Yli-sukupuolineutraali tuttu osti prinsessa-tytöllemme "traktorit ja työkoneet" värityskirjan
Tämä nainen on sitä mieltä että poikien pitää ehdottomasti leikkiä barbeilla ja tyttöjen autoilla-tyyppiä. Tyttöä ei kirja olisi voinut vähempää kiinnostaa vaan laittoi sen heti syrjään. Nyt tuo tuttu on tehnyt facebookissa draamapäivityksiä kuinka on surullista kun jo pienet lapset pakotetaan sukupuolirooleihin. Voi huokaus taas, tyttö (4v) on ollut pienestä pitäen pinkistä pitävä prinsessa vaikka leluja ja värejä ollut tarjolla laidasta laitaan.
Kommentit (163)
Sepä se. Itse yritän aina valita lahjat nimen omaan sen mukaan, että kuvittelen saajan ilahtuvan siitä. Jos tyttö olisi halunnut kauko-ohjattavan kilpa-auton, olisi saanut. Jos taas haluaa pitsikoristeiset nukenvaunut niin sitten sellaiset.
Hieno tarina. Totuus on varmaan aika kaukana tosta, mutta tulit sitten tänne "vähän" liioitellun ideologioidesi värittämän tarinan kanssa.
Kunhan Vihreät ovat suurin puolue ja vasemmisto kakkosena, tulee lakiin muutoksia ja jatkossa sinut ilmiannetaan, jonka seurauksena et pääse mihinkään julkisenpuolen virkaan koskaan ja lapsesi huostaanotetaan uudelleen kasvatettavaksi.
Lapsista jotka saavat leikkiä ja leikkivät epätavallisilla leluilla ja tavoilla tulee luovia ja menestyviä.
Prinsessoja on Siwan kassat täynnä. (Tosin myöhemmin voivat noista iskelmätähdiksi, ei kyllä laulutaitojensa ansiosta).
Jaa, se on jännää miten jokainen prinsessoista pitävä pikkutyttö on aina ihan itse valinnut sen kiinnostuksen kohteensa. Minä en koskaan tykännyt pinkistä tai prinsessaleikeistä, ja koko lapsuus oli yhtä "voi pikku prinsessaa" -lässytystä. Kaupan kassatkin kutsuivat prinsessaksi.
Ja mä en sentään ollut edes päiväkodissa. Siellähän se "tyttöjen leikit ja poikien leikit" - homma on ihan mahdotonta.
Minkä ikäinen prinsessa ap on? Miten kestät sen vaiheen kun pinkki on yök?
Hyvä yritys ap. Eiku eipäs edes ollutkaan.
Vierailija kirjoitti:
Jaa, se on jännää miten jokainen prinsessoista pitävä pikkutyttö on aina ihan itse valinnut sen kiinnostuksen kohteensa. Minä en koskaan tykännyt pinkistä tai prinsessaleikeistä, ja koko lapsuus oli yhtä "voi pikku prinsessaa" -lässytystä. Kaupan kassatkin kutsuivat prinsessaksi.
Ja mä en sentään ollut edes päiväkodissa. Siellähän se "tyttöjen leikit ja poikien leikit" - homma on ihan mahdotonta.
Meidän tyttö kyllä sai leikkiä päiväkodissa dinosauruksilla ja pelata jalkapalloa 🙄
Turha pakottaa pitämään mistä ei pidä, mutta vaihtoehtojakaan ei kannata sulkea pois. Tyttöni oli täysverinen prinsessa, aina piti olla härhelöä päällä. Annoin pitää mutten myöskään kiellellyt kun kiipesi puissa hienostuksissaan tai pelasi potkupalloa poikien kanssa ulkona. Mekot kärsivät mutta tytöstä kasvoi omilla aivoillaan ajatteleva tasapainoinen nainen.
Tilanteesta tekee entistä kiusallisemman se, että tämä tuttu kyllä tietää että tyttöä kiinnostaa pinkki, kimalteet, barbit ja sensellaiset. Kuitenkin väkisin osti lahjan jonka varmasti arvasi epämieluisaksi. Luulisi että toisen syntymäpäivänä on tarkoitus ilahduttaa eikä tuollaa pettymystä?
