Lue keskustelun säännöt.
Mies on onneton ja purkaa sen minuun
30.06.2016 |
Huoh. Monen vuoden aikana kehittynyt tilanne, jossa mieheni on työssään onnettomassa tilanteessa ja todella turhautunut. Purkaa pahan olonsa minuun. Ei voi irtisanoutua tietenkään ellei uutta paikkaa ole tiedossa, ja niitä ei ihan helpolla löydy.
Olen päättänyt etten enää harmistu hänen negatiivisuudestaan ja kaikenkattavasta pahasta olosta, mutta välillä tekee kyllä tiukkaa.
Miten te muut jaksatte sietää onnettomia kumppaneita? Olen vihdoin ymmärtänyt, että MINÄ en häntä voi onnelliseksi tehdä vaan sen täytyy lähteä hänestä itsestään. Yritän itse olla (lähinnä lasten takia) positiivinen, iloinen ja aikaansaava, mutta tosiaan välillä väsyttää tämä tilanne.
No sainpahan avautua tänne kun miehelleni en tietenkään voi asiasta puhua (olen yrittänyt lukuisat kerrat, vastaan tulee vaan vihaista tiuskintaa).
Kommentit (11)
No tosiaan kuvaan kuuluu alkanut keski-iän kriisi (mies täyttää pian 40), ja se tietenkin pahentaa asioita..
Vuorotteluvapaa ei meidän tilanteessa onnistu (taloudellisesti tarvitaan miehen palkka sellaisena kuin se on nyt. Minä olen kyllä vuosien saatossa ehdottanut mm. muuttoa halvemmalle alueella tms, mutta kun ei, mies haluaa pitää kiinni nykyisestä elintasostamme).
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä sanoin jossain vaiheessa, että puoli vuotta jaksan vielä katsoa tätä draamaa, mutta sitten alan miettiä muuta vaihtoehtoa elämässä. En halunnut olla kiukuttelun kohteena, kun lapsetkin oli saatu jo kiukutteluiän ylitse. Ei se ihan riittänyt se aika, mutta melkein.
1
Vierailija kirjoitti:
Minä sanoin jossain vaiheessa, että puoli vuotta jaksan vielä katsoa tätä draamaa, mutta sitten alan miettiä muuta vaihtoehtoa elämässä. En halunnut olla kiukuttelun kohteena, kun lapsetkin oli saatu jo kiukutteluiän ylitse. Ei se ihan riittänyt se aika, mutta melkein.
1
Sä olet selkeästi suoraselkäisempi kuin minä. Meillä on ero ollut jo kerran käsillä, ja päätimme kuitenkin jatkaa. En itse haluaisi lähteä rikkomaan perhettä tämän takia, mutta jos rupean heittämään tuollaisia ultimatum-vaatimuksia pöytään mies taatusti napsahtaa lopullisesti.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä sanoin jossain vaiheessa, että puoli vuotta jaksan vielä katsoa tätä draamaa, mutta sitten alan miettiä muuta vaihtoehtoa elämässä. En halunnut olla kiukuttelun kohteena, kun lapsetkin oli saatu jo kiukutteluiän ylitse. Ei se ihan riittänyt se aika, mutta melkein.
1
Sä olet selkeästi suoraselkäisempi kuin minä. Meillä on ero ollut jo kerran käsillä, ja päätimme kuitenkin jatkaa. En itse haluaisi lähteä rikkomaan perhettä tämän takia, mutta jos rupean heittämään tuollaisia ultimatum-vaatimuksia pöytään mies taatusti napsahtaa lopullisesti.
ap
En minä taida olla, se vaan oli yhdessä vaiheessa niin rankkaa, kun kaikki oli huonosti, vaikka oikeasti ei ollut. Siis puolison mielestä kaikki oli ihan paskaa, vaikka mitään yksittäistä asiaa ei edes osannut sanoa. Minä väsyin siihen, että sekään ei tuntunut auttavan, että sai sen vapaan töistä, siltikin oli kaikki päin peetä. Suutuin siitä, että mitä hittoa nyt, kun olet saanut tehdä, kuten halusit ja silti sama perseily jatkuu.
Se on just näin; kaikki on päin persettä hänen mielestä vaikka oikeasti meillä on asiat todella hyvin. Aina varmaan voisi olla paremmin, mutta minä yritän keskittyä siihen hyvään, mitä meillä on, kun hän taas vain miettii mitä kaikkea meiltä puuttuu ja etenkin miten HÄNEN asiat voisi olla paremmin...
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jätä se sika. Ansaitset parempaa ja vaikutat ihanalta ihmiseltä <3
Onnettomasta miehestä tulee usein onnellinen jos pääsee purkautumaan naiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jätä se sika. Ansaitset parempaa ja vaikutat ihanalta ihmiseltä <3
:-) kiitos, mutta ero tosiaan oli jo tapetilla kerran ja totesin ettei asiat luultavasti vaihtamalla parane (ehkä olin väärässä). En halua lähteä tästä liitosta vaan saada aikaan muutoksen.
ap
Vierailija kirjoitti:
Onnettomasta miehestä tulee usein onnellinen jos pääsee purkautumaan naiseen.
Ja tuostakaan ei ole tilanne kiinni, meillä on ihan normi seksielämä.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä oli tuollaista pari vuotta - työssä viihtymättömyys yhdistettynä keski-iän kriisiin. Kaikki oli paskaa, ensin vain töissä, mutta sitten myös kotona. Minä kiltisti kuuntelin ja tsemppasin, lopputulemana kuitenkin se, että mies vaihtoi minut lennosta toiseen. Vika hänen pahaan oloonsahan kun ei ollut hänessä itsessään, vaan minussa...
Meillä oli joku vuosi sitten vähän sama tilanne. Siihen auttoi se, että puoliso oli vuorotteluvapaalla, jonka aikana sai nollattua päätä kunnolla työkuvioista. Ja vapaan aikana puhuttiin tosi paljon kaikesta, siitä mikä työssä on huonosti ja voiko asioille jotain. Oli myös keski-iän kriisiä aika tanakasti ja sekin heijastui minulle keljuiluna ja vihaisuutena. Puoliso saattoi kiukutella siitä, kun piti hankkia silmälasit. Nyt on elämä ohi, kun pitää lukulasit hommata. Oli siinä kärsivällisyys kovilla jonkun vuoden, mutta nyt on helpottanut. Itse olen joku viilipyttyjen prototyyppi, kun ei juuri ole ollut mielialanvaihdoksia ja muita draamoja.