken hinnat pilviin.

Siksi huippu kirurginkin kannattaa rakentaa itse omakotitalonsa, eikä tehdä ylitöitä.

Sosialismin ansiota. Julkinen talous taas vaatii isoja veroja, molokin kita syö yli puolet kaikesta.

Ja yksi asia tätä ajamassa on se, että netistä löytyy nämä kaikki

Terveydenhuolto ja koulutus nielevät enemmän. Ennen vanhukset hoidettiin kotona ja se oli ilmaista, ei ollut eläkkeitä ja elintaso oli niukkaa.

Ennen oli pakko olla palveluita kun niitä ei voitu vielä teettää asiakkailla. Tietenkin oli varaa, mutta johonkin muuhun jäi sitten vähemmän resursseja.

Pankinjohtaja ja "omistajat" tienasivat vähemmän suhteessa muihin. Nyt pitää tahota omistajalle rahaa vaikka heikentyneen palvelutason kustannuksella.

Suomalaiset eivät ole koskaan ennen ostaneet näin paljon palveluja kuin nykyään. Ajatellaan nyt vaikka monia vapaa-ajan viettoon liittyviä palveluja: liikuntaharrastukset, hyvinvointipalvelut, harrastukset, matkailu, nettiliittymät, Netflixit sun muut.. 

Toisaalta kyllä noita pankki- ym palveluja on tehostettu vimpan päälle.

Vientiyritykset on myyty pois tai tuotanto siirretty halpamaihin. Yksikään maa, jolla ei ole raskasta vientiteollisuutta, ei kauan pysty tuottamaan palveluita. Jäljelle on jäänyt kaikki pienet nyrkkipajat, pk -yritykset ja ylimitoitettu julkinen sektori.

Sosiaalikustannukset ovat nousseet taivaisiin.

Suomalaisella ei ole varaa maksaa suomalaisen palkkaa.

Kun liikkuu keskustan ulkopuolella kantakaupungissa sen näkee. Entisiä liiketiloja. Ennen oli palvelukonttoria kaikelle. Miten esim. Hsl lippujen hinnat aina vaan nousee, vaikka ennen ne ostettiin heidän toimipisteistä. Kohta oo varaa tarkastajiinkaan.

Ennen oltiin itsenäinen valtio.

Ennen piti joka pikkukylässäkin olla postit, pankit, poliisit, lääkärit, virastot, jne. Nyt on järkeistetty ja tehostettu, enää ei tarvita koko pikkukylää.

Vierailija kirjoitti:

Ennen piti joka pikkukylässäkin olla postit, pankit, poliisit, lääkärit, virastot, jne. Nyt on järkeistetty ja tehostettu, enää ei tarvita koko pikkukylää.

Pikkukylät on autioituneet, nyt ovat vuorossa pienet kaupungit.

Vierailija kirjoitti:

Ennen piti joka pikkukylässäkin olla postit, pankit, poliisit, lääkärit, virastot, jne. Nyt on järkeistetty ja tehostettu, enää ei tarvita koko pikkukylää.

Eikä enää maatalouskaan kannata. Miksiköhän?

Vielä 70-luvulla kaikki ostokset maksettiin joko käteisellä tai shekeillä. Sekä käteistä että shekkejä sai vain pankin konttorista. Samoin laskunipun kanssa mentiin pankin konttoriin maksamaan ne. Yrityksille tuli mahdollisuus laittaa maksusiirrot kirjekuoreen ja tipauttaa postilaatikkoon, myöhemmin sama palvelu tuli myös tavallisille kansalaisille. 80-luvun alussa tuli pankkiautomaatit ja käteistä nostaaksesi ei tarvinnut enää mennä pankin konttoriin jonottamaan. Sitten tuli pankkikortit, joilla saattoi maksaa ostoksensa. Kun siirryttiin käteisestä korttimaksuun, ei enää kertynyt kolikoita, jotka olisi pitänyt viedä pankin konttoriin talletettavaksi tilille. Sitten tuli mahdollisuus maksaa laskutkin kotikoneelta. Kun ihmiset alkoivat hoitaa laskunsa itse ja maksoivat ostoksensa joko pankkikortilla tai nostivat automaatilta rahaa, pankkien konttoreissa ei ollut enää riittävästi asiakkaita, jotta olisi ollut järkevää pitää konttoria auki. Konttoreiden määrää vähennettiin rajusti. 

Postien määrä vähentyi, kun ihmiset alkoivat kirjeiden sijasta lähettää sähköpostia, kun lehdet alettiin lukea netistä ja Matkahuolto, R-kioski yms alkoivat ottaa hoitaakseen pakettien kuljetuksia. Postin kautta lähetettävien pakettienkin määrä väheni. Ei ollut järkevää pitää postitoimipaikkaa auki vain siksi, että siellä ehkä päivän aikana saattoi käydä viisi asiakasta. 

Virastot ovat myös siirtyneet verkkopalveluihin. Verokorttisi voit tilata netistä sen sijaan, että menisit verovirastoon jonottamaan. Työkkärin ja Kelan palveluita on siirtynyt verkkoon. Palvelut, jotka ovat verkossa, voidaan hoitaa ihan mistä päin maata tai maailmaa tahansa. Vaikka olen vantaalainen, oma veroilmoitukseni tulee aina Meri-Lapista eikä enää Vantaan verovirastosta kuten joskus ennen. 

Muutaman asiakkaan vuoksi ei kannata pitää toimpistettä auki, koska toimipisteessä oleville työntekijöille on maksettava palkka, jota ei kateta niiden toimipisteessä asioivien asiakkaiden tuomilla tuloilla. 

Koneistuminen, digitalisoituminen ja automatisoituminen. Siinäpä syyt miksi kaikkia palveluita ei ole enää joka niemen notkossa eikä työväkeäkään tarvita enää niin paljon. Tässäpä muutama esimerkki.

- ennen kun vei säästöpossun pankiin pankkivirkailija laski käsin pennosia monta kymmentä minuuttia. Nyt ne kaadetaan automaattiin, joka laskee ne parissa minutissa ja tekee tilisiirronkin lisäksi.

- ennen lasku piti käydä maksamassa tiskillä, nykyisin sama hoituu suoramaksulla tekemättä mitään

- ennen postista tuli paperisena kakki laskut ja kirjeet. Nykyisin laskut saa nettipankkiin ja kirjeetkin netipostiin. Firmatkin siirtyneet sähköiseenlaskutukseen.

- ennen poliisilla ei ollut mitään valvontakameroita saati automaattistanopeuden valvontaa, mutta liikennettäkin oli vähän. Nyt on koneet jotka lukee rekkarin ja piippaa jos autossa on esim. verot maksamatta.

- ennen virastoissa piti juosta ja postitella kirjeitä puolin ja toisin. Nykyisin asiat hoituvat nettipalveluilla tai sähköpostilla

- ennen varastoissa ei ollut kuin paperi ja kynä, nyt koneelta voi nappi painamalla katsoa onko tavara hyllyssä vai ei ilman että juoksee hyllyyn luokse katsomaan ja yhtä helposti näkee mikä tavara on loppumassa

- ennen piti käydä paikan päällä asentamassa lankapuhelimet sekä lukemassa sähkömittarit, nyt asennus hoituu tietokoneella toimistosta ja sähkömittarin luku etänä koneiden välillä

- maataloudessa hoidettiin lehmät ja tehtiin niille heinä miestyönä. Nykyisin heinät tehdään paaleksi tai AIV:ksi ja lehmilekin on itselypsyautomatteja.