Olkaa onnellisia, jos ette tunne tuollaisia ihmisiä. (kun joillekin tuntuu olevan mahdotonta uskoa että näitä on olemassa)
Ap
Vierailija kirjoitti:
Jaa, se on jännää miten jokainen prinsessoista pitävä pikkutyttö on aina ihan itse valinnut sen kiinnostuksen kohteensa. Minä en koskaan tykännyt pinkistä tai prinsessaleikeistä, ja koko lapsuus oli yhtä "voi pikku prinsessaa" -lässytystä. Kaupan kassatkin kutsuivat prinsessaksi.
Ja mä en sentään ollut edes päiväkodissa. Siellähän se "tyttöjen leikit ja poikien leikit" - homma on ihan mahdotonta.
Meillä kasvatettiin ensimmäistä tytärtä neutraalisti. Ostettiin mm. radio-ohjattava, pikkuautoja, toki nukkejakin. Ei käynyt päiväkodissa, vaan perhepäivähoidossa. Oli silti hyvin tietoinen ja kiinnostunut kaikesta tyttömäisestä.
Myöhempien lasten kohdalla edes yritys ei enää ollut oikein mahdollista, kun isosisko oli koulussa ja siinä iässä, jolloin korosti oikein sukupuolirooleja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa, se on jännää miten jokainen prinsessoista pitävä pikkutyttö on aina ihan itse valinnut sen kiinnostuksen kohteensa. Minä en koskaan tykännyt pinkistä tai prinsessaleikeistä, ja koko lapsuus oli yhtä "voi pikku prinsessaa" -lässytystä. Kaupan kassatkin kutsuivat prinsessaksi.
Ja mä en sentään ollut edes päiväkodissa. Siellähän se "tyttöjen leikit ja poikien leikit" - homma on ihan mahdotonta.
Meidän tyttö kyllä sai leikkiä päiväkodissa dinosauruksilla ja pelata jalkapalloa 🙄
Noin päin ehkä sallitumpaa. Kaverin poika suljettiin pois tyttöjen leikeistä, eikä henkilökunta edes yrittänyt tehdä mitään.
Vierailija kirjoitti:
Tilanteesta tekee entistä kiusallisemman se, että tämä tuttu kyllä tietää että tyttöä kiinnostaa pinkki, kimalteet, barbit ja sensellaiset. Kuitenkin väkisin osti lahjan jonka varmasti arvasi epämieluisaksi. Luulisi että toisen syntymäpäivänä on tarkoitus ilahduttaa eikä tuollaa pettymystä?
Olkaa onnellisia, jos ette tunne tuollaisia ihmisiä. (kun joillekin tuntuu olevan mahdotonta uskoa että näitä on olemassa)
Ap
Ne työkoneet kyllä voi värittää pinkiksi, ei hätää 😂 Lisäksi kuskiksi voi piirtää prinsessan, moni prinsessa käy myös töissä 😂
Vierailija kirjoitti:
Lapsista jotka saavat leikkiä ja leikkivät epätavallisilla leluilla ja tavoilla tulee luovia ja menestyviä.
Prinsessoja on Siwan kassat täynnä. (Tosin myöhemmin voivat noista iskelmätähdiksi, ei kyllä laulutaitojensa ansiosta).
No tässäpä naisia alentava kommentti pahimmasta päästä taas.. Eikä kovin järkeväkään.
Prinsessoja on kuules muuallakin, vaikka varmasti on siwan kassoillakin. Myös johtotehtävissä, insinööreinä, lääkäreinä, opettajina, raksalla, taiteilijana, jne. Prinsessoissa ei ole mitään vikaa.
En ole varma tapahtuiko ap:n tarina Porvoossa, mutta onhan se vähän omituista, että sukupuolineutraaliakasvatus korostavat varsin ylpeänä sitä miten poika leikkii nukeilla ja pukeutuu tutuun ja tyttö leikkii autoilla ja haluaa sinisen haalarin. Oikeastihan kyse pitäisi olla siitä että lapsi saa itse valita millä haluaa leikki ja miten haluaa pukeutua ja ilman arvostelua. Omakin tyttö pukeutui "prinsessavaiheessa" jonkin aikaa pinkkeihin mekkoihin ja leikki nukeilla mutta aika nopeasti leikit kyllä muuttuivat ja kiinnostuskin suuntautui mm. jalkapalloon. Poikaa taas joukkuepelit ja pallot eivät voisi vähempää kiinnostaa mutta ei se kyllä mikään "neiti" ole vaikka hiuksia laittaakin.
Vihreä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa, se on jännää miten jokainen prinsessoista pitävä pikkutyttö on aina ihan itse valinnut sen kiinnostuksen kohteensa. Minä en koskaan tykännyt pinkistä tai prinsessaleikeistä, ja koko lapsuus oli yhtä "voi pikku prinsessaa" -lässytystä. Kaupan kassatkin kutsuivat prinsessaksi.
Ja mä en sentään ollut edes päiväkodissa. Siellähän se "tyttöjen leikit ja poikien leikit" - homma on ihan mahdotonta.
Meillä kasvatettiin ensimmäistä tytärtä neutraalisti. Ostettiin mm. radio-ohjattava, pikkuautoja, toki nukkejakin. Ei käynyt päiväkodissa, vaan perhepäivähoidossa. Oli silti hyvin tietoinen ja kiinnostunut kaikesta tyttömäisestä.
Myöhempien lasten kohdalla edes yritys ei enää ollut oikein mahdollista, kun isosisko oli koulussa ja siinä iässä, jolloin korosti oikein sukupuolirooleja.
Totta kai oli tietoinen ja kiinnostunut, kun sitä tuputusta tulee joka puolelta kaupan kassaa myöten. Minä en ollut hoidossa missään muualla kuin kotona, ja tosiaan olin kurkkua myöten täynnä sitä "tytöt tykkää pinkistä" -propagandaa. En vain osannut mukautua.
Vierailija kirjoitti:
Jaa, se on jännää miten jokainen prinsessoista pitävä pikkutyttö on aina ihan itse valinnut sen kiinnostuksen kohteensa. Minä en koskaan tykännyt pinkistä tai prinsessaleikeistä, ja koko lapsuus oli yhtä "voi pikku prinsessaa" -lässytystä. Kaupan kassatkin kutsuivat prinsessaksi.
Ja mä en sentään ollut edes päiväkodissa. Siellähän se "tyttöjen leikit ja poikien leikit" - homma on ihan mahdotonta.
Just näin. Mä tykkäsin leikkiä sotaa, pikkuautoilla jne. Oli mulla barbejakin. Ne kävi töissä, eleli lesbosuhteissa keskenään ja loi uraa. Kellään ei ollut lapsia :D Hoivaleikit oli typeriä, nuket oli aina mukana seikkailemassa.
Sitten kun menin kerhoon joskus 4-5 vuotiaana, mua kiusattiin, koska en ollut "oikea" tyttö. Noh, opin äkkiä piilottamaan oikeat mielenkiintoni kohteet ja intoilin muka hoivaleikeistä ja glitteristä. Kotona resusin edelleen pihalla taskut täynnä kiviä ja leikkipyssy olalla.
Mun poikani tykkää autoista ja koneista, mutta myös leikkikeittiöstä ja pehmoleluleikeistä, Frozenista. Ekan kerran kun annoin valita mitä haluaa vaatekaupasta, lapsi valitsi tyllihameen ja glitteripannan. Päiväkotiin ei kuitenkaan koskaan sitä tyllihamettaan laita. Käyttää sitä vain kotona. On nyt 3v ja hyvin on selvillä siitä, mitä päiväkodissa olisi parasta pitää päällä.
Mun ideaalimaailmassa kaikki tyllihameen pitäjät tai housufanit voisi mennä lempivaatteessaan päiväkotiin ja leikkiä siellä sitten prinsessaa tai autoleikkiä oman mielenkiinnon mukaan, ei sukupuolielinten määrittelemänä.
Meillä taas tyttö sai useimmiten lahjaksi pelkkää prinsessaroinaa vaikka olisi ylikaiken halunnut juuri jotain auto- ja työkonesälää. Ensimmäisenä päiväkerhopäivänä (3,5-vuotiaana) muistan miten hänen silmänsä loistivat kun kerhotäti otti lelulaatikosta upean ison traktorin ja kantoi sitä häntä kohti -ja miten se ilme muuttui kun traktori ojennettiin hänen takanaan seisseelle pojalle. Tyttöni ohjattiin toisen lelulaatikon luo, siihen jossa oli nukkeja ja heppoja.
Toki kerroin tuossa vaiheessa hänen mieltymyksistään mutta tuo oli jonkinlainen opetus hänelle: koska olet tyttö, sun kuuluu valita lelut nukkelaatikosta, muuten herätät ihmetystä. Päiväkodissa sama opetus tulee usein jo niin aikaisin että harva lapsi pystyy valitsemaan leikkinsä oikean mieltymyksensä mukaan.
Onko siellä kruununprinsessa Vikotoria?